Ero sivun ”Gamal Abdel Nasser” versioiden välillä

Nasserin hallintoa Egyptissä leimasi Suezin kriisin jälkeen huomattava kehitysoptimismi. Neuvostoliitto rahoitti Assuanin padon rakennuttamisen suurena kansallisena hankkeena. [[Egyptin kansallinen radio]] välitti karismaattisena puhujana pidetyn Nasserin puheita ja vaikka läheskään kaikilla egpytiläisillä ei ollut radiovastaanottimia, radiota kuunneltiin esimerkiksi kahviloissa. Nasser oli paitsi egyptiläinen sankari, mutta hänestä tuli hyvin suosittu hahmo myös arabimaailmassa yleisesti. Hänestä tuli [[panaravialaisuus|panarabialaisen]] liikkeen keulakuva. Panarabialainen liike ei ollut erityisen suosittu egyptissä, mutta sillä oli laajaa kannatusta muissa arabimaissa, kuten [[Syyria]]sa. Helmikuussa 1958 luotiin hiemn yllättäen niin sanottu [[Yhdistynyt arabitasavalta]]Syyrian ja Egyptin välillä. Aloite oli tullut syyrialaisilta ja Nasser oli aluksi empinyt siihen suostumista. Möys [[Irak]]in oli alkujaan ollut tarkoitus liittyä tähän valtioliittoon, mutta tämä ei toteutunut. [[Pohjois-Jemen]]istä tuli sen muodollinen jäsen. Lopulta monin tavoin ongelmallinen valtioliitto romahti vuonna 1961 vallankaappaukseen [[Damaskos|Damaskoksessa]].<ref name="serg3">Sergejeff 2019, luku 6. "Nasseristinen valtio"</ref>

 

 

Nasserin tavoitteet maan sisäpolitiikassa toteutuivat paremmin. Hänen ajamansa politiikka oli 19650- ja 1960-lukujen vaihteessa saanut selvän [[sosialismi|sosialistisen]] ilmeen. Tähän lukeutui valtiokeskeisyys, [[sekularismi]] ja [[suunnitelmatalous]]. Egyptissä siirryttiin myös [[Arabisosialistinen liitto|Arabisosialistisen liiton]] johtamaan [[yksipuoluejärjestelmä]]än. Puolue oli ennen kaikkea Nasserin työkalu oman vallansa lujittamiseksi. Parlamentti toimi vain [[Kumileimasin (politiikka)|kumileimasimena]] presidentille. Taloudellinen kansallistaminen jatkui ja se ei koskenut enää vain ulkomaalaisia omistuksia. Kansallistaminen ei herättänyt itsessään suurempaa vastustusta, koska se kohdistui etenkin harvalukuiseen eliittiin ja heistä etenkin suurmaanomistajiin. Suurin osa egyptiläisistä ei omistanut entuudestaan maata, saatikka sitten osakkeita suurissa yrityksissä. Kansallistamisen lisäksi Nasserin keskeinen tavoite oli Egyptin teollistaminen. Hän käynnisti useita eri kunnianhimoisia projekteja. Esimerkiksi [[Hilwan]]ista tuli teollisuuskeskus, jonka tuotteisiin lukeutuivat esimerkiksi [[Fiat]]-autojen Nasr-nimellä kulkeneet kopiot. Usein hankkeisiin syötetyt rahat katosivat tehottomuuden ja korruption takia, mutta silti lopputuloksena oli kansan kipeästi kaipaamia työpaikkoja.<ref name="serg3" />

 

 

===Kuuden päivän sota===