Ero sivun ”Jouluaatto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän SiQiSiQi muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Idea of time tekemään versioon. |
Pelastettu 2 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.2 |
||
Rivi 10:
Televisiossa esitetään perinteisesti jouluaiheisia televisio-ohjelmia, kuten vuodesta [[1991]] alkaen esitetty ''[[Joulupukin kuumalinja]]'' sekä [[Raymond Briggs]]in samannimiseen kirjaan perustuva ''[[Lumiukko (elokuva)|Lumiukko]]''-animaatioelokuva, josta on tullut monille suomalaisille tärkeä osa jouluviettoa, johon suhtaudutaan [[nostalgia|nostalgisesti]]. [[Radio]]on on viime vuosina ilmestynyt tauotta joulumusiikkia soittavia kanavia. Joulumusiikkikanavia löytyy myös [[internet]]istä.
[[Suomi|Suomessa]] [[joulurauha]] julistetaan monissa kaupungeissa kello 12.00. Kuuluisin on Turun julistus, joka esitetään myös [[televisio]]ssa, [[radio]]ssa ja [[internet]]in kautta.<ref>{{Verkkoviite
[[Kauppojen aukioloajat|Päivittäistavarakaupat]] saivat vuosina 2009–2015 olla jouluaattona auki kello 12 saakka<ref name=laki>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090945|Nimeke=Laki vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista|Julkaisu=Finlex|Viitattu=24.12.2013}}</ref> (sitä ennen klo 13 asti). Vaikka jouluaatto ei olekaan virallinen [[pyhäpäivä]], se on nykyisin useimmilla työpaikoilla vapaapäivä ja täten jouluaattona töitä tekeville pitää maksaa kaksinkertaista palkkaa; tämäkin riippuu työehtosopimuksesta.
Monet kristilliset kirkot viettävät perinteistä jouluyön [[messu]]a jouluaattona keskiyöllä, joka merkitsee joulupäivän alkua. Jouluyön messujen suosio on ollut 2000-luvulla laskussa. Kun vuonna 1999 jouluyön messuihin osallistui 106 200 kävijää, niin vuonna 2015 osallistujia oli enää 66 393 kävijää.<ref>[http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/4D9073DDB9C38745C22576F20030A70E/$FILE/Haastettu%20kirkko.pdf Haastettu kirkko] Suomen ev.lut. kirkko - Kirkon tutkimuskeskus</ref><ref name="evl">[https://www.kirkontutkimuskeskus.fi/viz?id=43 Kirkon nelivuotiskertomus 2012-2015 - Osallistuva luterilaisuus: Suomalaisten kirkossakäynti] {{Wayback|1=https://www.kirkontutkimuskeskus.fi/viz?id=43 |päiväys=20161104005418 }} Kirkon tutkimuskeskus</ref> Muut kirkot, kuten [[anglikaaninen kirkko]] juhlivat kynttilänvalon palvelua, jota vietetään aikaisemmin illalla. Jouluaatto on vuoden suosituin kirkossakäyntipäivä, mutta sen suosio on ollut laskussa. Kun vuonna 1999 jouluaaton jumalanpalveluksiin osallistui 402 200 kävijää, niin vuonna 2015 osallistujia oli enää 320 845 kävijää. Samoin on 1. joulupäivän jumanpalveluksen suosio laskenut. Kun vielä vuonna 1999 1. joulupäivän jumalanpalveluksissa oli 204 500 kävijää, niin vuonna 2015 kävijöitä oli enää 77 443.<ref name="evl"/>
Suomessa joulunajan [[sää]] vaihtelee vuosittain suuresti. Esimerkiksi [[Helsinki|Helsingin]] Kaisaniemen mittausasemalla keskimäärin joka kolmas joulu on lumeton.<ref name="sää">{{Verkkoviite|Osoite=http://ilmatieteenlaitos.fi/joulunaika|Nimeke=Joulunajan säät|Julkaisija=Ilmatieteen laitos|Viitattu=24.12.2013}}</ref> Ilmastonmuutoksen sekä Suomen ilmaston suuren luonnollisen vaihtelun on arveltu tekevän tämänkaltaisista tilastollisten päätelmien teosta vaikeaa sillä alkutalven lumet tulevat tulevaisuudessa entistä myöhemmin. Joulunajan lämpöennätys samalla asemalla on +9,9 astetta ja se mitattiin tapaninpäivänä vuonna 2011. Joulunajan pakkasennätys puolestaan on -43,0 astetta ja se mitattiin vuonna 1947 [[Sodankylä]]n mittausasemalla.<ref name="sää"/> Kylmiä jouluja vietettiin mm. vuosina 1967, 1978, 1986, 1995, 1996, 2002 sekä 2010. Lauhoja jouluja vietettiin muun muassa vuosina 1963, 1974, 1992, 2006, 2007, 2011 sekä 2013.
| |||