Ero sivun ”Luumu” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Orf (keskustelu | muokkaukset) lajinimiä kuten sivulla tuomet |
Identtisten viitteiden yhdistäminen: 1 uusi viitteen nimi ja 1 uusi viittaus. |
||
Rivi 30:
30.11.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref> Valkoiset [[kukka|kukat]] kukkivat toukokuussa. Hedelmät voivat olla sinisiä, punaisia, keltaisia, sinipunaisia tai vihreitä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://puutarha.net/kasvikortisto/puut/luumu_vaskyna__216.htm | Nimeke = Luumu (väskynä) | Julkaisu = puutarha.net | Viitattu = 30.11.2018}}</ref>
Luumupuun on ajateltu syntyneen [[kirsikkaluumu]]n (''Prunus cerasifera'') ja [[oratuomi|oratuomen]] (''Prunus spinosa'') risteymästä,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://linnaeus.nrm.se/flora/di/rosa/prunu/prundom.html | Nimeke = Plommon | Julkaisija = Den virtuella floran | Viitattu = | Kieli = {{sv}} }}</ref> tai sitten se olisi suoraan syntynyt kirsikkaluumusta, jonka kromosomiluku olisi kolmentunut. Kirsikkaluumua käytetään nykyisin luumun perusrunkona.<ref name="Nimetön-rEgT-1">Enemmän iloa puutarhasta, Oy Valitut Palat, Reader's Digest Ab,1981</ref> Ensimmäinen tunnettu viljelty luumulaji oli [[japaninluumu]] (''Prunus salicina''), jota kiinalaiset viljelivät yli 4 000 vuotta sitten. Varsinainen luumu (''Prunus domestica'') saapui läntiseen Eurooppaan ristiretkeläisten mukana. Keskiajan luostareissa oli usein suuria luumuviljelmiä. Ranskalaiset viljelivät luumua innokkaasti 1500-luvulla, jolloin he kehittivät monia uusia [[lajike|lajikkeita]]. Suomeen luumu tuli 1600-luvulla, ja Suomessakin on monia paikallisia lajikkeita, kuten "sinikka", "yleinen punaluumu" ja "yleinen keltaluumu". ''Väskynäksi'' kutsutaan tavallisesti luumun sokeripitoisia tummia lajikkeita.{{lähde}}
Parhaita luumun kasvupaikkoja ovat lämpimät, loivasti viettävät hiekka- tai moreenipitoiset rinteet. Kasvu onnistuu paremmin kostealla kuin kuivalla maalla. Luumupuut voivat helposti paleltua kovina pakkastalvina, mutta ne pystyvät kehittymään uudelleen satokuntoisiksi muutamassa vuodessa vesomisen avulla. Kumivuoto voi aiheuttaa kumimaisen eritteen pursuamista rungosta ja oksista, joka kovettuu. Sairaat kohdat tulisi leikata pois. Tauti on yleensä merkkinä siitä, että kasvupaikka ei ole paras mahdollinen.<ref
Luumun ja myös [[kriikuna]]n tuholaisina Suomessa esiintyy [[luumukirva]]a (''Hyalopterus pruni'') ja [[luumunäkämäpunkki]]a (''Eriophyes similis'').{{lähde}}
| |||