Ero sivun ”Annalistinen koulukunta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Synty: kuvatxt |
|||
Rivi 14:
Perustajista Marc Bloch toimi ensisijaisesti keskiajan historioitsijana ja tutkimusmenetelmien filosofina. [[Lucien Febvre]] keskittyi enemmänkin 1500-lukuun ja sen jälkeiseen historiaan. Myöhempiin suuntauksen edustajiin kuuluva [[Fernand Braudel]] käytti ensimmäisenä käsitettä ''totaalihistoria'' annalismin kuvaajana.<ref name="hss" /> Totaalihistoriassa ilmiöt liitetään laajaan maailmanhistorialliseen taustaan. Braudelin mukaan historiaa on tarkasteltava usealta eri tasolta: (1) pitkältä aikaväliltä (''longue druée''), jossa paljastuu historian hitaita ja syviä liikkeitä, (2) lyhyehköltä ajanjaksolta (''conjonctures''), jossa ilmenevät vaihtelevat suuntaukset sekä (3) tapahtumien tasolta (''èvénements''), jossa ilmenee historian virran pintaväreilyä.<ref name="oe">{{Kirjaviite | Nimeke=Otavan suuri ensyklopedia. Täydennysosa 2 | Sivu=10076–10077, art. annalistit | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1991 | Isbn=951-1-05125-3}}</ref>
Annalistien talous- ja sosiaalihistorian perinnettä jatkoivat muun muassa [[Pierre Vilar]] (1906–2003) ja [[Pierre Chaunu]] (1923–2009). Vilar sai runsaasti vaikutteita marxilaiselta koulukunnalta, jota taas Chaunu jyrkästi kritisoi. Marc Ferro (1924–2021) tuli tunnetuksi [[Venäjän vallankumous|Venäjän vallankumouksen]] joukkopsykologiaa koskevalla tutkimuksella. [[Georges Duby]] (1919–1996) ja [[Jacques Le Goff]] (1924–2014) ovat tutkineet etenkin keskiajan sosiaali- ja kulttuurihistoriaa. Lukevan yleisön keskuudessa tunnetuimmaksi nousi [[Emmanuel Le Roy Ladurie]] (s. 1929) kahdella paikallishistoriallisella tutkimuksella, joissa hän analysoi kriisivaiheissa olevan pienyhteisön elämää
Kun tarkastelee [[Annales. Histoire, Sciences Sociales]] -lehden sisältöä, voi havaita eritoten [[antropologia]]n<!-- vai antropologian? --> tulleen hyvin keskeiseksi aputieteeksi tutkimukselle. Samoin laaja [[sivilisaatio]]iden tutkimus, jota voidaan kutsua myös [[kulttuurihistoria]]ksi, on laajasti käsitettynä yksi nykyisen kirjoittajasukupolven toiminta-alue. Vahvimmin annalisteja on kritisoitu marxilaisen tutkimuksen näkökulmasta. Se on katsonut, että annalismilta puuttuu kattava yhteiskunnallinen teoria.<ref name="hss" />
| |||