Ero sivun ”Prahan kevät” versioiden välillä

Prahan kevään pääarkkitehtina toimi Slovakian puoluejohtaja ja kommunistisen puolueen ensimmäiseksi sihteeriksi [[Antonin NovotnynNovotny]]n tilalle valittu [[Alexander Dub&#269;ekDubček]], joka noustuaan valtaan aloittinoustuaan välittömästialoitti toimenpiteet radikaalien poliittisten uudistusten tekemiseksi.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä= Suomi, Juhani|Nimeke=Taistelu puolueettomuudesta. Urho Kekkonen 1968-1972|Vuosi=1996 |Sivu=112 |Julkaisija=Otava |Isbn= 951-1-13548-1}}</ref> [[Sananvapaus]], talouden [[desentralisaatio]] ja [[stalinismi]]n aikaisten poliittisten vainojen uhrien [[rehabilitointi|rehabilitoinnit]] olivat uudistajien tärkeimpiä tavoitteita.{{Lähde||16. helmikuuta 2015|vuosi=2015}} Tšekkoslovakian yhtenäisvaltion muuttaminen [[Tšekki|Tšekin]] ja [[Slovakia]]n [[liittovaltio]]ksi oli myös asialistalla.{{Lähde||16. helmikuuta 2015|vuosi=2015}}

21. elokuuta 1968 Neuvostoliitto liittolaisineen miehitti maan. [[Leonid Brežnev]]in johtama Neuvostoliitto piti omaa järjestelmäänsä ainoana oikeana eikä hyväksynyt liittolaisensa toimintaa. Tšekkoslovakialaiset eivät nousseet aseelliseen vastarintaan, ja [[Unkarin kansannousu]]n kaltaiselta verenvuodatukselta vältyttiin.{{Lähde||16. helmikuuta 2015|vuosi=2015}}

[[Kuva:Helsinki demonstration against the invasion of Czechoslovakia in 1968.jpg|thumb|300px|right|Mielenosoitus Tšekkoslovakian miehitystä vastaan Helsingin keskustassa.]]

[[Eurokommunismi|Länsi-Euroopan kommunistiset puolueet]] tuomitsivat Neuvostoliiton toiminnan. Suomessa suhtautuminen Prahan tapahtumiin edisti [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|kansandemokraattisen]] liikkeen kahtiajakautumista Neuvostoliiton toiminnan tuominneeseen enemmistöön ja neuvostomieliseen oppositioon eli [[taistolaisuus|taistolaisiin]], jotka tukivat miehitystä. Kommunistisen puolueen jako oli kuitenkin alkanut jo vuosia aiemmin. Länsimaissa ei reagoitu miehitykseen virallisesti juuri lainkaan miehitykseen, mutta erilaiset kansalaisjärjestöt ottivat siihen voimakkaasti kantaa. Suomessakaan ei annettu virallisia kannanottoja asiasta.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Suomi kylmässä sodassa| Julkaisija = Otava| Vuosi = 2006| Tekijä = Pekka Visuri| Suomentaja = | Luku = | Sivu = | Sivut = 186–187| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Tunniste = | Isbn = 978-951-1-20925-6|}}</ref>.

Uudistusmielinen linja sai jatkua heikentyneenä vielä talven yli huhtikuuhun 1969, kunnes vallan otti Neuvostoliitolle mieluisa ehdokas, [[Gustáv Husák]]. Hän käynnisti ”normalisaationa””normalisointina” tunnetun prosessin, joka jatkui aina vuoteen 1989 asti.{{Lähde||16. helmikuuta 2015|vuosi=2015}}

{{commonscat-rivi}}

* {{Kirjaviite | www = https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/104842/SK1039.pdf?sequence=2 | Tekijä = Liimatainen, Joni | Nimeke = Operaatio Tonava: Tšekkoslovakian miehitysoperaatio 1968 | Vuosi = 2009 | Selite = Kandidaatintutkielma, 93. Kadettikurssi | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Maanpuolustuskorkeakoulu}}