Versio 20. syyskuuta 2022 kello 18.27 muokkaa Matthäus Gehägeberg (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 18 500 muokkausta Hylättiin viimeisimmät 2 tekstimuutosta (tehnyt 86.115.240.105) ja palautettiin versio 20223968, jonka on tehnyt Orf: lähteetön, vaikuttaa kokonaisuuden kannalta nippelitiedolta Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon ← Vanhempi muutos		Versio 24. lokakuuta 2022 kello 00.44 muokkaa kumoa InternetArchiveBot (keskustelu \| muokkaukset) botit 262 447 muokkausta Pelastettu 7 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.2 Uudempi muutos →
Rivi 20: }} '''Peltopellava''' eli '''pellava''' (''Linum usitatissimum'') on yksivuotinen alle metrin korkuinen kuitu- ja öljykasvi. Pellava kuuluu ''[[Linaceae]]''-heimoon, johon kuuluu noin 300 lajia ympäri maailmaa. Pellava on maailman vanhimpia viljelykasveja. Sen oletetaan olevan peräisin [[Kaukasus\|Kaukasukselta]] ja sitä tiedetään viljellyn jo [[kivikausi\|kivikaudella]].<ref>[http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2009/09/ompelulanka_keksittiin_jo_luolassa_996307.html Ompelulanka keksittiin jo luolassa] Yle.fi 11.9.2009.</ref> Myös [[Antiikin Kreikka\|antiikin kreikkalaiset]] ja muinaiset arabialaiset tunsivat kasvin lääkitsevät ominaisuudet.{{lähde?}} Suomessa ensimmäiset merkit pellavan viljelystä juontavat ainakin pronssikaudelle, eli noin vuosille 1 500–500 eaa.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.yrttitarha.fi/kanta/pellava/kansanperinne.html \| Nimeke = Pellava, kansanperinne \| Tekijä = Osaran maaseutuopetusyksikkö \| Julkaisu = Yrttitarha}}</ref><ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-5d7t.htm \| Nimeke = Suomen pronssikausi \| Tekijä = CompuLine \| Julkaisu = http://www.compuline.fi/ \| viitattu = 22.2.2018 \| arkisto = https://web.archive.org/web/20160915125052/http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-5d7t.htm \| arkistoitu = 15.9.2016 }}</ref> Pellavan viljely oli Suomessa suurimmillaan 1700-luvulla, mutta tekokuitujen ilmestymisen myötä viljely loppui miltei kokonaan. Pellavan viljely on kuitenkin vähitellen alkanut saada uudelleen suosiota, vaikka onkin vielä verrattain vähäistä.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://nettiradiomikaeli.internetix.fi/mikaeli/arkisto/maaseutu/pellava/ \| Nimeke = Pellavasta on moneksi \| Tekijä = Partanen, Katriina \| Julkaisu = Nettiradio Mikaeli \| viitattu = 22.2.2018 \| arkisto = https://web.archive.org/web/20180222165339/http://nettiradiomikaeli.internetix.fi/mikaeli/arkisto/maaseutu/pellava/ \| arkistoitu = 22.2.2018 }}</ref><ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.farmit.net/kasvinviljely/kasvuohjelma/erikoiskasvit/kuitupellava \| Nimeke = Kuitupellava \| Tekijä = Farmit \| Julkaisu = Farmit Website Oy}}</ref> Vuonna 2017 pellavan viljelyspinta-ala Suomessa oli arviolta 1 200 hehtaaria, joka käsittää noin 0,5 promillea kokonaisviljelyalasta.<ref>{{Lehtiviite \| Tekijä = Linnainmaa, Eeva \| Otsikko = Pellava on kaksijakoinen kasvi: "Parhaimmillaan öljypellavan puinti on helppoa ja mukavaa" \| Julkaisu = Maaseudun Tulevaisuus \| Ajankohta = 10.8.2017}}</ref><ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://vyr.fi/www/fi/liitetiedostot/raportit/tuotantotapakuvaus/Vilja-alanyhteisty_esite_suomi.pdf \| Nimeke = Viljojen ja öljykasvien tuotanto Suomessa \| Tekijä = Vilja-alan yhteistyöryhmä / Maa- ja metsätalousministeriö \| Julkaisu = www.vyr.fi \| viitattu = 22.2.2018 \| arkisto = https://web.archive.org/web/20151117014807/http://vyr.fi/www/fi/liitetiedostot/raportit/tuotantotapakuvaus/Vilja-alanyhteisty_esite_suomi.pdf \| arkistoitu = 17.11.2015 }}</ref> CompuLine \| Julkaisu = http://www.compuline.fi/}}</ref> Pellavan viljely oli Suomessa suurimmillaan 1700-luvulla, mutta tekokuitujen ilmestymisen myötä viljely loppui miltei kokonaan. Pellavan viljely on kuitenkin vähitellen alkanut saada uudelleen suosiota, vaikka onkin vielä verrattain vähäistä.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://nettiradiomikaeli.internetix.fi/mikaeli/arkisto/maaseutu/pellava/ \| Nimeke = Pellavasta on moneksi \| Tekijä = Partanen, Katriina \| Julkaisu = Nettiradio Mikaeli}}</ref><ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.farmit.net/kasvinviljely/kasvuohjelma/erikoiskasvit/kuitupellava \| Nimeke = Kuitupellava \| Tekijä = Farmit \| Julkaisu = Farmit Website Oy}}</ref> Vuonna 2017 pellavan viljelyspinta-ala Suomessa oli arviolta 1 200 hehtaaria, joka käsittää noin 0,5 promillea kokonaisviljelyalasta.<ref>{{Lehtiviite \| Tekijä = Linnainmaa, Eeva \| Otsikko = Pellava on kaksijakoinen kasvi: "Parhaimmillaan öljypellavan puinti on helppoa ja mukavaa" \| Julkaisu = Maaseudun Tulevaisuus \| Ajankohta = 10.8.2017}}</ref><ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://web.archive.org/web/20151117014807/http://vyr.fi/www/fi/liitetiedostot/raportit/tuotantotapakuvaus/Vilja-alanyhteisty_esite_suomi.pdf \| Nimeke = Viljojen ja öljykasvien tuotanto Suomessa \| Tekijä = Vilja-alan yhteistyöryhmä / Maa- ja metsätalousministeriö \| Julkaisu = www.vyr.fi}}</ref> Pellava kasvaa noin 120 senttimetriä korkeaksi. [[Lehti (kasvitiede)\|Lehdet]] ovat kapeat ja vaaleanvihreät, [[kukka\|kukat]] vaaleansiniset tai valkeat. Kotahedelmissä, perinteiseltä nimeltään sylkyissä, on yleensä korkeintaan kymmenen kiiltävän tummanruskeaa siementä. Pellavasta on jalostettu erillisiä lajikkeita siementen ja kuitujen tuotantoa varten.<ref>[http://www.yrttitarha.fi/kanta/pellava/ Yrttitarha]</ref> Rivi 27 ⟶ 26: == Pellavatekstiilit == [[Kuva:Grand-Reng JPG01.jpg\|thumb\|vasen\|150px\|Pellavapeltoa keväällä Belgiassa.]] Pellavan (lyhenne LI<ref name=kotus>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 \| Nimeke = Lyhenneluettelo \| Ajankohta = 10.04.2013 \| Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus \| Viitattu = 10.4.2013}} ~~{{404~~\| arkisto = https://web.archive.org/web/20131012150547/http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 \| arkistoitu = 12.10.2013 }}</ref>) ominaisuuksiin kuuluu hengittävyys, kaunis kiilto ja lujuus, mutta heikko taivutuksen kesto ja rypistyvyys. Pellavaa käytetään [[pyyhe]]liinoihin ja [[kylpytakki\|kylpytakkeihin]] hyvän kosteudenimukyvyn vuoksi, [[pöytäliina\|pöytäliinoihin]] kiillon ja lianhylkivyyden takia, kirjontakankaisiin, [[loimi (kudonta)\|loimilankoihin]] [[matto\|matoissa]] lujuuden takia, sekä erilaisiin sisustus- ja vaatetekstiileihin. Pellavan varsista valmistetaan erittäin kestävää tekstiilikuitua ja {{Lähde\|teksti=pellavatekstiileillä on ainutlaatuinen antibakteerinen ominaisuus}}, minkä vuoksi siitä valmistetaan myös sairaalatekstiilejä{{Lähde}}. Suurimmat pellavantuottajamaat ovat [[Kiina]], [[Belgia]], [[Ranska]] ja [[Venäjä]].<ref name="TEX">[http://www.finatex.fi/html/kuitu/luonnon/li.htm Kuituopas] {{Wayback\|1=http://www.finatex.fi/html/kuitu/luonnon/li.htm \|päiväys=20080921214615 }}</ref> <!-- Pellavan ja [[puuvilla]]n sekoitusta kutsutaan nimellä [[parkkumi]]. Parkkumivaatteissa yhdistyy pellavan lujuus ja kestävyys sekä puuvillan miellyttävyys [[iho]]lle. (http://www.kansallispukuneuvosto.fi/puvut/sanasto.htm mukaan parkkumissa on villaa --> Pellavaa hoidetaan vaatetekstiilinä pesten väljässä vedessä 60 tai 40 asteessa erillään muista, sillä se rypistyy helposti ja siitä voi irrota nöyhtää ja pintaväriä. Kylmämankelointi antaa kauniin kiillon.<ref>[http://www.toidesign.fi/pages.php?page=asiakaspalvelu pellavan hoito-ohjeet] {{Wayback\|1=http://www.toidesign.fi/pages.php?page=asiakaspalvelu \|päiväys=20100615035105 }}</ref> Mankeliliinat ovat yleisesti pellavaa. <!--http://www.jokipiinpellava.fi/nxl/10895/mankeliliina_423.fi.html Lähde kaupallisella sivulla--> Silitys tapahtuu nurjalta puolelta kostean liinan läpi enintään 200 asteessa.<ref name="TEX"/> Pellavatekstiilejä käytetään myös rakentamisessa, ääneneristysmattona parketin alla ja lattiamattojen runkokerroksena. Rivi 64 ⟶ 63: * [https://laji.fi/taxon/MX.39127 Suomen Lajitietokeskus: Peltopellava (''Linum usitatissimum'')] * {{Kasviatlas \|lajin=Peltopellavan (''Linum usitatissimum'') \| id=45132 }} * [https://www.evira.fi/elintarvikkeet/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikevaarat/elintarvikkeiden-luontaiset-myrkyt/pellavansiementen-linamariini/ Pellavansiementen ja -rouheen turvallisen käytön ohjeet] {{Wayback\|1=https://www.evira.fi/elintarvikkeet/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikevaarat/elintarvikkeiden-luontaiset-myrkyt/pellavansiementen-linamariini/ \|päiväys=20161116015502 }} * [https://web.archive.org/web/20140723220953/http://www.tts.fi/Eliaksenyrttitarha/kasvit/pellava.htm Eliaksen yrittitarha] (Internet Archive) * [https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/30991 Fineli - Pellavansiementen ravintoarvot]

Ero sivun ”Pellava” versioiden välillä