Ero sivun ”Komintern” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hotelli Lux |
→Organisaatio ja SKP:n edustajat: Tarkastusjaostojen tehtävät |
||
Rivi 5:
Järjestöä on kutsuttu myös nimellä '''Kolmas internationaali''', koska sen koettiin olevan [[Toinen internationaali|Toisen internationaalin]] seuraaja ja sen parhaiden perinteiden puolustaja. Kominternin perustajat kritisoivat vanhaa organisaatiota etenkin kykenemättömyydestä vastata [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] synnyttämiin haasteisiin ja Venäjän vallankumouksen luomaan uuteen tilanteeseen.
== Organisaatio ja
Komintern oli tiukasti keskitetty ja kurinalainen ”maailmanpuolue”, jonka kansallisuuksien mukaan järjestetyt jäsenjärjestöt (eli "kommunistiset puolueet") olivat keskusorganisaatiolle alisteisia osastoja.
Kominternin esikuva oli Venäjän bolševikkipuolue. Jäsenjärjestöille tarkoitetut julistukset, päätöslauselmat ja ohjesäännöt loivat perustaa bolševikkien vuoden 1917 aikaisen toiminnan mukaiselle vallankumoukseen valmistautumiselle eri puolilla Eurooppaa. Kommunistien aseellisia vallankaappausyrityksiä tehtiin Euroopassa Venäjän vallankumouksen jälkeen useita: vuonna 1919 Unkarissa ja Saksassa, vuonna 1923 jälleen Saksassa, vuonna 1924 Virossa ja vuonna 1925 Bulgariassa.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Salomaa, Markku|Nimeke=Punaupseerien nousu ja tuho|Vuosi=2018|Sivu=227-
2.–7. maaliskuuta 1919 [[Moskova]]ssa perustettu Komintern piti yhteensä seitsemän maailmankongressia, joista viimeisen vuonna 1935. Kominternilla oli toimeenpaneva komitea, joka koostui 7.11.-5.12.1922 pidetyn 4. maailmankongressin uudelleenorganisointipäätöksen perusteella puheenjohtajasta, 24 jäsenestä ja 10 ehdokasjäsenestä. Komitean jäsenistä vähintään 15:n tuli pysytellä jatkuvasti Moskovassa. Laajennetun toimeenpanevan komitean tuli kokoontua joka 4. kuukausi. Siinä kuului olla toimeenpanevan komitean puheenjohtajan ja 24 jäsenen lisäksi 31 edustajaa jäsenpuolueista, nuorisointernationaalista ja ammattiyhdistysinternationaalista sekä yksi edustaja siitä jaostosta, jota käsiteltävä asia koski. Laajennetun toimeenpanevan komitean piti valita sihteeristö, jonka tehtävä oli johtaa maanosittain ryhmiteltyjä jaostoja. Varsinaisen toimeenpanokoneiston tulivat muodostamaan toimistot, jotka myös olivat sihteeristön alaisia. Toimistoista tärkeimmiksi tulivat organisaatio- , agitaatio-propaganda- sekä tilasto- ja informaatiotoimistot. Aiemman organisaation mukainen kontrollikomitea, joka oli suoraan toimeenpanevan komitean alainen, säilyi uudistuksessa tehtäviensä osalta ennallaan. Se oli eräänlainen sisäinen valvontaelin, jonka 3. maailmankongressi oli asettanut 22.6.-12.7.1921. Pysyvä henkilöstö ja kokouksiin saapuvat edustajat majoitettiin 3, maailmankongressista lähtien Moskovan keskustassa sijainneeseen Hotelli Luxiin, joka oli tarkkaan vartioitu. Toimeenpanevassa komiteassa toimivat SKP:n edustajina [[Yrjö Sirola]] ja [[Kullervo Manner]], sihteeristössä ja kontrollikomiteassa puolestaan [[Otto Wille Kuusinen]].<ref name=":0" />
Vastaavasti kaikilla jäsenpuolueilla oli toimeenpanevat elimet (keskuskomiteat) ja kontrollielimet (tarkastusjaostot). Tarkastusjaostojen tuli:
* pitää silmällä kaikkea puolueen jäsenten toimintaa, mikä ei ole puolueen määräysten eikä puoluekurin mukaista
* käydä aktiivista taistelua kaikkia porvarillisia, puoliporvarillisia ja ''chauvinistisia'' (myöhemmin myös ''fascistisia'') järjestöjä vastaan
* tarpeen mukaan perustaa ''toimeenpanevia soluja'', jotka toimivat tällaisia ryhmiä tai yksityishenkilöitä vastaan - ''puoluepettureita'' kohtaan oli järjestöille myönnetty täysi toimintavapaus
* lujittaa toiminnallaan puoluetta ja kommunismin vaikutusta sekä muodostaa suljettu vallankumouksellinen rintama koko maailmassa (Neuvostoliiton suojaksi)
Neuvostohallitus torjui järjestelmällisesti kohdemaiden nootit väittämällä, että se ei ole vastuussa Kominternin toiminnasta ja viholliskuvia luovasta propagandasta. Komintern oli vain ''kansalaisjärjestö.''<ref name=":0" />
== Lakkauttaminen ==
| |||