Ero sivun ”Uudenmaankatu (Helsinki)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.8.8
Valtlai (keskustelu | muokkaukset)
p kh.
Rivi 21:
Yksi rapattu puutalo on kadun varrella edelleen jäljellä osoitteessa Uudenmaankatu 38. Muut puutalot on aikojen kuluessa purettu, ja tilalle on rakennettu asuinkerrostaloja, jonkin verran myös liike- ja toimisto­taloja. Osa niistä on 1800-luvun lopulla rakennettuja [[uusrenessanssi]]tyylisiä rakennuksia, osa 1900-luvun alun [[jugend]]taloja. Myöhemmin muutamia kerrostalojakin Uudenmaan­kadun varrelta on jo purettu. Esimerkiksi [[Sanoma Oy]] osti 1960-luvulla rakennukset Uudenmaan­katu 16–22 tontteineen, purki ne ja rakennutti tilalle modernin liiketalon.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Antti Manninen | Nimeke = Puretut talot: 100 tarinaa Helsingistä | Sivu = 110 | Luku = Uudenmaankatu 16-22 | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Vuosi = 2004 | ISBN = 978-952-5557-00-8}}</ref>
 
Myös [[Gabriel Andstén]]in suunnittelemat 1820- ja 1830-luvuilla valmistuneet puutalot Uudenmaankatu 19–21 säilyivät paikoillaan 1970-luvulle saakka. Kun samaan kortteliin [[Bulevardi (Helsinki)|Bulevardin]] puolelle myöhemmin rakennettiin [[Svenska flicklyséet]]in koulutalo, näistä taloista tuli sen rehtorin ja muun henkilökunnan asuintaloja.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Kaija Ollila, Kirsti Toppari | Nimeke = Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita | Sivut = 176–177 | Luku = Haarahaukka | Julkaisija = Helsingin sanomatSanomat | Vuosi = 1975 | ISBN = 951-9134-69-7}}</ref> Puretut talot kuitenkin varastoitiin ja pystytettiin vuonna 1991 uudestaan Kaisaniemenrantaan, [[Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha|Kasvi­tieteellisen puutarhan]] laidalle. <ref>{{verkkoviite | Osoite = https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0000muxm | Nimeke = Puurakennukset Uudenmaankatu 19-21 | Julkaisija = Helsingin kaupunginmuseo | Viitattu = 7.10.2016}}</ref> Niiden alkuperäisellä paikalla on nykyisin moderni asuinkerrostalo.
 
Surullisen kuuluisiksi tulivat 1800-luvulla Uudenmaankatu 34–36:ssa olleet kauppias [[Mikael Antipoff]]in omistamat [[vuokrakasarmi]]t, joita nimitettiin muun muassa Suureksi [[Bastilji]]ksi ja Ryysyhotelliksi. Ne edustivat köyhälistön asumis­kurjuutta pahimmillaan: niissä asui jopa 6–10 henkilöä huonetta kohti, ne olivat huonossa kunnossa ja asukkaiden juopottelun ja väki­valtaisuuden vuoksi ne olivat erittäin levottoman asuin­paikan maineessa. Lopulta kaupunki kuitenkin pakko­lunasti rakennukset ja purki ne, ja paikalle rakennettiin arvo­rakennukseksi luokiteltu asuintalo.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Kaija Ollila, Kirsti Toppari | Nimeke = Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita | Sivut = 220–221 | Luku = Pelikaani | Julkaisija = Helsingin sanomatSanomat | Vuosi = 1975 | ISBN = 951-9134-69-7}}</ref> Sittemmin Uudenmaankatu 36:ssa toteutettu julkisivun marmorointimaalaus antoi aivan uuden ilmeen jo muutoinkin arvokkaalle rakennukselle.
 
Huomattavimpia rakennuksia Uudenmaankadun varrella ovat:
* [[Theodor Höijer]]in suunnittelema vuonna 1891 valmistunut<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.korttelit.fi/rakennus.php/id/513 | Nimeke = Uudenmaankatu 1 / Erottajankatu 2 | Sivusto = korttelit.fi | Viitattu = 5.10.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20110518011652/http://www.korttelit.fi/rakennus.php/id/513 | arkistoitu = 18.5.2011 }}</ref> toimisto­talo, alun perin [[Kaleva (vakuutusyhtiö)|Kaleva-yhtiön]] toimitalo, myöhemmin [[Tullihallitus]] (Uudenmaankatu 1)
* [[Otava (kirjankustantamo)|Kustannusosakeyhtiö Otavan]] [[Otavan toimitalo|toimitalo]], [[Karl Lindahl]]in ja [[Valter Thomé]]n suunnittelema vuonna 1906 valmistunut jugendtyylinen rakennus (Uudenmaankatu 10)<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Kaija Ollila, Kirsti Toppari | Nimeke = Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita | Sivut = 216–217 | Luku = Fasaani | Julkaisija = Helsingin sanomatSanomat | Vuosi = 1975 | ISBN = 951-9134-69-7}}</ref>
* [[Islam-talo]], [[Armas Lahtinen|Armas Lahtisen]] suunnittelema, vuonna 1961 valmistunut [[Suomen islam-seurakunta|Suomen islam-seurakunnan]] rakennus, jossa rukoushuoneen lisäksi on myös liiketiloja (Uudenmaankatu 20 / Fredrikinkatu 33).<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Kaija Ollila, Kirsti Toppari | Nimeke = Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita | Sivu = 218 | Luku = Pöllö | Julkaisija = Helsingin sanomatSanomat | Vuosi = 1975 | ISBN = 951-9134-69-7}}</ref>
 
== Poikkikadut ==