Ero sivun ”Isovanhemmat” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 80.221.112.42 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Velivieras tekemään versioon. |
Pelastettu 2 lähde(ttä) ja merkitty 1 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.2 |
||
Rivi 9:
Perinteisissä [[Itä-Aasia]]n kulttuureissa, jotka ovat saaneet vaikutteita [[kungfutselaisuus|kungfutselaisuudesta]], niin kutsuttu ''lapsen hurskaus'' on yksi tärkeimmistä [[moraali]]arvoista. Isovanhemmat koetaan tällöin tärkeänä [[auktoriteetti]]na, jolla on oikeus puuttua perheen sisäisiin asioihin. [[Länsimaat|Länsimaistumisen]] myötä myös Itä-Aasiassa isovanhempien merkitys on toisaalta vähentynyt.{{lähde}}
[[Turun yliopisto|Turun]] ja [[Sheffieldin yliopisto]]jen yhteistyössä tekemän tutkimuksen mukaan isoäideistä on apua lastenlasten selviytymisen kannalta. Sen sijaan isoisistä jälkeläisten määrällä mitaten tällaista hyötyä ei voitu havaita. Tutkimus pohjautui suomalaisiin väestötietoihin 1700- ja 1800-luvuilta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.huli.group.shef.ac.uk/YLE2007c.html | Nimeke = Isoisistä ei ole hyötyä jälkeläisten menestykselle | Julkaisija = Human Life History Project | Ajankohta = 25.7.2007 | Viitattu = 21.4.2014 }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>
== Sijaismummo- ja -vaaritoiminta ==
Rivi 21:
Vahimmat nimitykset isoisälle ovat ''äijä'' ja ''ukko'' ja niiden johdannaiset ukki, ukko, äijä, äijö ja äiji. ''Taatan'' tai ''taattan'' alkuperä on joko lasten kielessä tai vaihtoehtoisesti se on slaavilainen lainasana.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/isoisalla_on_tuhat_ja_yksi_nimea/6480948|nimeke=Isoisällä on tuhat ja yksi nimeä|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2013-02-05|viitattu=2022-02-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.kielikello.fi/-/aijat-ja-ammat-vaarit-ja-muorit-isovanhempien-nimitykset-suomen-murteissa|nimeke=Äijät ja ämmät, vaarit ja muorit. Isovanhempien nimitykset suomen murteissa - Kielikello|julkaisu=www.kielikello.fi|viitattu=2022-02-03|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>
Ruotsinkielestä lainattuja nimityksiä ovat puolestaan ''pappa'' ja ''vaari'' ja niiden muunnokset.<ref name=":0"
=== Isoäidin nimityksiä ===
Itämerensuomalaisissa kielissä isoäidin nimitys on ollut ''ämmä'' ja sen muunnokset. Myös ''akka''-sanaa on käytetty.<ref name=":1"
Erisävyisiä, harvinaisia tai murteellisia nimityksiä ovat esimerkiksi ''mummi, mummeli, muori, mamma, nanna'' ja ''ämmä''.<ref name="vehmaskoski" />
Rivi 41:
{{Wikisanakirja|isovanhemmat}}
* [http://www.isovanhemmat.fi/ Suomen isovanhemmat ry.]
* [http://www.valli.fi/lehti_6_2006.htm Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton sijaismummon haastattelu] {{Wayback|1=http://www.valli.fi/lehti_6_2006.htm |päiväys=20071006144803 }}
* [http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/2006_9/5224 Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen artikkeli sijaismummosta maahanmuuttajaperheessä] {{Wayback|1=http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/2006_9/5224 |päiväys=20070821181357 }}
[[Luokka:Perhe]]
| |||