Ero sivun ”Glasnost” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.2 |
|||
Rivi 9:
Lännessä glasnost liitetään yleensä [[sananvapaus|sananvapauteen]], mutta sen varsinainen tavoite oli tehdä maan hallinnosta läpinäkyvää ja lisätä keskustelua. Näin pyrittiin kiertämään talouspolitiikkaa aiemmin hallinnut pieni puoluevirkailijoiden sisäpiiri. Toivottiin, että Neuvostoliiton kansa ryhtyisi tukemaan uudistuksia kuten perestroikaa, jos aiemmin tehtyjä virheitä ryhdyttäisiin arvioimaan kriittisesti.
Lehdistö alkoi raportoida neuvostoyhteiskuntaa vaivaavista sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista, kuten teollisuuden tehottomuudesta, korruptiosta, huumeista, nuorison joutilaisuudesta ja aiemmin kielletyistä kulttuurin muodoista. Sitä miten ennennäkemätöntä lehdistön rohkeus oli, kuvasti Moskovassa 1980-luvun lopulla levinnyt vitsi, jossa eläkeläinen soittaa ystävälleen ja kysyy: ”Näitkö tänään sen uskomattoman artikkelin ''[[Pravda]]ssa''?” ”En, kerro mitä siinä oli,” ystävä vastaa, johon eläkeläinen: ”Ei näin puhelimessa!”<ref>Sancton, Thomas: [http://www.time.com/time/magazine/article/0,9171,965086,00.html Can Mikhail Gorbachev Bring It Off?] {{Wayback|1=http://www.time.com/time/magazine/article/0,9171,965086,00.html |päiväys=20081203202137 }} ''Time'', 27.7.1987.</ref>
Virallinen sensuuri lakkautettiin Neuvostoliitossa kolme vuotta ennen maan lakkauttamista, vuonna 1988, jolloin kirjastot siirtyivät uuteen aikaan. Joissakin kirjastoissa se tarkoitti ovien avaamista osastoon, joka oli otsikoitu ”vain viralliseen käyttöön”. Kymmenien vuosien ajan kiellettyinä pidetyt julkaisut tulivat yleisön saataville.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.ifla.org/IV/ifla64/067-101e.htm | Nimeke = Censorship in the Soviet Union and its Cultural and Professional Results for Arts and Art Libraries | Tekijä = Olga Sinitsyna }}</ref>
| |||