Ero sivun ”Åvikin lasitehdas” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p -w, inventointi on eri asia kuin inventaario, tämä käy ilmi artikkelisrta inventaario |
Pelastettu 2 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.8.8 |
||
Rivi 27:
Lasitehtaan perusti kartanonomistaja [[Jacob Reinhold de Pont]] (Depong), joka valitsi tehtaan paikaksi [[Hämeen Härkätie]]n varrella sijainneen Someron [[Sillanpää (Somero)|Sillanpään]] kylän hyvien kulkuyhteyksien ja polttopuun saatavuuden takia. De Pont osti nykyisen Åvikin kartanon alueelta kaksi tilaa ja [[Kruunu (valtiovalta)|kruunu]] tuki uutta teollisuutta lahjoittamalla lasiruukin käyttöön vielä neljä [[Autiotila|autiotilaa]].<ref name="somerolehti" />
Tehtaan palvelukseen saatiin saksalaisia lasimestareita, jotka [[patruuna|patruunoiden]] ohella muodostivat ruukkiyhteisön [[eliitti|eliitin]]. Mestareita olivat Johann Bauholtz, Johann Christopher Bertling, Johann Thomas Fromm, Andreas Schmidt, Gottfried Thitz, Caspar Wagner, Onewald Waltzer, Georg Zeitz ja Rudolf, jonka sukunimestä ei ole tietoa.<ref name="genos">[http://www.genealogia.fi/genos/44/44_93.htm Y. S. Koskimies, Åvikin lasinpuhaltajasuvuista, Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja Genos] {{Wayback|1=http://www.genealogia.fi/genos/44/44_93.htm |päiväys=20070114121827 }}. Luettu 21. marraskuuta 2006.</ref> Lasimestareiden lisäksi tehdas työllisti suuren joukon eri alojen ammattimiehiä perheineen. Turun [[tuomiokapituli]] perusti yhteisöä varten Åvikin ruukkiseurakunnan, jonka esimiehenä toimi Someron kirkkoherra.<ref name="genos" />
De Pont myi osan tehtaan omistajuudesta turkulaiselle kauppiaalle [[Jakob Bremer|Jacob Bremerille]]. Vuonna 1792 tehdas siirtyi Bremerin pojalle [[Karl Fredrik Bremer]]ille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kimalankartano.com/zidbackit2 | Nimeke = Omistajasukuja: Zidbäckit | Julkaisu = Kimalankartano.fi | Tekijä = Toukkari, Pertti | Viitattu = 27.10.2014}}</ref> Uusi omistaja rakennutti vuonna 1798 tehdasalueelle kirkkorakennuksen. Åvikin seurakunta oli parhaimmillaan kooltaan merkittävä<ref>Vuonna 1807 Åvikin seurakunnassa pidettiin rovastintarkastus. Lähde: Timo Alanen, Markus Hiekkanen, Jussi Härme, Manu Kärki, Osmo Turkki: Somero ja Somerniemi 1449-1999</ref>, mutta tehtaan toiminnan hiipuminen 1800-luvun kuluessa aiheutti saarnaajan viran lakkauttamisen vuonna 1818. Seurakunnan pappeina toimivat Lars Leiman, Markus Lagerlund ja Anders Gustaf Lönroth.<ref name="harme">{{Kirjaviite | Tekijä= Timo Alanen, Markus Hiekkanen, Jussi Härme, Manu Kärki, Osmo Turkki | Nimeke= Somero ja Somerniemi 1449-1999 |Sivu=152| Julkaisija=Someron seurakunta | Vuosi= 1999 | Tunniste=ISBN 952-91-1221-1 }}</ref>
===Toiminta===
Tehdas käynnisti tuotannon [[28. marraskuuta]] [[1748]]. Vuonna [[1761]] tehdas perusti [[Koski Tl|Koskelle]] sahan tehostamaan polttoaineen tuotantoa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://archive.is/Z6Bj | Nimeke = Pitäjänkuvauksia 1700-luvulta | Tekijä = Toukkari, Pertti | Selite = Internet Archive | Viitattu = 27.10.2014 | arkisto = https://archive.today/20120524121235/http://ptoukkar.pp.fi/pitkuv.htm | arkistoitu = 24.5.2012 }}</ref> 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa tehtaalla oli kolme [[lasihytti]]ä, joissa jokaisessa oli kolme verstaikkoa, ja se työllisti noin 300 henkeä.<ref name="genos" />
Lasitavaroiden myymisestä vastasivat tehtaan palveluksessa olleet myyjät. Bremerit toimittivat lasia myyntiin myös [[Tukholma|Tukholmaan.]]<ref name="somerolehti" /> Vuonna [[1799]] lasimestareille rakennettiin asuinrakennus, joka on nykyisen Åvikin kartanon päärakennus.
| |||