Ero sivun ”Ruotsalaisten luotsiasema” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Uusi sivu: thumb|Ruotsalaisten luotsiasemarakennus vuonna 2000. '''Ruotsalaisten luotsiasema''' oli entisessä Rymättylän kunnassa, nykyisessä Naantalin kaupungissa Ruotsalaisen saaren etelärannalla toiminut luotsiasema, joka lopetti toimintansa noin vuonna 1957. Sen viimeisin luotsiasemarakennus valmistui vuonna 1892<ref name=Brusila /> ja se on suojeltu osayleiskaavassa... Merkkaus: Linkki täsmennyssivulle |
p typo + fix |
||
Rivi 1:
[[
'''Ruotsalaisten luotsiasema''' oli entisessä [[Rymättylä]]n kunnassa, nykyisessä [[Naantali]]n kaupungissa [[Ruotsalainen (saari)|Ruotsalaisen]] saaren etelärannalla toiminut [[luotsiasema]], joka lopetti toimintansa noin vuonna 1957. Sen viimeisin luotsiasemarakennus valmistui vuonna 1892<ref name=Brusila /> ja se on suojeltu osayleiskaavassa seudullisesti merkittävänä rakennuksena.<ref name="Liite 12" /> [[Museovirasto]]n ja [[Merenkulkulaitos|Merenkulkulaitoksen]] vuosina 1996–2000 tekemän merenkulun rakennusperinnön inventointien perusteella Museovirasto määritteli vuonna 2009 Ruotsalaisen luotsiaseman Suomen merkittävimpiin kuuluvaksi merenkulun rakennusperintökohteeksi. Vartiotuvan historiallista merkitystä ilmentää sen sijainti maisemassa. Vartiotupa ja rakennusryhmä on myös hyvä esimerkki aikansa vartiotuvasta ja 1800- ja 1900-lukujen taitteen luotsiasemamiljööstä.<ref name="Meriväylien rakennusperintö" />
Ruotsalaisen saari on historiallisesti merkittävä [[Luotsaus|luotsipaikka]]<ref name="Meriväylien rakennusperintö" /> ja saaren monet talot olivat jo 1700-luvulla [[Talonpoika|luotsitalonpoikia]]. Luotsiasema sijaitsi 1800-luvulla lähellä nykyistä yhteysaluslaituria. Tämä luotsiasema tuhoutui tulipalossa ja uusi asema rakennettiin vuonna 1884, mutta näkyvyydeltään huonoon paikkaan, jonka vuoksi se jäi pois käytöstä jo 1892. Luotsiasemaan kuului vain hirsitupa, joka siirrettiin vuonna 1896 lähettyville Kuivaisiin osaksi uutta asuinrakennusta Mäkilää, joka rakennettiin parituvaksi. Myöhemmin rakennusta on laajennettu<ref name=Brusila /> ja se on osayleiskaavassa suojeltu kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävänä.<ref name="Liite 12" />
Nykyinen luotsiasemarakennus valmistui vuonna 1892 noin 800 metriä länteen aikaisemmista luotsiasemista.<ref name=Brusila /> Rakennus edustaa tyypillistä 1800-luvun lopulla [[Saaristomeri|Saaristomerelle]] rakennettua vartiotupaa, jonka lisäksi samankaltaisia on säilynyt muun muassa [[Kustavi]]n [[Isokari]]ssa ja Lypertössä eli [[Lypyrtti|Lypyrtissä]], sekä [[Luvia]]n [[Säppi|Säpissä]].<ref name="Meriväylien rakennusperintö" /> Ruotsalaisten vartiotupa on harkkokiviperustainen yksikerroksinen hirsirakennus, jonka päällä on kookas tähystystorni. Rakennuksessa oli kolme huonetta: tupa, joka oli luotsimiesten vahtihuone, kamari, joka oli [[oltermanni]]n huone ja eteinen sekä kuisti. Ulkovuoraukseltaan rakennus on pääosin vaakasuuntaisesti puoliponttilaudoitettua, mutta päätykolmiossa on pystylaudoitus. Rakennus on satulakattoinen ja sen ikkunat ovat neliruutuisia. Rantaan rakennettiin vuonna 1951 varasto, joka sittemmin muutettiin saunaksi. Varaston vieressä sijaitsivat purjehuone ja puuvaja.<ref name=Brusila /> Rakennuksen tilajako ja ulkomuoto on edelleen sama, samoin pihapiirin ryhmitys on alkuperäinen. Sen sijaan sisätilat eivät ole alkuperäisiä, koska tulipalo tuhosi ne. Vartiotuvassa päivysti kaksi [[luotsi]]a, joista toinen oli tähystysvuorossa ja toinen lähtövuorossa. Luotsitoiminta kesti Ruotsalaisissa lähes sadan vuoden ajan, 24 tuntia vuorokaudessa.<ref name="Meriväylien rakennusperintö" /> Luotsaustoiminta loppui noin vuonna 1957, jonka jälkeen asema vuokrattiin merenkulkuhallituksen henkilökunnan kesäasunnoksi.<ref name=Brusila />
| |||
_02.jpg){kind=link}