Ero sivun ”Nokipalo” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään malline:commonscat-rivi ja luodaan Aiheesta muualla -osio
Pelastettu 2 lähde(ttä) ja merkitty 1 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.2
 
Rivi 1:
[[File:Chimney_Fire%2CMarlboro_Vt.jpg|thumb|Nokipalo]]
'''Nokipalo''' on palo, jossa [[Savuhormi|savuhormin]] sisäpinnalla oleva [[noki]] ja karsta / palamaton hiili palaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.nuohoojat.fi/binary/file/-/id/10/fid/32/|nimeke=Tulisijojen, savupiippujen ja -hormien aiheuttamien tulipalojen torjunta|julkaisu=Turvaohje 6/2007|julkaisija=|viitattu=12.5.2017|tekijä=|ajankohta=|arkisto=https://web.archive.org/web/20160324131754/http://www.nuohoojat.fi/binary/file/-/id/10/fid/32/|arkistoitu=24.3.2016}}</ref> Nokipalo aiheutuu, kun epätäydellisen palamisen seurauksena [[savuhormi]]in kertyy liiallinen määrä nokea, joka kovan tuulen, lämmön, tai kipinän vaikutuksesta syttyy palamaan. Nokipalolle tyypillistä on kova kuumuus savuhormissa (n. 1&nbsp;200&nbsp;°C), minkä takia savuhormi on vaarassa vaurioitua. Nokipalo voi myös kipinöidä ympäristöön.
 
Nokipalo ilmenee niin, että tulipesä alkaa vetämään tavallista voimakkaammin. Lisäksi savupiipusta saattaa tulla jopa metrin mittaisia liekkejä. Nokipalo voi olla helpompi havaita talon ulkopuolelta kuin sisältä. <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2016/10/07/Pelastajat%20sammuttivat%20nokipalon%20Myllykoskella%20torstai-iltana,%20ohikulkija%20n%C3%A4ki%20savupiipun%20lieskat/2016221346327/4|nimeke=Pelastajat sammuttivat nokipalon Myllykoskella torstai-iltana, ohikulkija näki savupiipun lieskat|julkaisu=Kouvolan Sanomat|viitattu=2017-05-12|ietf-kielikoodi=fi-FI|arkisto=https://web.archive.org/web/20161211094308/http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2016/10/07/Pelastajat%20sammuttivat%20nokipalon%20Myllykoskella%20torstai-iltana%2C%20ohikulkija%20n%C3%A4ki%20savupiipun%20lieskat/2016221346327/4|arkistoitu=2016-12-11}}</ref>
 
Nokipaloille ja muille tulisijoihin ja hormeihin liittyville tulipaloille on tyypillistä, että ne tapahtuvat pääosin asumiseen liittyvissä rakennuksissa: 84 % asuinrakennuksissa, 4 % vapaa-ajan rakennuksissa ja 4 % muissa rakennuksissa.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www.hare.vn.fi/Uploads/21691/410012/MUISTIO_20170420053708_410012.pdf|nimeke=Nuohouksen nykytilaa kuvaavia tilastotietoja|julkaisu=|julkaisija=Sisäministeriö|viitattu=12.5.2017|tekijä=|ajankohta=}}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref> Tilastojen mukaan nokipalolle on tyypillistä, että tulipalo palaa vain savuhormissa (95 %). Vuosittain noin 16 nokipaloa (4–6 %) leviää savuhormien ulkopuolelle ja sytyttää rakennuksen rakenteita tai irtaimistoa palamaan. Nokipalon leviämiseen savuhormin ulkopuolelle vaikuttaa hormin kunto.<ref name=":0" />
 
Nokipalon voi välttää huolehtimalla savuhormin säännöllisestä [[nuohous|nuohouksesta]] ja polttamalla [[tulisija|tulisijoissa]] vain kuivaa [[puu]]ta riittävällä ilmamäärällä.