Ero sivun ”Asevelvollisuus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Pelastettu 2 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9 |
Pelastettu 5 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.2 |
||
Rivi 18:
== Yleinen vs. valikoiva asevelvollisuus ==
Valikoivassa asevelvollisuudessa palvelukseen velvoitetaan huomattavasti pienempi osa ikäluokasta kuin yleisen asevelvollisuuden tapauksessa. Valikoivaa asevelvollisuutta on kokeiltu Saksassa ja Ruotsissa. Valikoivan asevelvollisuuden kannalla Suomessa on ollut [[Vihreä liitto|Vihreät]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vihreat.fi/node/1228 | Nimeke=Valikoiva asevelvollisuus | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Vihreät - De gröna | Viitattu=18.6.2009 | Kieli= | arkisto=https://web.archive.org/web/20140220123227/http://www.vihreat.fi/node/1228 | arkistoitu=20.2.2014 }}</ref>
Kesällä 2009 yhdessä viimeisistä puheistaan puolustusvoimain komentajana amiraali [[Juhani Kaskeala]] esitti näkemyksen, jonka mukaan nuorten erittäin huonon kunnon vuoksi Suomessa jo käytännössä toteutetaan valikoivaa asevelvollisuutta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Kaskeala+Suomi+siirtynyt+valikoivaan+asevelvollisuuteen/1135247314825 | Nimeke= Kaskeala: Suomi siirtynyt valikoivaan asevelvollisuuteen | Tekijä=Joonas Laitinen | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=30.6.2009 | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu=1.7.2009 | Kieli= }}</ref> Tosin jo ennen talvisotaa saatettiin joissakin kutsuntapiireissä vapauttaa noin puolet ikäluokasta, yleensä terveydellisiin tekijöihin vedoten. Tosiasiassa armeija halusi säädellä koulutettavien ikäluokkien määrää säästösyistä, mutta etenkin siksi että se ei halunnut kouluttaa joukkoja sodan ajan vahvuuden yli ("kirjavahvuus").
Asevelvollisuus koskee useimmissa sitä soveltavissa maissa vain miehiä, mitä on pidetty [[sukupuolten tasa-arvo]]n vastaisena.<ref>http://www.tasa-arvo.fi/nyt/keskustelussa/miesnakokulma {{Wayback|1=http://www.tasa-arvo.fi/nyt/keskustelussa/miesnakokulma |päiväys=20120128155128 }}</ref> On myös yleisen asevelvollisuuden perusajatuksen vastaista, jos velvollisuus ei koske kaikkia.
Lokakuussa 2014 Norja päätti ottaa käyttöön järjestelmän, jota se kutsuu sukupuolineutraaliksi asevelvollisuudeksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite =http://finland.no/public/default.aspx?contentid=280195&nodeid=39579&contentlan=1&culture=fi-FI |nimeke =Norjaan sukupuolineutraali asevelvollisuus | julkaisu = |julkaisija =Suomen suurlähetystö |viitattu =29.2.2015 |tekijä = |ajankohta = }}</ref> Se koskee vuonna 1997 ja sen jälkeen syntyneitä miehiä ja naisia. Norjassa syntyi kyseisenä vuonna noin 60 000 henkeä, joista 10 000 valitaan aikanaan asepalvelukseen. Norjan puolustusvoimien henkilöstöosaston mukaan naisten pakottaminen armeijaan on kuitenkin epätodennäköistä, vaikka siitä tulee mahdollista.<ref name="ylenuutisetnorja">{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/norjalaisille_naisille_asevelvollisuus__meilla_on_kaikki_syy_olla_ylpeita/7529967|nimeke=Yle ulkomaat - Norjalaisille naisille asevelvollisuus – "Meillä on kaikki syy olla ylpeitä"|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Jos asevelvollisuus toteutetaan valikoivana, tarkoittaa tämä yleensä sitä että palvelukseen huonosti motivoituneet saavat vapautuksen, ja käytännössä puolustusratkaisu muistuttaa vapaaehtoismallia.<ref>http://www.kansanuutiset.fi/tulosta/artikkeli/2162530</ref>
Rivi 53:
Vuonna 2009 Ruotsin porvarihallitus päätti lakkauttaa asevelvollisuuden. Ammattiarmeijan kooksi tulee 50 000 sotilasta.<ref>http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Asevelvollisuus+lakkautetaan+Ruotsissa/1135246952837 {{Wayback|1=http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Asevelvollisuus+lakkautetaan+Ruotsissa/1135246952837 |päiväys=20090619052614 }} HS 16.6.</ref> Ruotsi siirtyi ammattiarmeijaan [[1. heinäkuuta]] [[2010]].<ref>http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/07/yleinen_asevelvollisuus_paattyi_ruotsissa_1800670.html</ref>
Vuonna 2013 tutkija Charlys Salonius-Pasternak ulkopoliittisen instituutin kommentissaan totesi seuraavasti : "''Maavoimat on käytännössä tuhottu; niiden resurssit ovat hyvin rajalliset, ja ne täyttävät rekrytointitavoitteensa vain vaivoin. Ilmapuolustuskapasiteettia on tuskin lainkaan. Ruotsi ei enää kykene puolustamaan itseään eikä turvaamaan Itämerta ympärillään''."<ref>http://www.fiia.fi/fi/publication/381/ruotsin_puolustuspolitiikan_periaatteet_ja_kaytanto_ovat_ristiriidassa/#.UphxcFM5fAk {{Wayback|1=http://www.fiia.fi/fi/publication/381/ruotsin_puolustuspolitiikan_periaatteet_ja_kaytanto_ovat_ristiriidassa/#.UphxcFM5fAk |päiväys=20140318190423 }}</ref> Tämä oli osa suurempaa mediakeskustelua Ruotsin armeijan tilasta. Komentaja Göranson totesi Ruotsin vuotuisessa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa seminaarissa että uudistus on vielä kesken ja uudistus ei ole epäonnistunut.<ref>http://www.hs.fi/ulkomaat/Uudistus+ei+ole+ep%C3%A4onnistunut/a1389734693084</ref>
=== Suomen asevelvollisuuden historia ===
Rivi 65:
=== Kustannustehokkuus ===
Jotkut pitävät asevelvollisuutta kustannustehokkaana tapana järjestää maanpuolustus.<ref>Valtioneuvoston turvallisuuspoliittiset selonteot</ref><ref>http://www.suomenmaa.fi/etusivu/ammattiarmeija_maksaisi_yhdeks%C3%A4n_miljardia_vuodessa_6603958.html {{Wayback|1=http://www.suomenmaa.fi/etusivu/ammattiarmeija_maksaisi_yhdeks%C3%A4n_miljardia_vuodessa_6603958.html |päiväys=20140714230017 }}</ref><ref>http://jussiniinisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/151017-kustannustehokas-yleinen-asevelvollisuus</ref> Kustannustehokkuusväitettä perustellaan usein vuonna 2010 julkaistulla asevelvollisuuden vaihtoehtoja selvittäneellä Suomalainen asevelvollisuus -raportilla (ns. Siilasmaan raportti).<ref name=":1">http://defmin.fi/files/1648/Suomalainen_asevelvollisuus_plmv2_2010.pdf</ref> Raportissa todetaan, että ''"Mielestämme asevelvollisuus on kustannustehokkain tapa tuottaa Suomen puolustuskyky."'' Raportin kansantaloudellinen tarkastelu perustuu VATT:n Juha Honkatukian tekemiin laskelmiin<ref>https://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/muistiot_11.pdf {{Wayback|1=https://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/muistiot_11.pdf |päiväys=20140313001236 }}</ref>, mutta raportista on kuitenkin jätetty pois Honkatukian laskelmiinsa lisäämä huomio: ''"On korostettava, että tutkimuksessa tarkastellut vaihtoehdot eivät ole puolustuskyvyn suhteen yhteismitallisia, eikä tutkimuksen perusteella voida vielä esittää kustannustehokkainta tapaa esimerkiksi nykytasoisen puolustuskyvyn ylläpitämiseksi."''
=== Palveluksessa opittavat taidot ===
| |||