Ero sivun ”Jokelan taistelu” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Kh.
SilvonenBot (keskustelu | muokkaukset)
p Täsmennystä botin avulla: Kotka korvattiin link(e)illä Kotka (kaupunki)
Rivi 20:
Punaisten vetäytyminen [[Mäntyharjun rintama]]lta alkoi 26. huhtikuuta. Kolme päivää myöhemmin käydyn [[Tuohikotin taistelu]]n jälkeen he jatkoivat [[Valkealan kirkonkylä]]n kautta [[Jokelanjoki|Jokelanjoen]] länsirannalle, jonne perustettiin puolustusasemat iltapäivällä 2. toukokuuta. [[V. J. Penttala]]n mukaan [[Kalle Korpi|Kalle Korven]] johtamilla punaisilla oli 20 konekivääriä sekä neljä venäläisten tykkimiesten hoitamaa tykkiä, jotka sijoitettiin Myllysillan tuntumaan. Luutnantti [[William Hj. Spåre]]n ja majuri [[Aleksander Pell]]in komentamista pataljoonista kootut valkoisten joukot puolestaan asettuivat joen itärannalle [[Virranniemi|Virranniemeen]].<ref name="KS050538">{{Lehtiviite | Otsikko = Kouvolan vapautusjuhla muodostui vaikuttavaksi isänmaalliseksi juhlapäiväksi | Julkaisu = Kouvolan Sanomat | Ajankohta = 5.5.1938 | Numero = 49 | Sivut = 1–2 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2028401?page=1 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 16.8.2021}}</ref>
 
Valkoisten etenemisen pysäyttääkseen punaisten tykistö tuhosi kello 17 Myllysillan ja hieman myöhemmin räjäytettiin noin kilometrin päässä yläjuoksulla sijaitseva Virransilta. Puoli seitsemältä punaisten konekiväärit alkoivat tulittaa valkoisten asemia. Tykistö vetäytyi samanaikaisesti hieman taaemmaksi ampuakseen valkoisten tukikohtanaan pitämää [[Valkealan kartano]]a, joka ei kuitenkaan kärsinyt vahinkoja. Pelätessään joutuvansa [[Oravala]]n suunnasta saapuvan vihollisen saartamaksi jättivät punaiset asemansa aamuyöllä ja perääntyivät Kouvolan kautta [[Kotka (kaupunki)|Kotkaan]]an. Heidän poistuttuaan [[Georg Londén]]in komentama [[Etelä-Savon rykmentti]] valtasi Kouvolan vielä aamupäivällä.<ref name="KS050538"/>
 
Osapuolten tappiot jäivät vähäisiksi, koska valkoiset eivät yrittäneet hyökätä joen yli. Ainoa surmansa saanut oli punaisten puolella taistelleen räätäli Borgin 12-vuotias poika, joka V. J. Penttalan mukaan kuoli valkoisten harhaluotiin.<ref name="KS050538"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmahaku/input?hakuid=4525 | Nimeke = Borg, Wilho Erikinpoika | Julkaisu = Suomen sotasurmat 1914–1922 | Ajankohta = 5.3.2002 | Julkaisija = Valtioneuvoston kanslia | Viitattu = 16.8.2021}}</ref>