Ero sivun ”Bengt Olof Lille” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pieni liäys |
p ylioppilasmatrikkeli-linkkien korjaus (pyyntö) || ehkä myös oheismuokkauksia || AWB |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:
'''Bengt Olof Lille''' ([[12. marraskuuta]] [[1807]] [[Heinola]] – [[25. huhtikuuta]] [[1875]] [[Siuntio]]<ref>
Lille oli suomalaisen kirkkohistorian merkittävä uudistaja, joka [[lauantaiseura]]laisen ystävänsä, dogmatiikan professori [[Axel Adolf Laurell]]in tavoin toi [[Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta|teologiseen tiedekuntaan]] aikansa modernin, kansainväliset mitat täyttävän tavan tarkastella [[kristinuskon historia]]a. Ennen Lilleä teologisen tiedekunnan kirkkohistorian opetus oli [[Uusi testamentti|Uuden testamentin]] läpikäyntiä ja selittämistä jae jakeelta. Uuden historiallisen tavan tarkastella kristinuskoa Lille toi Suomeen [[Saksa]]n opintomatkaltaan, jonka hän teki vuosina 1836–1837. Merkittävimmät vaikutteensa hän sai [[Berliini]]stä, jossa hän opiskeli [[August Neander]]in oppilaana. Lille oli ensimmäinen historiaa opettanut teologisen tiedekunnan professori.
Matkansa aikana Lille toimi [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]n (SKS) asiamiehenä ja yritti saada tunnetun orientalistin [[Friedrich Rückert]]in kääntämään [[Kalevala]]n saksaksi. Lille osasi suomea erittäin hyvin, mikä oli poikkeuksellista hänen aikansa suomalaisessa yliopistomaailmassa. Hän ihaili Kalevalaa, jota hän käytti esimerkiksi kirkkohistoriallisten luentojensa lähteenä, sekä [[Kanteletar]]ta, jota hän myös käänsi ruotsiksi.
Lille oli kirjoittautunut [[Turun akatemia|Keisarilliseen Turun akatemiaan]] vuonna 1822. Filosofian kandidaatiksi hän valmistui 1827. Samana vuonna hän sai sekä filosofian maisterin että filosofian tohtorin arvon Turun akatemian viimeiseksi jääneessä filosofisen tiedekunnan promootiossa. Yliopiston siirryttyä Helsinkiin hän aloitti teologian opinnot. Lille oli Lauantaiseuran perustajajäseniä<ref name="uvf"/> ja osallistui sen hankkeisiin. Hän oli sekä [[Helsingfors Lyceum]]in että Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustajajäsen<ref name="uvf" /> ja kirjoitti [[Helsingfors Morgonblad]]iin. Lyceumissa hän opetti uskontoa sekä logiikkaa ja etiikkaa.
Syksyllä 1840 Lille aloitti kirkkohistorian luennot, joissa hän määritteli kirkkohistorian oppialan sekä käsitteli ensimmäisenä suomalaisena aikansa kirkkohistorian metodi- ja lähdekysymyksiä. Lille luennoi opiskelijoilleen kaikkia kirkkohistorian aikakausia. Useimmin toistuvat luentoaiheet olivat varhaiskirkon historia ja [[Uskonpuhdistus|reformaatio]]. Hän piti lukuvuonna 1853–1854 maansa ensimmäiset luennot Suomen kirkkohistoriasta. Tästä luennosta säilyneet luentokatkelmat kuvaavat osaltaan, kuinka teologinen tiedekunta toimi suomalaisen [[papisto]]n kansallisen ajattelun kouluna. Lillen luentojen uudistumista osoitti myös kirkkohistorian kulttuurihistoriallinen tarkastelu lukuvuonna 1860–1861.
Lille oli välitysteologi ja toi tämän teologisen koulukunnan Suomeen. Oppi-isänsä Neanderin tavoin hän ei hyväksynyt [[hegeliläisyys|hegeliläisyyttä]], jota hän piti [[kristinusko]]n kanssa yhteensopimattomana. [[Friedrich Schleiermacher]]ia hän puolestaan arvosti teologian uudistajana. Lillen poika [[Axel Lille]] tuli tunnetuksi toimittajana ja [[Ruotsalainen kansanpuolue|Ruotsalaisen
Akateemisen uransa ohella Lille toimi Siuntion kirkkoherrana vuodesta 1840 kuolemaansa saakka vuoteen 1875.<ref>[http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=495&TYPE=HTML&LANG=FI Suomen Sukututkimusseura: Pappisluettelo – Siuntio] Viitattu 28.11.2015.</ref>
Rivi 28:
*[http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3532/ Bengt Olof Lille Kansallisbiografiassa] (artikkeli maksullinen)
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{AAKKOSTUS:Lille, Bengt Olof}}▼
▲{{AAKKOSTUS:Lille, Bengt Olof}}
[[Luokka:Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston professorit]]
[[Luokka:Suomalaiset teologit]]
| |||