Ero sivun ”Asevelvollisuus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Korjattu lähteenvastaista tietoa ja poistettu lähdeviite toiseen Wikipedia-artikkeliin |
Pelastettu 2 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9 |
||
Rivi 51:
Vuonna 1808 sattuneen [[Gotlannin miehitys|Gotlannin miehityksen]] johdosta 7 000 gotlantilaismiestä koulutettiin ja aseistettiin, jotta vastaavaa ei tapahtuisi uudestaan. Vuonna 1812 maanpuolustuskoulutus laajennettiin valtakunnalliseksi, ja vuonna 1904 tuli Ruotsiin yleinen asevelvollisuus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.svd.se/nyheter/inrikes/lediga-utga_4918497.svd | Nimeke =Lediga. Utgå. | Tekijä =Almqvist, Helene | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =SvD.se | Ajankohta =27.6.2010 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Svenska Dagbladet | Viitattu = 27.6.2010 | Kieli = }}</ref>
Vuonna 2009 Ruotsin porvarihallitus päätti lakkauttaa asevelvollisuuden. Ammattiarmeijan kooksi tulee 50 000 sotilasta.<ref>http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Asevelvollisuus+lakkautetaan+Ruotsissa/1135246952837 {{Wayback|1=http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Asevelvollisuus+lakkautetaan+Ruotsissa/1135246952837 |päiväys=20090619052614 }} HS 16.6.</ref> Ruotsi siirtyi ammattiarmeijaan [[1. heinäkuuta]] [[2010]].<ref>http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/07/yleinen_asevelvollisuus_paattyi_ruotsissa_1800670.html</ref>
Vuonna 2013 tutkija Charlys Salonius-Pasternak ulkopoliittisen instituutin kommentissaan totesi seuraavasti : "''Maavoimat on käytännössä tuhottu; niiden resurssit ovat hyvin rajalliset, ja ne täyttävät rekrytointitavoitteensa vain vaivoin. Ilmapuolustuskapasiteettia on tuskin lainkaan. Ruotsi ei enää kykene puolustamaan itseään eikä turvaamaan Itämerta ympärillään''."<ref>http://www.fiia.fi/fi/publication/381/ruotsin_puolustuspolitiikan_periaatteet_ja_kaytanto_ovat_ristiriidassa/#.UphxcFM5fAk</ref> Tämä oli osa suurempaa mediakeskustelua Ruotsin armeijan tilasta. Komentaja Göranson totesi Ruotsin vuotuisessa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa seminaarissa että uudistus on vielä kesken ja uudistus ei ole epäonnistunut.<ref>http://www.hs.fi/ulkomaat/Uudistus+ei+ole+ep%C3%A4onnistunut/a1389734693084</ref>
Rivi 94:
Poutvaaran mielestä asevelvollisuuden lakkauttaminen vahvistaisi kansantaloutta ja ''"vahva kansantalous pystyy rahoittamaan maanpuolustuksensakin paremmin kuin heikko"''. Poutvaaran mukaan myös palkallisen varusmiespalveluksen työsopimukseen voidaan liittää sitoutuminen reserviin kuten muissakin maissa.<ref name="hs510" /><ref name="iza4429" />
Asevelvollisuuden kustannuksia selvittäneessä Suomalainen asevelvollisuus -raportissa asevelvollisuuden kustannuksia verrattiin jatkuvasti palveluksessa olevista sotilaista muodostetun armeijan kustannuksiin.<ref name=":1" /> Asevelvollisuutta vastustavan Ohi on -kampanjan mukaan asevelvollisista muodostetun reservin vertailukelpoinen vaihtoehto olisi kuitenkin vapaaehtoisesti palveluksen suorittaneista varusmiehistä muodostettu reservi, ei miesvahvuudeltaan samansuuruinen jatkuvasti palveluksessa oleva ammattisotilasjoukko. Raportin väite, jonka mukaan asevelvollisuus olisi kustannustehokas maanpuolustustapa, ei Ohi on -kampanjan mukaan perustu tutkimustietoon, vaan on raportin kirjoittajien oma mielipide.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://ohion.fi/ukk.htm|nimeke=Ohi on – kansalaisaloite asevelvollisuuden lakkauttamiseksi|julkaisu=ohion.fi|viitattu=2016-12-28|arkisto=https://web.archive.org/web/20170421032452/http://ohion.fi/ukk.htm|arkistoitu=2017-04-21}}</ref>
=== Tehottomuus ===
| |||