Ero sivun ”Gamal Abdel Nasser” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 62:
Nasserin hallintoa Egyptissä leimasi Suezin kriisin jälkeen huomattava kehitysoptimismi. Neuvostoliitto rahoitti Assuanin padon rakennuttamisen suurena kansallisena hankkeena. [[Egyptin kansallinen radio]] välitti karismaattisena puhujana pidetyn Nasserin puheita ja vaikka läheskään kaikilla egpytiläisillä ei ollut radiovastaanottimia, radiota kuunneltiin esimerkiksi kahviloissa. Nasser oli paitsi egyptiläinen sankari, mutta hänestä tuli hyvin suosittu hahmo myös arabimaailmassa yleisesti. Hänestä tuli [[panaravialaisuus|panarabialaisen]] liikkeen keulakuva. Panarabialainen liike ei ollut erityisen suosittu egyptissä, mutta sillä oli laajaa kannatusta muissa arabimaissa, kuten [[Syyria]]sa. Helmikuussa 1958 luotiin hiemn yllättäen niin sanottu [[Yhdistynyt arabitasavalta]]Syyrian ja Egyptin välillä. Aloite oli tullut syyrialaisilta ja Nasser oli aluksi empinyt siihen suostumista. Möys [[Irak]]in oli alkujaan ollut tarkoitus liittyä tähän valtioliittoon, mutta tämä ei toteutunut. [[Pohjois-Jemen]]istä tuli sen muodollinen jäsen. Lopulta monin tavoin ongelmallinen valtioliitto romahti vuonna 1961 vallankaappaukseen [[Damaskos|Damaskoksessa]].<ref name="serg3">Sergejeff 2019, luku 6. "Nasseristinen valtio"</ref>
 
Valtioliiton romahdus ei ollut lopulta suurempi takaisku Nasserin suosiolle Egyptissä. Hän ryhtyi muihin ulkopoliittisiin seikkailuihin. Pohjois-Jemenissä syrjhäytettiin maan kuningas syyskuussa 1962. Vallankaappaajat olivat nasseristeja. Vallasta syrjäytetty kuningas aloitti kuitenkin kannattajineen [[Pohjois-Jemenin sisällissota|Pohjois-Jemenin sisällissodan]] tukijoinaan Nasseria vastustaneet kuningashuoneet [[Jordania]]tasta ja [[Saudi-Arabia]]tasta. Nasser päätti sekaantua asioihin tasavaltalaisten puolella. Huipussaan Jemenissä oli 70&nbsp;000 sotilasta, mutta sota osoittautui hyvin hankalaksi ja valtavaksi rasitukseksi valtion kassalle. Muuten ulkopolitiikassa Nasserin asehankinnat kasvattivat Neuvostoliiton vaikutusvaltaa Egyptissä. Toisaalta Nasser piti myös selvää etöäisyyttä itäblokkiin. Vaikka julkisuudessa hehkutettiin hyviä suhteita Neuvostoliittoon, samalla maan omia kommunisteja vainottiin mahdollisena uhkana Nasserin hallinnolle.<ref name="serg3" />
 
Nasserin tavoitteet maan sisäpolitiikassa toteutuivat paremmin. Hänen ajamansa politiikka oli 19650- ja 1960-lukujen vaihteessa saanut selvän [[sosialismi|sosialistisen]] ilmeen. Tähän lukeutui valtiokeskeisyys, [[sekularismi]] ja [[suunnitelmatalous]]. Egyptissä siirryttiin myös [[Arabisosialistinen liitto|Arabisosialistisen liiton]] johtamaan [[yksipuoluejärjestelmä]]än. Puolue oli ennen kaikkea Nasserin työkalu oman vallansa lujittamiseksi. Parlamentti toimi vain [[Kumileimasin (politiikka)|kumileimasimena]] presidentille. Taloudellinen kansallistaminen jatkui ja se ei koskenut enää vain ulkomaalaisia omistuksia. Kansallistaminen ei herättänyt itsessään suurempaa vastustusta, koska se kohdistui etenkin harvalukuiseen eliittiin ja heistä etenkin suurmaanomistajiin. Suurin osa egyptiläisistä ei omistanut entuudestaan maata, saatikka sitten osakkeita suurissa yrityksissä. Kansallistamisen lisäksi Nasserin keskeinen tavoite oli Egyptin teollistaminen. Hän käynnisti useita eri kunnianhimoisia projekteja. Esimerkiksi [[Hilwan]]ista tuli teollisuuskeskus, jonka tuotteisiin lukeutuivat esimerkiksi [[Fiat]]-autojen Nasr-nimellä kulkeneet kopiot. Usein hankkeisiin syötetyt rahat katosivat tehottomuuden ja korruption takia, mutta silti lopputuloksena oli kansan kipeästi kaipaamia työpaikkoja.<ref name="serg3" />
 
[[Islamismi|Islamistinen]] [[Muslimiveljeskunta]] oli ollut Egyptin vallankumouksen aikana Nasserin ja vapaiden upseerien liittolainen. Välit olivat kuitenkin myöhemmin rikkoutuneet vuonna1954 kun eräs sen jäsenistä oli yrittänyt murhata Nasserin. Nasser ryhtyi murskaamaan veljeskuntaa ja esimerkiksi sen johtohahmo ja ideologi [[Sajjid Qutb]] hirtettiin vuonna 1966.<ref name="serg3" />
 
===Kuuden päivän sota===