Ero sivun ”Piimä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Anr (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 94.22.216.23 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 83.100.47.149 tekemään versioon. |
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisovelluksesta Android |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Buttermilk-(right)-and-Milk-(left).jpg|thumb|Piimää oikeanpuoleisessa lasissa. Vasemmanpuoleisessa lasissa on [[maito]]a.]]
'''Piimä''' on [[maito|maidosta]] [[hapattaminen|hapattamalla]] valmistettu juotava [[Hapanmaitotuote|hapanmaitotuote]].
'''Piimä''' on [[maito|maidosta]] [[hapattaminen|hapattamalla]] valmistettu [[maitotuote|hapanmaitotuote]]. Piimä on valmistettu perinteisesti lisäämällä maitoon mikrobiviljelmiä eli hapatteita, jolloin pieni osa maidon laktoosista käy maitohapoksi<ref>TIETOA MAIDOSTA JA RAVITSEMUKSESTAToimitus Ulla-Marja Urho Marraskuu 2007. Sivu 13. https://www.maitojaterveys.fi/media/aineiston-esikatselu/maitotietoa_a5_36_net.pdf</ref>. Valmiin piimän laktoosipitoisuus voi olla esimerkiksi 3,6<ref>https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/611?foodType=ANY&functionClass=SMILK&portionUnit=G&portionSize=100&sortByColumn=name&sortOrder=asc&component=2331&</ref> tai 4,8 prosenttia<ref>https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/611?foodType=ANY&functionClass=SMILK&portionUnit=G&portionSize=100&sortByColumn=name&sortOrder=asc&component=2331&</ref>. Suurin osa Suomessa myytävästä piimästä sisältää nykyisin glukoosia ja galaktoosia laktoosin sijaan<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.valio.fi/tuotteet/piimat/|nimeke=Piimät|julkaisu=www.valio.fi|viitattu=2020-04-17|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.arla.fi/tuotteet/piimat/|nimeke=Piimät - Tuotteet - Arla|julkaisu=www.arla.fi|viitattu=2020-04-17|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/elintarvikeryhmat/erityisille-ryhmille-tarkoitetut-elintarvikkeet/vanhat-erityisruokavalmisteet/vahalaktoosiset-ja-laktoosittomat-elintarvikkeet/|nimeke=Vähälaktoosiset ja laktoosittomat elintarvikkeet|julkaisu=Ruokavirasto|viitattu=2020-04-17|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.▼
▲
[[Kirnu]]piimäksi (myös ''kirnumaidoksi'') kutsutaan [[voi]]n valmistuksen yhteydessä hapatettua vähärasvaista maitoa, josta voirasva on kirnuamalla erotettu.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Vuorela, Toivo | Nimeke =Kansanperinteen sanakirja |Sivu =173 hakusana kirnu| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija =WSOY | Vuosi =1979 | Tunniste =ISBN 951-0-08803-X}}</ref> Muita piimälaatuja ovat talouspiimä, rasvaton piimä, [[kefiiri]] ja [[funktionaalinen elintarvike|funktionaaliset]] piimälaadut, joihin on lisätty tiettyä [[bakteeri]]kantaa. Niitä ovat muun muassa Gefilus-piimät, Rela-piimät ja [[Lactobacillus_acidophilus|Acidofilus]]-bifidus-piimät.▼
▲[[Kirnu]]piimäksi (myös ''kirnumaidoksi'') kutsutaan hapatetusta kermasta [[voi]]
Piimä on maultaan hapanta ja rakenteeltaan maitoa sakeampaa. [[Suomi]] jakautuu kahtia läntisen pitkän piimän ja itäisen [[kokkelipiimä]]n kulttuureihin.<ref>Vuorela 1979, 336 hakusana piimä</ref>▼
▲Piimä on maultaan hapanta ja rakenteeltaan maitoa sakeampaa. [[Suomi]] jakautuu kahtia läntisen [[Pitkä piimä|pitkän piimän]] ja itäisen [[kokkelipiimä]]n kulttuureihin.<ref>Vuorela 1979, 336 hakusana piimä</ref>
Piimä on elintarvikkeena hyvin vanha, ja aikaisemmin hapattaminen oli ainoa tapa saada maito säilymään juomakelpoisena pidempään. Vasta [[jäähdytys]]tekniikan ja myöhemmin [[pastörointi|pastöroinnin]] kehittyminen kasvatti maidon käyttöä elintarvikkeena.▼
▲Piimä on elintarvikkeena hyvin vanha, ja aikaisemmin hapattaminen oli ainoa tapa saada [[Maitotuote|maito(tuote)]] säilymään
== Katso myös ==
| |||