Ero sivun ”Rautiosaari” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 6:
Rautiosaaren alueelta on löytynyt merkkejä kivikauden (n.6000 eKr.-1600 eKr.) aikaisesta asutuksesta. Kylmävaaran ja Kemijoen väliseltä alueelta on löytynyt pronssikautinen hautapaikka ja muinaisia peuranpyyntikuoppia. <ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Heikkilä, Paavo|Nimeke=Rautiosaaren kylähistoria|Vuosi=1994|Julkaisija=Rautiosaaren kylätoimikunta}}</ref>
 
Vanhin tieto ensimmäisestä nykyaikaisesta asutuksesta löytyy Rautiosaaren alueelta vuoden 1543 veroasiakirjasta, jossa on mainittu Muuron eli Rompasaaren talo. Sittemmin 16601600-luvulla RompasaarenRautiosaaressa talonoli nimeksiyhteensä vakiintui4 Rautiotaloa, tilanjotka isännänolivat AnttiRompasaari PekanpoikaI, RautionRompasaari mukaanII, Rompasaarenpää ja alueenHämäläinen. toisestaRompasaari talostaI jäi autioksi 1650-luvun lopulla. Tilaa tuli Rompasaariviljelemään elivuonna Hämäläinen1662 seppä Antti Pekanpoika Smedh ja talon nimeksi vakiintui Rautio. Raution talo sijaitsi saaren itäpäässä ja, Rompasaaren talo saaren länsipäässä, Rompasaarenpää saaren länsikärjessä ja Hämäläinen saaren itäosassa eteläreunalla. Hämäläisen tila oli paljon autioina, joten lopulta 1680-luvun lopussa tila liitettiin lopullisesti Rompasaareen. Rompasaarenpäan tilan ajauduttua huonoon kuntoon kuntoon tilan maat liitettiin Muurolan Karvon tilaan. Rautiosaaren vanhimpia maanviljelyyn keskittyviä tiloja oli Rompasaari, Rautio ja Hanni.<ref name=":0" /> 1800-luvun puolivälin aikaan asutus laajentui mantereen puolelle, kun tiloja jaettiin perillisten kesken.
 
Vuonna 1888 Rovaniemen kunta osti 426 hehtaarin osuuden Rompasaaren ja Nillun tiloista kunnan vaivastaloksi. Myöhemmin kunta rakensi Rompasaaren pihapiiriin kömmätin eli Hourulan mielisairaille. Kunnalliskodin historiikin mukaan Rautiosaaressa oli kunnalliskodin perustamishetkellä lisäksi vain viisi asuttua tilaa saaren itäpäässä, jotka olivat Pekkahanni, Ollihanni, Vanhahanni, Kangas-Rautio ja Rautio. Kunnalliskodin mailla harjoitettiin maataloutta ja viljelyä heikompiosaisten huolehtimisen lisäksi. Kunnalliskoti laajentui vähitellen ja sotien jälkeen alueella oli jo useita erilaisia terveydenhuoltoon keskittyviä rakennuksia. Karjanhoito lopetettiin 1970-luvulla, jonka jälkeen vanhainkodin peltoja alettiin vuokraamaan paikallisille viljelijöille.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Vanhahanni Sirpa|Nimeke=Rovaniemen maalaiskunnan vanhainkoti 100 vuotta 1888-1988|Vuosi=1988|Julkaisija=Rovaniemen maalaiskunta}}</ref> Rautiosaaren palvelukoti lakkautettiin lopulta kokonaan vuonna 2016, jonka jälkeen palvelukodin tilat ovat olleet pitkälti tyhjillään. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-8889183|nimeke=Rautiosaaren palvelutalo suljetaan Rovaniemellä|tekijä=Perttu Ruokangas|ajankohta=18.05.2016}}</ref> Viime vuosien aikana kaupunki ja kaavoittanut ja myynyt vanhoilta kunnalliskodin mailta omakotitalo- ja lomarakennustontteja.