Versio 1. helmikuuta 2022 kello 10.14 muokkaa Kallerna (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 57 312 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 19. elokuuta 2022 kello 09.21 muokkaa kumoa InternetArchiveBot (keskustelu \| muokkaukset) botit 264 259 muokkausta Pelastettu 2 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9 Uudempi muutos →
Rivi 11: === Liukuportaiden kaiteen käsijohde === Liukuportaiden kaiteeseen kuuluva kumi- tai muovipäällysteinen vyö saattaa liikkua hieman nopeammin kuin askelmat. Käsijohteen on kuljettava joko samalla nopeudella tai hieman (korkeintaan noin kaksi prosenttia) nopeammin kuin askelman. Jos käsijohde kulkisi hitaammin, riski kaatua olisi huomattavan suuri. <ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.kysy.fi/kysymys/miksi-liukuportaissa-kadensija-tai-siis-se-musta-hihna-kulkee-aina-nopeammin \| Nimeke = Miksi liukuportaissa kädensija (tai siis se musta hihna) kulkee aina nopeammin... \| Ajankohta = 9.5.2004 \| Julkaisu = Kysy.fi \| Julkaisija = Helsingin kaupunginkirjasto \| Viitattu = 21.4.2016 \| arkisto = https://web.archive.org/web/20160506023842/http://www.kysy.fi/kysymys/miksi-liukuportaissa-kadensija-tai-siis-se-musta-hihna-kulkee-aina-nopeammin \| arkistoitu = 6.5.2016 }}</ref> == Historiaa == Rivi 21: [[Suomi\|Suomessa]] ja yleensä muissakin [[Tieliikenne#Oikean-_ja_vasemmanpuoleinen_liikenne\|oikeanpuoleisen liikenteen]] maissa on tapana seisoa portaiden oikealla puolella ja kävellä vasenta puolta pitkin. Liukuportaissa ei saa kulkea paljain jaloin. Turvallisuussyistä pienen lapsen tulee olla vasemmalla puolella, ja häntä tulee pitää kädestä. Suomen pisimmät liukuportaat ovat [[Koivusaaren metroasema]]lla [[Helsinki\|Helsingissä]]. Ne ovat 76,2 metriä pitkät, ja niiden nostokorkeus on 33,5 metriä.<ref name=helsinginuutiset>{{Verkkoviite\|osoite=http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/391237-tassa-ne-ovat-suomen-pisimmat-liukuportaat-kulkevat-meren-alle-76-metrin-syvyyteen\|nimeke=Tässä ne ovat: Suomen pisimmät liukuportaat kulkevat meren alle 76 metrin syvyyteen\|julkaisu=Helsingin Uutiset\|viitattu=17.11.2017}}</ref> Toiseksi pisimmät liukuportaat sijaitsevat [[Helsinki-Vantaan lentoasema\|Helsinki-Vantaan]] [[lentoaseman rautatieasema]]lla. Terminaalien puoleisen päädyn liukuportaat ovat 72 metriä pitkät, ja niiden nostokorkeus on 31,5 metriä.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=http://www.finavia.fi/fi/tiedottaminen/ajankohtaista/2016/nelja-faktaa-helsinkivantaan-junaaseman-uusista-liukuportaista/\|nimeke=Neljä faktaa Helsinki-Vantaan juna-aseman uusista liukuportaista\|julkaisu=Uutisarkisto\|julkaisija=Finavia\|viitattu=18.4.2016\|ajankohta=18.4.2016\|arkisto=https://web.archive.org/web/20160421065207/http://www.finavia.fi/fi/tiedottaminen/ajankohtaista/2016/nelja-faktaa-helsinkivantaan-junaaseman-uusista-liukuportaista/\|arkistoitu=21.4.2016}}</ref><ref>{{Verkkoviite\|osoite=http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/video-tassa-ovat-suomen-pisimmat-liukuportaat-otettiin-kayttoon-tanaan/5793816\|nimeke=360 asteen video: Tässä ovat Suomen pisimmät liukuportaat! Otettiin käyttöön tänään\|julkaisu=MTV Uutiset\|viitattu=2016-04-18\|tekijä=Jaulimo, Juulia\|ajankohta=17.3.2016}}</ref> Kolmanneksi pisimmät liukuportaat sijaitsevat [[Kampin metroasema]]lla Helsingissä. Kaksista liukuportaista vanhemmat ovat 65 metriä pitkät, ja niissä on 334 askelta. Ne olivat vuosina 1983–2016 Suomen pisimmät liukuportaat. Ensimmäisenä liukuportaat otettiin käyttöön Suomessa Turun Affärscentrumissa vuonna 1926,<ref>{{Lehtiviite \| Tekijä = Latvakangas, Eva \| Otsikko = Kasinomiljonäärin unelmakohde \| Julkaisu = Turun Sanomat \| Ajankohta = 1.5.2011 \| Vuosikerta = \| Numero = \| Sivut = 17 \|Julkaisupaikka = \| Julkaisija = \| Selite = \| Tunniste = \| www = \| www-teksti = \| Tiedostomuoto = \| Viitattu = 1.5.2011 }}</ref> toisena [[Stockmann (Helsingin keskusta)\|Helsingin keskustan Stockmann-tavaratalossa]] vuonna 1931.<ref name=helsinginuutiset/> == Rullaporrasgalleria ==

Ero sivun ”Liukuportaat” versioiden välillä