Ero sivun ”Kustaa Horn” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Terot (keskustelu | muokkaukset)
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9
Rivi 7:
[[Kolmikymmenvuotinen sota|Kolmikymmenvuotisessa sodassa]] Horn oli Kustaa II Aadolfin lähin mies, ja Hornin taito toi Ruotsille tärkeän voiton [[Breitenfeldin ensimmäinen taistelu|Breitenfeldin ensimmäisessä taistelussa]] 1631.{{Lähde}}
 
[[Nördlingenin taistelu]]ssa 1634 hän komensi Ruotsin armeijaa yhdessä [[Bernhard Weimar]]in kanssa. Miehet olivat keskenään hyvin erilaisia luonteita ja tulivat huonosti toimeen. Weimar oli kiivas ja kunnianhimoinen, kun taas Horn oli maltillinen ja vaatimaton. Horn oli tottunut saamaan käskynsä [[Kustaa II Aadolf]]ilta, jolta perimäänsä ruotsalaista sotataitoa hän pyrki toteuttamaan taistelukentällä. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Antila, Olavi & Tetri, Juha E. | Nimeke = Hakkapeliittain jäljillä. Suomalaiset Euroopan sotakentillä | Vuosi = 2001 | Sivu = 184 | Julkaisija = Ajatus Kirjat | ISBN = 951-566-075-0. }}</ref> Ruotsi hävisi taistelun, ja Horn joutui [[baijeri]]laisten vangiksi ja kahdeksaksi vuodeksi Burghausenin linnaan.<ref>[http://www.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/rasitukset.html Etälukio] {{Wayback|1=http://www.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/rasitukset.html |päiväys=20071023085940 }}</ref> Vasta vuonna 1642 hänet vaihdettiin vapaaksi kolmea keisarillista kenraalia vastaan, kun hän lupasi olla taistelematta keisaria vastaan.{{Lähde}}
 
Horn johti Ruotsin [[Skåne]]ssa operoivaa armeijaa [[Tanska]]n vastaisessa sodassa vuonna 1644 ja valtasikin koko maakunnan lukuun ottamatta [[Malmö]]tä ja [[Kristianstad]]ia. Vuonna 1651 kuningatar [[Kristiina]] antoi Hornille [[Porin kreivikunta|Porin kreivikunnan]], johon kuului [[Pori|Porin kaupunki]] sekä yli 350 taloa [[Ulvila]]ssa, [[Huittinen|Huittisissa]] ja [[Kokemäki|Kokemäellä]]. Kreivikunta [[reduktio|peruutettiin]] 1681.<ref>[http://runeberg.org/pieni/3/0492.html Pieni tietosanakirja]</ref> 1653 Hornista tuli Ruotsin valtakunnanmarsalkka ja [[sotakollegio]]n presidentti. Hän kuoli vuonna 1657 valmistellessaan sotaa Tanskaa vastaan, joka oli liittymässä [[Pohjan sota]]an Ruotsia vastaan.{{Lähde}}