Ero sivun ”Pasi Patokallio” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Uusi sivu: '''Pasi Patokallio''' (s. 1949, Kangasala<ref name="bio">https://web.archive.org/web/20061010023730/http://www.finland.ca/doc/en/embassy/PP1cv.html</ref>) on suomalainen diplomaatti. Hän on ollut Suomen suurlähettiläs Israelissa, Kanadassa ja Australiassa ja johti Suomen kampanjaa paikasta Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvostossa vuonna 2012.<ref name=”um”>{{Cite web|url=https://um.fi/current-affairs/-/asset_publisher/gc654PySnjTX/content/uudet-su...
(ei mitään eroa)

Versio 27. syyskuuta 2021 kello 13.01

Pasi Patokallio (s. 1949, Kangasala[1]) on suomalainen diplomaatti. Hän on ollut Suomen suurlähettiläs Israelissa, Kanadassa ja Australiassa ja johti Suomen kampanjaa paikasta Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvostossa vuonna 2012.[2] Asevalvonnan asiantuntijana tunnettu Patokallio[3] toimi mm. useamman NPT-ydinsulkusopimuksen valmistelukomitean puheenjohtajana[1] ja oli ehdolla Irakin joukkotuhoaseita tutkineen UNMOVIC-komission johtoon.[4]

Vuonna 2018 Patokallio kirjoitti Suomen Kuvalehdessä ja Kanava-lehdessä julkaistussa esseessään, että Suomen turvallisuuspoliittinen linja muuttui Tarja Halosen tullessa ulkoministeriksi vuonna 1995. Patokallion mukaan turvallisuuden ydinsisältö on perinteisesti ollut valtakunnan suojeleminen ulkoisilta uhkilta, joista pahimmat ovat sotilaallisia. Halosen aikakaudella Suomen turvallisuusuhkia ei pidetty enää sotilaallisina, vaan turvallisuusuhkiksi nimettiin globaaleja ilmiöitä, kuten ilmastonmuutos. Patokallion mukaan asevaraisesta turvallisuudesta tuli haukkumasana ja aseidenriisunnasta itseisarvo. Huolta kannettiin lähinnä Yhdysvaltain presidentti George W. Bushin toimista, mutta Halosen ulkopoliittisessa ajattelussa ”ei ollut missään vaiheessa sijaa Venäjän toiminnan kriittiselle arvioinnille saati julkiselle arvostelemiselle”. Lisäksi jalkaväkimiinoista luopuminen heikensi merkittävästi Suomen puolustusta.[5]

Lähteet