Versio 1. elokuuta 2020 kello 08.05 muokkaa Fiwiki-tools-bot (keskustelu \| muokkaukset) botit 85 100 muokkausta Lisätään malline:commonscat-rivi Aiheesta muualla osioon ← Vanhempi muutos		Versio 2. joulukuuta 2021 kello 18.21 muokkaa kumoa 46.132.94.192 (keskustelu) potilaan itsemääräämisoikeus terveydenhuollon keskeisenä periaatteena Merkkaus: Visuaalinen muokkaus: vaihdettu Uudempi muutos →
Rivi 3: '''Terveydenhuolto''' tarkoittaa suppeasti ottaen lääketieteellisiä ja osin myös sosiaalialan piiriin (päihdehuolto) kuuluvia järjestelmiä kuten lainsäädäntöä ja resurssointia, joilla turvataan itse terveydenhoito, mukaan lukien [[ennaltaehkäisevä terveydenhoito]], seuranta ja kaikkinainen [[sairaanhoito]].<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/terveyspalvelut \| Nimeke = Terveyspalvelut\| Tekijä = Sosiaali- ja terveysministeriö\| Tiedostomuoto = \| Selite = \| Julkaisu = Sosiaali- ja terveyspalvelut\| Ajankohta = \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = \| Viitattu = 13.11.2014 \| Kieli = }}</ref> Laajasti ottaen terveydenhuolto voi tarkoittaa synonyymiä sanalle [[terveydenhoito]], joka tarkoittaa itse fyysistä toimintaa terveyden edistämiseksi ja sairauksien varhaistoteamiseksi sekä hoidon toteuttamista. == Potilaan itsemääräämisoikeus == ==Terveydenhuollon järjestäminen==▼ Potilaan itsemääräämisoikeutta pidetään suomalaisen terveydenhuollon johtavana periaateena. Potilasta on hoidettava potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Tämä merkitsee sitä, että hoitoon hakeutuminen ja hoitotoimenpiteisiin suostuminen on lähtökohtaisesti vapaaehtoista. Potilaan terveyteen kohdistuva toimenpide voidaan suorittaa vain, jos hoitohenkilökunta on saanut potilaalta vapaasta tahdosta annetun suostumuksen. Potilaalla on lisäksi oikeus saada tietoa kaikista asiaan vaikuttavista seikoista ennen suostumusta koskevan päätöksensä tekoa. Potilaalla on oikeus tehdä myös päätöksiä, jotka voivat vahingoittaa hänen omaa terveyttään tai henkeään ja hänellä on oikeus kieltäytyä hänelle suunnitellusta tai jo aloitetusta hoidosta. Potilaan hoitoon osallistuvien on kunnioitettava potilaan omia päätöksiä.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/potilaan-asema-ja-oikeudet-oikeudet/potilaan-itsemaaraamisoikeus\|nimeke=Potilaan itsemääräämisoikeus\|julkaisu=Potilaan itsemääräämisoikeus\|viitattu=2021-12-02\|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikköjen virheellisiin menettelytapoihin sekä kirjoitettuihin tai kirjoittamattomiin sääntöihin saattaa sisältyä laitonta itsemääräämisoikeuden rajoittamista. Tällaisia toimintakäytäntöjä ovat esimerkiksi hygieniahaalarien käyttö ja asioista päättäminen esimerkiksi muistisairaan, kehitysvammaisen tai mielenterveyspotilaan puolesta.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/potilaan-asema-ja-oikeudet-oikeudet/potilaan-itsemaaraamisoikeus\|nimeke=Potilaan itsemääräämisoikeus\|julkaisu=Potilaan itsemääräämisoikeus\|viitattu=2021-12-02\|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Lähtökohtana on, että myös niiden potilaiden tahtoa on kunnioitettava, jotka eivät kykene päättämään hoidostaan. Potilaan arvioidun edun pohjalta voidaan toimia vain silloin, jos ei ole mahdollista saada selvitystä hänen omasta tahdostaan sen vuoksi, että potilas on pysyvästi tai pidemmän aikaa kykenemätön esimerkiksi tajuttomuuden vuoksi käyttämään itsemääräämisoikeuttaan.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/potilaan-asema-ja-oikeudet-oikeudet/potilaan-itsemaaraamisoikeus\|nimeke=Potilaan itsemääräämisoikeus\|julkaisu=Potilaan itsemääräämisoikeus\|viitattu=2021-12-02\|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Suostumuksen antamiseen kykenemättömän potilaan lähiomaista tai muuta läheistä tai laillista edustajaa on kuultava on ennen tärkeän hoitopäätöksen tekoa. Tämän kuulemisen tarkoituksena on selvittää, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Kyseiseen hoitoon on saatava myös kuultavan suostumus.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/potilaan-asema-ja-oikeudet-oikeudet/potilaan-itsemaaraamisoikeus\|nimeke=Potilaan itsemääräämisoikeus\|julkaisu=Potilaan itsemääräämisoikeus\|viitattu=2021-12-02\|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Itsemääräämisoikeus koskee myös muistisairasta, jos hän kykenee tekemään pätevällä tavalla itseään koskevia päätöksiä. Tällöin hänen tekemälleen ratkaisulle on annettava etusija laillisen edustajan tai muun läheisen mielipiteen asemasta. Potilaalla voi olla kyky ja oikeus päättää hoidostaan, vaikkei hän olisi enää kelpoinen hoitamaan esimerkiksi taloudellisia asioitaan.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/potilaan-asema-ja-oikeudet-oikeudet/potilaan-itsemaaraamisoikeus\|nimeke=Potilaan itsemääräämisoikeus\|julkaisu=Potilaan itsemääräämisoikeus\|viitattu=2021-12-02\|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Tahdosta riippumattomaan mielenterveyshoitoon määrääminen muodostaa poikkeuksen edellä mainitusta. Potilaan Itsemääräämisoikeutta ei saa kuitenkaan rajoittaa enempää kuin sairauden hoito tai turvallisuus välttämättä edellyttää. Henkilökunnalla on oikeus hoitaa potilasta ilman hänen suostumustaan lääketieteellisesti asianmukaisella tavalla vain silloin, jos hoitamatta jättäminen vaarantaisi vakavasti potilaan tai toisten henkilöiden terveyden tai turvallisuuden.<ref>Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista. Valviran esite. https://www.valvira.fi/documents/14444/784076/Suomenkielinen+esite+tahdosta+riippumaton+hoito+ja+potilaan+oikeudet.pdf/b608bc36-2e62-5408-155a-b0ed391b2f3b?t=1600177028437</ref> Päätös täysi-ikäisen potilaan tahdosta riippumattomasta hoidosta voidaan tehdä vain jos seuraavat kolme kriteeriä toteutuvat yhtä aikaa. Potilaalla on vakava mielenterveyshäiriö, jonka vuoksi hänen todellisuudentajunsa on selvästi häiriintynyt. Potilaan sairaus pahenisi ilman sairaalahoitoa tai potilas vaarantaisi oman tai muiden ihmisten terveyden tai turvallisuuden. Mitkään muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu tai ole riittäviä kyseisessä tilanteessa. Alle 18-vuotias voidaan kuitenkin määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon vakavan mielenterveyden häiriön takia, vaikka hänentodellisuudentajunsa ei olisi häiriintynyt.<ref>Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista. Valviran esite. https://www.valvira.fi/documents/14444/784076/Suomenkielinen+esite+tahdosta+riippumaton+hoito+ja+potilaan+oikeudet.pdf/b608bc36-2e62-5408-155a-b0ed391b2f3b?t=1600177028437</ref> Tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten arviointiin ja hoitoa koskevaan päätökseen osallistuu useampi lääkäri. Hoitoon lähettävä sairaalan ulkopuolinen lääkäri kirjoittaa M1-tarkkailulähetteen. Kyseessä voi olla esimerkiksi terveyskeskuslääkäri. Sairaalaa edustava lääkäri päättää sen jälkeen, otetaanko potilas tarkkailuun. Kolmas lääkäri laatii tarkkailulausunnon (M2-lausunto) ja saattaa ehdottaa hoitoon määräämistä. Sairaalan ylilääkäri tekee päätöksen mahdollisesta hoitoon määräämisestä (M3-päätös).<ref>Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista. Valviran esite. https://www.valvira.fi/documents/14444/784076/Suomenkielinen+esite+tahdosta+riippumaton+hoito+ja+potilaan+oikeudet.pdf/b608bc36-2e62-5408-155a-b0ed391b2f3b?t=1600177028437</ref> Hoitoonmääräämispäätöksen on perustuttava tarkkailujakson aikana tehtävään huolelliseen tutkimukseen, jossa selvitetään myös potilaan oma mielipide hoidon tarpeesta. Tarkkailujakso sairaalassa saa kestää enintään neljä päivää tarkkailuun ottamispäivän jälkeen. Tämän jälkeen laaditaan tarkkailulausunto, jossa selvitetään, täyttyvätkö tahdosta riippumattoman hoidon edellytykset. Tahdonvastaiseen hoitoon määrätylle potilaalle on annettava ylilääkärin tekemä kirjallinen päätös, josta on käytävä ilmi perusteet, joilla potilas on määrätty tahdosta riippumattomaan hoitoon. Myös vapaaehtoisesti psykiatrisessa sairaalassa oleva potilas voidaan ottaa tarkkailuun ja määrät tarvittaessa hoitoon, jos hänen vointinsa huononee siten, että hän ei itse ymmärrä hoidon tarvetta ja haluaa jättää hoidon kesken.<ref>Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista. Valviran esite. https://www.valvira.fi/documents/14444/784076/Suomenkielinen+esite+tahdosta+riippumaton+hoito+ja+potilaan+oikeudet.pdf/b608bc36-2e62-5408-155a-b0ed391b2f3b?t=1600177028437</ref> Potilaan tilaa on seurattava hoidon aikana, ja tahdosta riippumaton hoito on lopetettava, kun sille ei ole enää perusteita.<ref>Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista. Valviran esite. https://www.valvira.fi/documents/14444/784076/Suomenkielinen+esite+tahdosta+riippumaton+hoito+ja+potilaan+oikeudet.pdf/b608bc36-2e62-5408-155a-b0ed391b2f3b?t=1600177028437</ref> Tahdosta riippumaton hoitojakso saa kestää enintään kolme kuukautta. Jos hoidon tarve jatkuu pitempään, mutta hoidon jatkamisesta ei päästä potilaan kanssa yhteisymmärrykseen, tahdosta riippumattoman hoidon edellytykset arvioidaan uudelleen sairaalassa. Potilaalle on järjestettävä tällöin mahdollisuus saada hoitavan sairaalan ulkopuolisen, riippumattoman lääkärin arvio ja lausunto siitä, ovatko tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisen edellytykset edelleen olemassa. Ulkopuolisen lääkärin arvio ei kuitenkaan sido tarkkailulausunnon laativaa eikä päätöksen tekevää lääkäriä. Potilaalla on oikeus valita itse omalla kustannuksellaan, kuka lääkäri tekee ulkopuolisen arvion ja se voidaan tehdä potilaan halutessa muulloinkin, kun kolmen kuukauden enimmäisajan täyttyessä.<ref>Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista. Valviran esite. https://www.valvira.fi/documents/14444/784076/Suomenkielinen+esite+tahdosta+riippumaton+hoito+ja+potilaan+oikeudet.pdf/b608bc36-2e62-5408-155a-b0ed391b2f3b?t=1600177028437</ref> ▲== Terveydenhuollon järjestäminen == Suurin osa [[terveyspalvelu]]ista on lakisääteisiä. Lainsäädäntö velvoittaa [[kunta\|kunnat]] järjestämään nämä palvelut. Lakisääteisten palvelujen lisäksi kunnat voivat järjestää muitakin terveyspalveluja. Julkisen vallan velvoite edistää kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta lähtee Suomessa [[Suomen perustuslaki\|perustuslain]] määrittelemistä [[Kansalaisuus\|kansalaisen]] [[perusoikeus\|perusoikeuksista]]. Tarkemmin velvoitteet määräytyvät varsinaisen sosiaali- ja terveyslainsäädännön kautta. [[Potilaan oikeudet\|Potilaan oikeuksia]] turvaava lainsäädäntö toteuttaa tätä niin sanottua perustuslaillista toimeksiantoa.

Ero sivun ”Terveydenhuolto” versioiden välillä