Versio 1. elokuuta 2022 kello 06.07 muokkaa InternetArchiveBot (keskustelu \| muokkaukset) botit 264 022 muokkausta Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.8.9 ← Vanhempi muutos		Nykyinen versio 4. lokakuuta 2022 kello 12.58 muokkaa kumoa InternetArchiveBot (keskustelu \| muokkaukset) botit 264 022 muokkausta Pelastettu 3 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.2
Rivi 6: Eläintarhanlahti erottaa toisistaan [[Siltasaari\|Siltasaaren]] ja [[Linjat (Helsinki)\|Linjojen]] osa-alueet. Lahden etelärantaa pitkin, Siltasaaren puolella, kulkee Säästöpankinranta -niminen katu, jonka varrella sijaitsee [[Helsingin työväentalo]]. Lahden pohjoisrannalla on [[Tokoinranta\|Tokoinrannan]] puistoalue ja sen takana [[Helsingin kaupunginteatteri]]. Lahden länsirannalla rautatien vieressä kulkee [[Kaisaniemen puisto\|Kaisaniemen puistosta]] Kallioon johtava jalankulku- ja pyörätie. Lahdessa on [[venesatama]], jossa on tilaa 69 veneelle.<ref>{{verkkoviite \| Osoite = http://www.hel.fi/www/helsinki/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/ulkoilu/veneily/venepaikat/elaintarhanlahden-venesatama \| Nimeke = Eläintarhanlahden venesatama \| Julkaisija = Helsingin kaupunki \| Viitattu = 10.2.2017 \| arkisto = https://web.archive.org/web/20160414193847/http://www.hel.fi/www/helsinki/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/ulkoilu/veneily/venepaikat/elaintarhanlahden-venesatama \| arkistoitu = 14.4.2016 }}</ref> Nykyinen Eläintarhanlahti on alun perin ollut osa [[Töölönlahti\|Töölönlahtea]].<ref>{{kirjaviite \| Tekijä = Kaisa Rydman \| Nimeke = Eläintarhanlahti ja Kaisaniemenlahti: Kulttuurihistoriallinen selvitys rantojen rakentumisesta ja kehityksestä \| Sivu = 4, 6, 7 \| Julkaisija = Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto \| Vuosi = 2006 \| Selite = Sivulla 7 on jäljennös alueen kartasta 1870-luvulta. Vielä siinä nimi Tölöviken on merkitty niin, että se ulottuu pitkälle nykyisen Eläintarhanlahden puolelle. \| www = http://www.hel.fi/hel2/ksv/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Esityslistat/liitteet/061290367.pdf }} {{Wayback\|1=http://www.hel.fi/hel2/ksv/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Esityslistat/liitteet/061290367.pdf \|päiväys=20140112062152 }}</ref> Nykyisin sen kuitenkin erottaa varsinaisesta Töölönlahdesta vuonna 1862 rakennettu ratapenger.<ref>{{kirjaviite \| Tekijä = Kaisa Rydman \| Nimeke = Eläintarhanlahti ja Kaisaniemenlahti: Kulttuurihistoriallinen selvitys rantojen rakentumisesta ja kehityksestä \| Sivu = 4 \| Julkaisija = Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto \| Vuosi = 2006 \| www = http://www.hel.fi/hel2/ksv/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Esityslistat/liitteet/061290367.pdf }} {{Wayback\|1=http://www.hel.fi/hel2/ksv/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Esityslistat/liitteet/061290367.pdf \|päiväys=20140112062152 }}</ref> Nimi Eläintarhanlahti johtuu [[Eläintarha (Helsinki)\|Eläintarhan]] puistoalueesta, joka alun perin ulottui rautatien itäpuolellekin<ref name=HEM>{{kirjaviite \| Tekijä = Asmo Alho, Uljas Rauanheimo \| Nimeke = Helsinki ennen meitä: Vanhojen kuvien kertomaa \| Sivu = 235 \| Luku = Töölö, Eläintarha ja Pasila \| Julkaisija = Otava \| Vuosi = 1962}}</ref> ja käsitti myös nykyisen Tokoinrannan. Samasta syystä Tokoinrannan puistoalueen ohi kulkevalla kadulla on nimi Eläintarhantie.<ref name=HEM /> Ruotsinkielinen nimi ''Djurgårdsviken'' esiintyi kartoissa jo 1880-luvulla, suomenkielinen nimi Eläintarhanlahti vahvistettiin vuonna 1909.<ref>{{kirjaviite \| Nimeke = Helsingin kadunnimet \| Sivu = 94 \| Julkaisija = Helsingin kaupungin nimistötoimikunta \| Vuosi = 1970 \| Tunniste = ISBN 951-771-220-0 \| www = http://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunnimien_historia/pdf/Helsingin_kadunnimet_1.pdf}}</ref> Salmi, joka yhdisti Eläintarhanlahden Siltavuoren salmeen nykyisen [[Hakaniemen tori\|Hakaniemen torin]] poikki ja erotti [[Siltasaari\|Siltasaaren]] mantereesta, täytettiin 1800-luvun lopulla. [[Eliel Saarinen\|Eliel Saarisen]] ''[[Pro Helsingfors]]'' -suunnitelmassa vuodelta 1918 ja sen mukaisesti muutamissa myöhemmissäkin kaavaehdotuksissa ehdotettiin lisäksi koko Töölönlahden ja Eläintarhanlahden täyttämistä ja alueen muuttamista rakennusmaaksi. Aiheena olivat osittain lahden mataluus ja sen veden saastuneisuus. Ajatus kuitenkin hylättiin lopullisesti 1940-luvulla.<ref>{{kirjaviite \| Tekijä = Kaisa Rydman \| Nimeke = Eläintarhanlahti ja Kaisaniemenlahti: Kulttuurihistoriallinen selvitys rantojen rakentumisesta ja kehityksestä \| Sivu = 10 \| Julkaisija = Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto \| Vuosi = 2006 \| www = http://www.hel.fi/hel2/ksv/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Esityslistat/liitteet/061290367.pdf }} {{Wayback\|1=http://www.hel.fi/hel2/ksv/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Esityslistat/liitteet/061290367.pdf \|päiväys=20140112062152 }}</ref> == Lähteet ==

Ero sivun ”Eläintarhanlahti” versioiden välillä