Ero sivun ”Asevelvollisuus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Pelastettu 5 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.2
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 101:
Alankomaissa 1990-luvulla tehdyn tutkimuksen mukaan asevelvollisuuden suorittaminen laski siellä ansiotasoa keskimäärin viidellä prosentilla vielä kymmenen vuotta palveluksen jälkeen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://scholar.harvard.edu/imbens/files/evaluating_the_cost_of_conscription_in_the_netherlands.pdf|nimeke=Evaluating the Cost of Conscription in The Netherlands|tekijä=Guido Imbens, Wilbert van der Klaauw|julkaisu=Journal of Business & Economic Statistics|ajankohta=1995|julkaisija=American Statistical Association|viitattu=12.2.2018}}</ref>
Suomalais-saksalais-yhdysvaltalainen tutkimus Panu Poutvaaran, Katarina Kellerin ja Andreas Wagenerin tekemänä osoittaa, että nuorten pakollinen asepalvelus on ollut OECD-maissa yhteydessä keskimääräistä heikompaan talouskasvuun vuosina 1960–2000. Kielteinen kasvuvaikutus on sitä pahempi, mitä suurempi osa työikäisestä väestöstä joutuu palvelukseen ja mitä pitempi keskimääräinen palvelusaika on.<ref>Keller, K., Poutvaara, P. & Wagener, A. 2008 - Military Draft and Economic Growth in OECD Countries</ref>
 
Yhä isompi osa asejärjestelmistä on jouduttu siirtämään varusmiehiltä ammattisotilaille, koska palvelusajat eivät riitä käyttötaitoon tai sen ylläpitoon.<ref name=hs-jh>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006629288.html|nimeke=Pitäisikö asepalvelusta lyhentää? Varusmiespalvelukselle voidaan laskea hinta, mutta kansallinen turvallisuus on vaikeampi pähkinä|ajankohta=9.9.2020|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref>
 
=== Asevelvollisuus vähentää korkeakoulutusta ===