Ero sivun ”Kiinteistövero” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
liimablankko |
Identtisten viitteiden yhdistäminen: 1 uusi viitteen nimi ja 1 uusi viittaus. |
||
Rivi 3:
Kiinteistöjen verotus on ehkä parhaiten tunnettu ja tutkittu verotuksen muoto. Sitä on käytetty jo ainakin 3 000 vuotta.{{lähde}}
Kiinteistöverotuksen suhteellinen merkitys maailmassa on pienentynyt 1900-luvulta lähtien, sen maksimituotto on saadun kokemuksen perusteella noin 12 % verokertymästä.<ref name="Nimetön-rE8J-1">http://www.fao.org/DOCREP/005/Y4313E/y4313e05.htm</ref>
Kiinteistöverotuksen etuja ovat mm. läpinäkyvyys, helppo ymmärrettävyys, pienet hallinnolliset kustannukset ja ennustettavuus. <ref
Kiinteistöveroa on kritisoitu mm. siitä, että se ei ota huomioon veronmaksajan maksukykyä. Kritiikin mukaan vero kohdistuu pääomaan eikä sen tuottoon. Veron ongelmaksi on esitetty myös se, että eri omaisuuslajeja verotetaan eri tavoin.<ref>[http://www.mtk.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotteet_2011/helmikuu/fi_FI/kiinteistovero_metsa_maatalousmaa/ MTK: Kiinteistöverotusta ei ole perusteltua laajentaa koskemaan metsää eikä maatalousmaata] 18.2.2011</ref><ref>[http://www.taloustaito.fi/Teemat/TT-Blogi/Blogit-2014/Metsatalousmaan-kiinteistovero-ampuisi-suomalaisia-omaan-jalkaan/ Järvinen, Erno: Metsätalousmaan kiinteistövero ampuisi suomalaisia omaan jalkaan] 15.9.2014</ref>
| |||