Ero sivun ”Dag Hammarskjöld” versioiden välillä

Hammarskjöldin mielestä pääsihteerin tuli tehdä päätöksiä hätätapauksissa ilman YK:n turvallisuusneuvoston tai yleiskokouksen suostumusta. Hammarskjöld toimi virassaan useiden konfliktien sovittelijana. Hän yritti neuvotella ratkaisua [[Israel]]in ja arabivaltioiden välillä. Vuonna 1956 hän matkusti [[Kiina]]an neuvottelemaan 15 [[Korean sota|Korean sodan]] aikana vangitun amerikkalaisen lentäjän vapauttamisesta. Samana vuonna hän perusti [[UNEF]]:n eli YK:n rauhanturvajoukot. Hän oli mukana selvittämässä [[Suezin kriisi]]ä 1957.<ref name="NBIO"/>

 

 

[[Belgian Kongo]] (nykyinen [[Kongon demokraattinen tasavalta]]) itsenäistyi 30. kesäkuuta 1960, ja maahan valittiin [[sosialisti]]nen pääministeri [[Patrice Lumumba]]. 11. heinäkuuta maan itäinen osa [[Katanga]], jossa on paljon luonnonrikkauksia, julistautui itsenäiseksi pääministeri [[Moise Tšombe]]n johtamana. Eri puolilla maata syntyi kapinoita ja alueellisia itsenäistymisliikkeitä ([[Kongon kriisi]]). Hammarskjöld teki neljä matkaa Kongoon johtamaan Lumuban ja Tšomben välisiä neuvotteluja. Hänen ehdotuksensa rauhanturvajoukkojen lähettämisestä maahan kaatui [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] vastustukseen. Neuvostoliitto vaati Hammarskjöldin eroa ja halusi, että YK:n pääsihteereiksi valittaisiin kolmen miehen [[troikka]], yksi sosialistisista maista, yksi kapitalistisista maista ja yksi juuri itsenäistyneistä [[Kehitysmaa|kolmannen maailman maista]], ja näillä olisi [[veto-oikeus]]. Hammarskjöld ei kuitenkaan eronnut. Hammarskjöld ei suostunut Lumumban ehdotukseen [[Katanga]]n liittämisestä Kongoon, ja Lumumba pyysi apua Neuvostoliitosta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.un.org/depts/dhl/dag/time1960.htm | Nimeke = Dag Hammarskjöld timeline: 1960 | Julkaisu = un.org | Viitattu = 24.10.2016 |Kieli ={{en}} }}</ref>