Ero sivun ”Rautiosaari” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 1:
[[Tiedosto:Rautiosaari.jpg|pienoiskuva|Rautiosaaren kylää ilmasta katsottuna.|275x275px]]
{{coor title dm|66|25.55|N|25|28.69|E|type:isle_region:FI|display=title}}
'''Rautiosaari''' on [[Rovaniemi|Rovaniemellä]] sijaitseva yli 650 asukkaan kylä ja saari, joka sijaitsee keskustasta hieman alle kahdenkymmenen kilometrin päässä etelässä Kemijoen Itäpuolentien eli [[Seututie 926]] varressa. [[Nelostie]]ltä pääsee itäpuolelle [[Valajaskosken vesivoimalaitos|Valajaskosken voimalaitoksen]] patosiltaa pitkin. Rautiosaaren yhdistää mantereeseen penkattu maasilta Pieskaniemen kohdalla ja saaren länsipäässä betonisilta. Molemmat sillat sijaitsevat Rautiosaaren kylänraitilla eli Rautiosaarentiellä.
Rivi 39:
|226,37 ha
|}
Osa tiloista jakoi 1800-luvulla myös autioksi jääneen Nillun (RN:o 6) tilan, joka oli suuruudeltaan 557,67 hehtaaria. Näin ollen tiloilla oli niitty- ja laidunalueita oli merkittävästi enemmän, mitä Isossajaossaisossajaossa oli saatu. Vesivoimayhtiöt lunastivat suurimman osan Nillun maista ennen 1900-luvun puoliväliä ja Petäjäskosken voimalaitoksen rakentamisen seurauksena ne ovat nykyään pääosin veden alla.
[[Tiedosto:Rautiosaari 1955-1956.jpg|pienoiskuva|713x713px|Rautiosaaren karttakuva 1955-1956.]]
 
Vuonna 1888 Rovaniemen kunta osti 426 hehtaarin osuuden Rompasaaren ja Nillun tiloista kunnan vaivastaloksi. Kunnalliskodin historiikin mukaan Rautiosaaressa oli kunnalliskodin perustamishetkellä 1888 Rompasaaren tilan (RN:o 1) lisäksi vain viisi asuttua tilaa saaren itäpäässä, jotka olivat Pekkahanni (RN:o 12-2), Ollihanni (RN:o 12-3), Vanhahanni (RN:o 13), Kangas-Rautio (RN:o 7-2) ja Rautio (RN:o 7-1). Todellisuudessa varsinaisia tiloja oli vain neljä, koska Raution jako toimitettiin perillisten kesken virallisesti 1913. Tilojen määrän vähäisyys oli etu, kun kunta päätti ostaa nimenomaan Rompasaaren tilan kunnalliskodiksi, vaikka muitakin vaihtoehtoja oli olemassa. Myöhemmin kunta rakensi Rompasaaren pihapiiriin kömmätin eli Hourulan mielisairaille. Kunnalliskodin mailla harjoitettiin maataloutta ja viljelyä heikompiosaisten huolehtimisen lisäksi. Kunnalliskoti laajentui vähitellen ja sotien jälkeen alueella oli jo useita erilaisia terveydenhuoltoon keskittyviä rakennuksia. Karjanhoito lopetettiin 1970-luvulla, jonka jälkeen vanhainkodin peltoja alettiin vuokraamaan paikallisille viljelijöille.<ref name=":3">{{Kirjaviite|Tekijä=Vanhahanni Sirpa|Nimeke=Rovaniemen maalaiskunnan vanhainkoti 100 vuotta 1888-1988|Vuosi=1988|Julkaisija=Rovaniemen maalaiskunta}}</ref> Rautiosaaren palvelukoti lakkautettiin lopulta kokonaan vuonna 2016, jonka jälkeen palvelukodin tilat ovat olleet pitkälti tyhjillään. <ref name=":4">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-8889183|nimeke=Rautiosaaren palvelutalo suljetaan Rovaniemellä|tekijä=Perttu Ruokangas|ajankohta=18.05.2016}}</ref> Viime vuosien aikana kaupunki ja kaavoittanut ja myynyt vanhoilta kunnalliskodin mailta omakotitalo- ja lomarakennustontteja.