Ero sivun ”Uudenmaankatu (Helsinki)” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.8.8 |
p kh. |
||
Rivi 21:
Yksi rapattu puutalo on kadun varrella edelleen jäljellä osoitteessa Uudenmaankatu 38. Muut puutalot on aikojen kuluessa purettu, ja tilalle on rakennettu asuinkerrostaloja, jonkin verran myös liike- ja toimistotaloja. Osa niistä on 1800-luvun lopulla rakennettuja [[uusrenessanssi]]tyylisiä rakennuksia, osa 1900-luvun alun [[jugend]]taloja. Myöhemmin muutamia kerrostalojakin Uudenmaankadun varrelta on jo purettu. Esimerkiksi [[Sanoma Oy]] osti 1960-luvulla rakennukset Uudenmaankatu 16–22 tontteineen, purki ne ja rakennutti tilalle modernin liiketalon.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Antti Manninen | Nimeke = Puretut talot: 100 tarinaa Helsingistä | Sivu = 110 | Luku = Uudenmaankatu 16-22 | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Vuosi = 2004 | ISBN = 978-952-5557-00-8}}</ref>
Myös [[Gabriel Andstén]]in suunnittelemat 1820- ja 1830-luvuilla valmistuneet puutalot Uudenmaankatu 19–21 säilyivät paikoillaan 1970-luvulle saakka. Kun samaan kortteliin [[Bulevardi (Helsinki)|Bulevardin]] puolelle myöhemmin rakennettiin [[Svenska flicklyséet]]in koulutalo, näistä taloista tuli sen rehtorin ja muun henkilökunnan asuintaloja.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Kaija Ollila, Kirsti Toppari | Nimeke = Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita | Sivut = 176–177 | Luku = Haarahaukka | Julkaisija = Helsingin
Surullisen kuuluisiksi tulivat 1800-luvulla Uudenmaankatu 34–36:ssa olleet kauppias [[Mikael Antipoff]]in omistamat [[vuokrakasarmi]]t, joita nimitettiin muun muassa Suureksi [[Bastilji]]ksi ja Ryysyhotelliksi. Ne edustivat köyhälistön asumiskurjuutta pahimmillaan: niissä asui jopa 6–10 henkilöä huonetta kohti, ne olivat huonossa kunnossa ja asukkaiden juopottelun ja väkivaltaisuuden vuoksi ne olivat erittäin levottoman asuinpaikan maineessa. Lopulta kaupunki kuitenkin pakkolunasti rakennukset ja purki ne, ja paikalle rakennettiin arvorakennukseksi luokiteltu asuintalo.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Kaija Ollila, Kirsti Toppari | Nimeke = Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita | Sivut = 220–221 | Luku = Pelikaani | Julkaisija = Helsingin
Huomattavimpia rakennuksia Uudenmaankadun varrella ovat:
* [[Theodor Höijer]]in suunnittelema vuonna 1891 valmistunut<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.korttelit.fi/rakennus.php/id/513 | Nimeke = Uudenmaankatu 1 / Erottajankatu 2 | Sivusto = korttelit.fi | Viitattu = 5.10.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20110518011652/http://www.korttelit.fi/rakennus.php/id/513 | arkistoitu = 18.5.2011 }}</ref> toimistotalo, alun perin [[Kaleva (vakuutusyhtiö)|Kaleva-yhtiön]] toimitalo, myöhemmin [[Tullihallitus]] (Uudenmaankatu 1)
* [[Otava (kirjankustantamo)|Kustannusosakeyhtiö Otavan]] [[Otavan toimitalo|toimitalo]], [[Karl Lindahl]]in ja [[Valter Thomé]]n suunnittelema vuonna 1906 valmistunut jugendtyylinen rakennus (Uudenmaankatu 10)<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Kaija Ollila, Kirsti Toppari | Nimeke = Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita | Sivut = 216–217 | Luku = Fasaani | Julkaisija = Helsingin
* [[Islam-talo]], [[Armas Lahtinen|Armas Lahtisen]] suunnittelema, vuonna 1961 valmistunut [[Suomen islam-seurakunta|Suomen islam-seurakunnan]] rakennus, jossa rukoushuoneen lisäksi on myös liiketiloja (Uudenmaankatu 20 / Fredrikinkatu 33).<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Kaija Ollila, Kirsti Toppari | Nimeke = Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita | Sivu = 218 | Luku = Pöllö | Julkaisija = Helsingin
== Poikkikadut ==
|