Ero sivun ”Mesopotamian maantiede” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh: Lähi-itä |
ilmasto-osuus ei välttämättä päde muinaisiin aikoihin, lähteetöntä pois, järjestelyä (korjaamo 2012) |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Iraq.A2003060.0750.500m.jpg|thumb|300px|Mesopotamian alue satelliittikuvissa talvella. Mesopotamian viljelty alue on jokivarsilla lumisten vuorten ja hiekkaisen aavikon ja arojen välissä. Keväällä lumet sulavat ja jokien vesi tulvii.]]
[[Kuva:The Euphrates River-Iraq.jpg|thumb|350px|Tigris-joki.]]
'''Mesopotamian maantiede''' käsittää lähinnä nykyisen [[Irak]]in alueen sekä [[Syyria]]n itäosan ja Turkin kaakkoisosan. Alueen läpi virtaa kaksi suurta jokea, [[Eufrat]] ja [[Tigris]]. Mesopotamia tulee [[muinaiskreikka|kreikan]] sanoista ''meso'' - välissä, ''potamoi'' - virrat.<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/376828/history-of-Mesopotamia | Nimeke =History of Mesopotamia | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu =16.3.2013 | Kieli ={{en}} }}</ref>
Tiedot muinaisen [[Mesopotamia]]n väestöstä ja kaupungeista perustuvat arkeologisiin kaivauksiin ja muinaisiin mesopotamialaisiin teksteihin, joiden luotettavuus on vaihteleva.
Suunnilleen nykyisessä [[Irak]]issa sijaitsevan Mesopotamian eli Kaksoisvirtainmaan halki virtaavat suuret joet [[Eufrat]] ja [[Tigris]]<ref>Grimberg, Kansojen historia osa 1, Kolmas uudistettu laitos, WSOY 1981, Porvoo 1981, ISBN 951-0-09729-2, Koko sarja ISBN 951-0-09728-4, s. 354</ref>. [[Syro-Mesopotamia]] on hieman laajempi alue, joka kattaa nykyisen Irakin lisäksi myös Syyrian<ref>[http://128.97.6.202/urkeshpublic/history.htm Urkesh an overview History 2003] G. Buccellati</ref>. Mesopotamia jakautuu kahteen osaan: pohjoiseen [[Assyria]]an ja eteläiseen [[Babylonia]]an.
== Sumerin kaupunkivaltiot ==
[[Kuva:Ur3.JPG|thumb|240px|Sumerin, Mesopotamian eteläosan kartta.]]
Väkiluvun kasvaessa syntyi Etelä-Mesopotamian muinaisen [[Sumer]]in alueelle monia kaupunkivaltioita, jotka taistelivat keskenään koko Sumerin historian ajan. Saattoi syntyä hetkittäisiä suurvaltoja. Kaupunkivaltioiden rajoina olivat kanavat ja rajakivet. Kaupunkivaltion keskus oli temppeli, ja sitä johti pappi ''en'', kuningas ''lugal'' tai kuvernööri ''ensi'', joka liittyi kaupungin uskonnollisiin riitteihin.
Suurista kaupunkivaltioista [[Uruk]] oli varhaisdynastisella kaudella yli 40 000 asukkaan kaupunki<ref name="WC"/>. Muutamat Sumerin kaupungeista ylittivät arvioiden mukaan 20 000 asukkaan rajan noin vuoden 3100 eaa. tienoilla<ref name="WC">{{Verkkoviite | Osoite = https://faculty.washington.edu/modelski/WCITI2.html | Nimeke =Cities of the Ancient World | Tekijä =George Modelski | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 1997 | Julkaisija = University of Washington | Viitattu =26.1.2013 | Kieli = }}</ref>. Yli 20 000 asukkaan keskuksia oli 7, yli 30 000 asukkaan keskuksia Kish 32 000, Umma 31 000, Ur 34 000 ja Uruk 80 000.<ref>[http://www.jameswbell.com/geog004sumeriancities James W. Bell's Ancient Sumeria] "In the Days when Gods Walked Upon the Face of the Earth" Sumerian Cities By James W. Bell © 2001–2003 {{vanhentunut linkki}}</ref>.
Kaupunki saattoi hallita muita kaupunkeja. Erääseen aikaan Lagash hallitsi kolmea suurta kaupunkia Lagash itse mukaan lukien, ja 20 pikkukaupunkia ja 40 kylää<ref>[http://www.irows.ucr.edu/cd/courses/122/b10toch17.htm, Social Change: World Historical Social Transformations]:,Christopher Chase-Dunn and Bruce Lerro, Copyright © Forthcoming from Allyn and Bacon alkup lähde Flannery 1998 {{vanhentunut linkki}}</ref>. Joidenkin mukaan suuret imperiumit olisivat vaatineet suuria, noin 30 000 asukkaan kaupunkeja niin kuin oli Sumerissa 2500 eaa.<ref name="DALLING12">Dalling, luku 12: The origin of farming, cities, and civilization</ref>
Sumerin suurimmat kaupunkivaltiot:
* [[Mari (kaupunki)|Mari]] – {{coord|34|27|N|040|55|E|type:city}}
* [[Kiš]] (Tell Uheimir & Ingharra) – {{coord|32|33|N|044|39|E|type:city}}
* [[Nippur]] (Nuffar) – {{coord|32|10|N|045|11|E|type:city}}
* [[Isin]] (Ishan al-Bahriyat) – {{coord|31|56|N|045|17|E|type:city}}
Rivi 52 ⟶ 27:
* [[Girsu]] (Tello) – {{coord|31|37|N|046|09|E|type:city}}
* [[Lagaš]] (Al-Hiba) – {{coord|31|26|N|046|32|E|type:city}}
* [[Uruk]] (Warka) – {{coord|31|18|N|045|40|E|type:city}}
* [[Larsa]] (Tell as-Senkereh) – {{coord|31|14|N|045|51|E|type:city}}
* [[Ur]] (al Muqayyar) – {{coord|30|57|45|N|046|06|11|E|region:IQ_scale:30000}}
* [[Eridu]] (Abu Shahrain) – {{coord|30|48|57.02|N|045|59|45.85|E|type:city}}
Pienempiä kaupunkeja:
* [[Sippar]] (Abu Habba) – {{coord|33|03|N|044|18|E|type:city}}
* [[
* [[Umma (kaupunki)|Umma]] (Tell Jokha) – {{coord|31|38|N|045|52|E|type:city}}
* [[Hamazi]]
* [[Akšak]]
== Maatalous==
{{Pääartikkeli|[[Mesopotamian maatalous]]}}
=== Sumerin kastelukanavat ===
[[Kuva:Kassite Babylonia EN.svg|thumb|300px|[[Kassiittien valtakunta|Kassiittien valtakunnan]] kartta, Sumerin kaupungit ja suuret kastelukanavat.]]
Rivi 84 ⟶ 54:
* ''Issinnitum'' Erosi Eufratista Nippurin pohjoispuolella, kulki Isinin läpi ja yhdistyi taas Eufratiin Kisurran lähellä.
* ''Iturungal'' Merkittävä kanava, joka haarautui Eufratista Nippurin eteläpuolella kulkien monien suurien kaupunkien, lähinnä Adabin, Dabrumin, Zabalamin, Umman, Nagsun, Bad-tibiran ja Larsam läpi ja Urukin ja Enegin kaupunkien välillä. Kanava kulki myös szemdet Nasrin läheltä. <ref name="BIBL">[http://www.bibleorigins.net/EdensFourRivers.html The River of Eden and It's Four Branches] Walter Reinhold Warttig Mattfeld y de la Torre, M.A. Ed., 09 May 2005 (Revisions through 01 July 2008)</ref>
* ''Nanagugal'' haarautui Iturungalin kanavasta Bad-tibiran eteläpuolelta, ja kulki Urun ja Lagashin alueiden rajana.
* ''Ninagina'' haarautui Iturungalista Zabalamin kohdalla, kulkien Girsun, Lagashin ja Ninan kaupunkien läpi. Leikkasi Gibilin kanavan Apisalassa.
* ''Susuka'' kulki kaakkoon Urista Eriduun aivan Etelä-Mesopotamiassa melko lähellä silloista rantaviivaa, joka on nyt kaukana sisämaassa.
Nippurin ja Shuruppakin väliltä haarautui itään kanava Adab-Umma-Larsa josta Umman pohjoispuolelta Girsuun ja Lagashiin vielä idempänä kulki Larakin halki pitkä kanava<ref name="BIBL"/><ref>[http://www.jameswbell.com/geog003sumeriamap.html Sumerian Map as of 2631 BCE] {{vanhentunut linkki}}</ref>
=== Pellot ===
Maassa saattoi olla viljeltyä, kasteltua maa-alaa 34 leveysasteen eteläpuolella 30 000 km² (varovaisemmin Sumerin maassa [[Sippar]]in eteläpuolella 10 000–15 000 km² tai ehkä noin 22 000 km² ja Assyriassa reilusti alle 15 000 km²<ref> Salonen 1945, s. 22</ref>.
Pelto tuotti kylvettäessä keskimäärin 13-kertaisen sadon, eli uusbabylonialaisella ajalla noin 1 515 litraa hehtaaria kohden eli 60 kuria buria kohden tuona ajan yksikköinä<ref>Salonen 1945, s. 228</ref>. Kylvö oli uusbabylonialaisella ajalla 115 l/ha, mutta kassiittiajalla vain 55 l/ha<ref>Salonen s. 226.</ref>.
On arvioitu, että temppeli olisi omistanut noin 3000 eaa. kolmanneksen maasta, maallinen ylimystö ehkä kolmanneksen ja lopun tavallinen väestö<ref name="Johnston_2015_s45">[http://slideplayer.com/slide/4738888/ Introducing Early Civilizations. Early Civilizations After agriculture, the next step in setting our framework for world history is the emergence of civilization] Mae Johnston 2015 slide 52</ref>.
=== Maan suolaantuminen ===
Vehnä sietää maan suolaa 0,5 % maassa, mutta ohra kaksi kertaa enemmän, noin prosentin verran<ref>[http://www.ecobooks.com/books/history.htm A Green History of the World] The Environment and the Collapse of Great Civilizations by Clive Ponting</ref>. Etelä-Mesopotamia on herkkä suolaantumaan, koska pohjavesi on korkealla ja joetkin tuovat suolaa mukanaan, ja kesällä on kuuma. Haihduttava kasvillisuus imee pohjavettä kohti pintaa, ja haihtuminen jättää vain suolat pinnalle. Haihtuminen lisää veden suolapitoisuutta, kun vesi höyrystyy pois ja suola jää jäljelle.
Viljan kasteluviljely Mesopotamian ympäristössä nosti suolat Maan pintaan<ref name="TRAD">[http://www.edwardgoldsmith.com/page166.html Traditional irrigation in Mesopotamia]</ref> jo Sumerin ja Akkadin aikana.
==
Jos oli paljon viljelijöitä, Sumerissa oli ehkä 800 000–1,5 miljoonaa asukasta<ref>{{Käännös|[https://en.wikipedia.org/wiki/Sumer#Population]}}</ref>. Erään arvion mukaan Sumerissa oli noin 2500 eaa. 500 000 asukasta<ref>http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:UO-BDl6JvQgJ:www.mrvhistory.com/apworld/doc/ch2.rtf+sumer+cities+population&hl=fi&ct=clnk&cd=8&gl=fi Chapter 2: From Village Community to City-State</ref>.
=== Mesopotamian väentiheys ===
Adamsin mukaan Sumerin väestötiheys olisi ollut 68 as/km<sup>2</sup><ref name="Masson_1988_128">Altyn-Depe. Tekijät V. M. Masson,Vadim Mikhaĭlovich Masson, 1988, s. 128, Adams 1966:24</ref>. Adams myös arvioi, että varhaisdynastisella I kaudella Etelä-Mesopotamiassa olisi asunut 1 070 000 ihmistä 4100 km<sup>2</sup> alalla eli 26 as/km<sup>2</sup><ref name="Trigger_2003_293">Understanding Early Civilizations: A Comparative Study, Bruce G. Trigger, Cambridge University Press, 2003, s. 293.</ref>. Mutta saman ajan Urin alueella asui 66 as/km<sup>2</sup>. Susan Pollockin mukaan varhaisdynastisella III-kaudella olisi ollut 200 000 ihmistä<ref name="Trigger_2003_293"/>.
Urin kaupungissa olisi erään arvion mukaan ollut 28-27 vuosisadalla eaa. 6000 as ja kaupungin valvoma ala 90 km<sup>2</sup><ref name="Kaser_2011_13">The Balkans and the Near East: Introduction to a Shared History,Karl Kaser,LIT Verlag Münster, 2011, s. 13</ref>. 6000 as ja 20 ha Ur olisi toisten tietojen mukaan vaatinut peltoalaa 12 km<sup>2</sup>, 6000 asukkaasta työvoimaa 2500 (mukaan lukien kaikki tarvittavat avustajat, työnjohdon jne. viljan varastointiinkin). Lampaita oli 10000, joista 3000 teurastettiin ravinnoksi joka vuosi<ref name="Breese_90"> Agriculture, White Breses, s. 95</ref>. Tämän mukaan asukastiheys olis ollut 200 as/km<sup>2</sup>.
Noin 2700 eaa. Urukin kaupungissa oli noin 40 000-50 000 asukasta ja se valvoi suoraan ainakin teoriassa 14 km säteistä aluetta. Itse kaupungin ala oli 2 km<sup>2</sup><ref name="Kaser_2011_14">Kaser 2011, s. 14.</ref>.
Urin III dynastian aikaan Etelä-Mesopotamiassa asui 500 000 as. ja tuohon aikaan lienee ollut erään arvion mukaan noin 12 000 km kastelukelpoista peltoalaa<ref name="Trigger_2003_293"/>. Tämä tuottaisi 42 as/km väestötiheyden viljelykelpoiselle maa-alalle, jos puolet pelloista oli kesannolla<ref name="Trigger_2003_293"/>. Etelä-Mesopotamian maksimi väestön tiheys oli tuohon aikaan viljelylle noin 123-208 as/km<sup>2</sup> riippuen pellon tuotosta, jolloin 100 000 asukkaan Ur olisi voitu ruokkia 12,4-16 km säteisellä alueella<ref name="Trigger_2003_293"/>. Käytännössä viljaa haettiin kauempaa mm. Lagashista, koska pellot olivat kastelukanavien ympärillä, ja Ur kaiken lisäksi meren rannalla. Maksimiväestötiheys on tuon ajan mittojen mukaan hyvän peltomaan tuotolla 1200 kg/ha 300 as/km, jos yksi ihminen syö 1 kg viljaa päivässä<ref name="larsen_1983_190">Life and Land Use on the Bahrain Islands: The Geoarchaeology of an Ancient Society, Curtis E. Larsen University of Chicago Press, 1983, s. 190</ref>.
Lagashissa/Girsussa oli dokumenttien mukaan 200-yli 500 km<sup>2</sup> viljeltyä maata. Koko Lagashin valvoma ala olisi ollut 1000-1300 km<sup>2</sup>. Urukin Eanna-temppeli omisti yli 500 km<sup>2</sup> maata.<ref name="Renger_1995"> Institutional, Communal, and Individual Ownership or Possession of Arable Land in Ancient Mesopotamia from the. End of the Fourth to the End of the First Millennium B.C., Johannes M. Renger, Chicago-Kent Law Review, Volume 71, Issue 1, Part II, October 1995 </ref>.
Turnerin mukaan varhaisen Uruk-kauden alussa noin 4100 eaa. olisi maatalousväestö ollut hyvin harvaa, vain 0,45 as/km<sup>2</sup>, jos Mesopotamian alamaan alaksi lasketaan noin 65 000 km<sup>2</sup>. Väkiluku oli tuon mukaan 25 000 vuonna 4100 eaa. Väestö kasvoi ennen suurta pudotusta keskimäärin 0,15% vuodessa tuhansia vuosia<ref name="Turner_1990_28">Turner 1990, s 28</ref>, mutta vaihtelut olivat suuria. Vuonna 3500 eaa. oli 110 000 asukasta, 2 as/km<sup>2</sup>, kasvu ehkä 1%. Vuonna 2500 eaa. oli 360 000 asukasta, väestötiheys 6,72 as/km<sup>2</sup> ja kasvu 0.13%/v. 1900 eaa. väkiluku oli huipussaan 630 000 asukasta ja 11,4 as/km<sup>2</sup>, kasvaen 0,19 % vuodessa. Väkiluku putosi nopeasti niin, että se oli 1600 eaa. 270 000.<ref name="Turner_1990_27">The Earth as Transformed by Human Action: Global and Regional Changes in the Biosphere Over the Past 300 Years,B. L. Turner, CUP Archive, 1990, 27</ref>.
=== Kaupunkien kasvuvauhti ===
Rivi 164 ⟶ 99:
Urukin asukasmäärä eri vuosina:
*3700 eaa. 14 000 as. (tai 3500 eaa.) ala 40 ha<ref name="Modelski_1997"/>
*3500 eaa. 8000-14000, n. 10000<ref>Modelski 2003</ref>
*3400 eaa. 20 000 as. ala 100 ha <ref name="Modelski_1997"/>.
*3300 eaa. 20000 as<ref name="Johnston_2015_s42">[http://slideplayer.com/slide/4738888/ Introducing Early Civilizations. Early Civilizations After agriculture, the next step in setting our framework for world history is the emergence of civilization] Mae Johnston 2015 slide 42</ref>, ehkä jopa 40000 as. (3300-3000 eaa.), yli 200 ha<ref name="Chew_2007_67">The Recurring Dark Ages: Ecological Stress, Climate Changes, and System Transformation, Sing C. Chew Rowman Altamira, 2007 s. 67</ref>
Koko Sumerissa asui myöhemmällä Uruk-kaudella noin 3500-3100 as. 500000 as<ref name="Johnston_2015_s39">[http://slideplayer.com/slide/4738888/ Introducing Early Civilizations. Early Civilizations After agriculture, the next step in setting our framework for world history is the emergence of civilization] Mae Johnston 2015, slide 39</ref>.
=== Kaupunkien väestöosuus ===
Mesopotamia kaupungistui nopeasti Uruk- ja Jemdet Nasr -kaudella, ja maaseutu tyhjeni niin että yli 80 % maan asukkaista asui kaupungeissa<ref name="Chew_2007_70">Chew 2007, s 70.</ref>.
== Katso myös ==
| |||