Ero sivun ”Hylkysaari” versioiden välillä

1 428 merkkiä lisätty ,  1 kuukausi sitten
→‎Historia: - lisäyksiä
(→‎Historia: lisätty kauppa ja uusi omistaja)
(→‎Historia: - lisäyksiä)
1600- ja 1700-luvuilla saari toimi kaupungin vuokraamana laidunmaana. Vuonna 1830 kauppias Fredric Emanuel Ekebom sai luvan perustaa saarelle laivatelakan<ref name="nba">{{Verkkoviite|Osoite=https://web.archive.org/web/20160927015259/http://www.kansallismuseo.fi/fi/suomen-merimuseo/merimuseon-historiaa/hylkysaaren-historiaa|Nimeke=Hylkysaaren historiaa|Julkaisija=Museovirasto|selite=arkistoitu 2016|Viitattu=7.5.2020}}</ref>, joka toimi saaressa vuoteen 1881 saakka.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1251818|nimeke=Taas yhteen Helsingin edustan historialliseen saareen havitellaan hotellia|tekijä=Hämäläinen, Jukka|julkaisu=Helsingin Uutiset|ajankohta=2019-01-12|viitattu=2020-05-07}}</ref>
 
1800-luvun lopulla Korkeasaaresta muotoutui kansalaisten virkistyspaikka, kun sinne rakennettiin ravintola, karuselli ja [[Korkeasaaren eläintarha|eläintarha]]. Samalla Hylkysaaresta tuli erinomainen paikka huvilaelämälle, ja kahdesta telakan rakennuksesta muokattiin huviloita 1880-luvulla arkkitehti [[F. W. Mieritz]]in suunnitelmien mukaan.<ref name="nba" /><ref name=":0" /> Saaren kaupungilta vuonna 1881 vuokrannut Mieritz asui itse toisessa huvilassa, nykyisessä Villa Idassa. Mieritzin kuoltua hänen poikansa [[Frithiof Mieritz]] perusti saareen vuonna 1888 Suomen ensimmäisen sementtivalimon, mutta se meni konkurssiin jo seuraavana vuonna.<ref name="korkesaari">[https://www.senaatti.fi/app/uploads/2020/02/141103-Korkeasaari_KYS.pdf ''Korkeasaari, Hylkysaari ja Palosaari – kulttuuriympäristöselvitys''], s. 10–11, 32, 42, 216–218, 229–233, 240. Arkkitehtitoimisto Schulman Oy & Maisemasuunnittelu Hemgård, 2010.</ref> 1900-luvun alussa saaren käyttötarkoitus muuttui, kun Helsingin luotsiasema siirtyi [[Vallisaari|Vallisaaresta]] Hylkysaaren. Saaren näkyvin maamerkki, vanha luotsikasarmi, valmistui vuonna 1910 ja sitä korotettiin kahdella kerroksella vuonna 1928. Korotuksen jälkeen rakennuksessa mahtui asumaan 23 perhettä.<ref name="nba" /><ref name=":0" /> Luotsikasarmin suunnitteli [[Rakennushallitus|Rakennushallituksen]] arkkitehti [[Georg Axel Wasastjerna]] ja korotuksen G. A. Sundelin.<ref name="korkeasaari" />
 
Hylkysaaren siirryttyä [[Suomen luotsi- ja majakkalaitos|luotsilaitoksen]] käyttöön sen pohjoispäähän rakennettiin vuonna 1912 pieni kaasutehdas, jossa valmistettiin [[Majakka|majakoissa]] ja [[Loisto (merenkulku)|loistoissa]] polttoaineena käytettyä [[asetyleeni]]kaasua. Valtio pakkolunasti saaren Helsingin kaupungilta vuonna 1931.<ref name="korkeasaari" />
Luotsiasema toimi Hylkysaaressa vuoteen 1962 saakka, mutta suurin osa asukkaista oli muuttanut manner-Helsinkiin jo 1950-luvulla. Viimeinen asukas muutti pois luotsikasarmista tammikuussa 1966. 1960-luvulla [[Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö|Opetusministeriö]] alkoi suunnitella kasarmia sijainniksi perustettavalle valtakunnalliselle merimuseolle. Vaikka kasarmirakennusta ei koettu kovin sopivaksi museotoimintaan, remontin jälkeen [[Suomen merimuseo]] perustettiin Hylkysaareen vuonna 1973. Museon perusnäyttely oli avoinna saaressa vuodet 1983–2004.<ref name="nba" />
 
Luotsiasema toimi Hylkysaaressa vuoteen 1962 saakka, mutta suurin osa asukkaista oli muuttanut manner-Helsinkiin jo 1950-luvulla. Viimeinen asukas muutti pois luotsikasarmista tammikuussa 1966. 1960-luvulla [[Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö|Opetusministeriö]] alkoi suunnitella kasarmia sijainniksi perustettavalle valtakunnalliselle merimuseolle. Vaikka kasarmirakennusta ei koettu kovin sopivaksi museotoimintaan, remontin jälkeen [[Suomen merimuseo]] perustettiin Hylkysaareen vuonna 1973. Museon perusnäyttely oli avoinna saaressa vuodet 1983–2004.<ref name="nba" /> Alun perin tornilla varustettu vanha luotsikasarmi sai nykyisen ulkoasunsa, kun sen katto muutettiin [[Mansardikatto|mansardikatoksi]] vuonna 1978. Kaasutehdas lopetti toimintansa 1960-luvulla, ja sen rakennus muutettiin 1980-luvulla merimuseon konservointilaitokseksi.<ref name="korkeasaari" />
Merimuseo muutti uusiin tiloihin [[Kotka (kaupunki)|Kotkan]] [[Merikeskus Vellamo]]on vuonna 2007.<ref name="nba" /> Saari ja sen rakennukset, mukaan lukien toinen jäljellejäänyt huvila Villa Ida sekä vanha kasarmirakennus, ovat sittemmin siirtyneet [[Senaatti-kiinteistöt|Senaatti-kiinteistöjen]] omistukseen. Senaatti-kiinteistöt laittoi saaren myyntiin vuonna 2020.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.senaatti.fi/myynnissa/tila/helsinki-hylkysaari-2/|nimeke=Hylkysaaren myyntiesite|tekijä=Senaatti-kiinteistöt|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=27.9.2020}}</ref> Saaren osti vuoden 2021 huhtikuussa Valo Investments Group Holding Oy:n tytäryhtiö Hylkysaari Oy seitsemällä miljoonalla eurolla. Saareen sijoitetaan matkailu- ja virkistystoimintoja. Rakennukset kunnostetaan ja saaren luonto elvytetään. Kesällä 2022 suunnitelmissa on avata sinne julkinen [[sauna]] ja kesäkahvila.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4107483|nimeke=Helsingin edustalta myytiin saari 7 miljoonalla eurolla – uusi omistaja suunnittelee kesäkahvilaa ja julkista saunaa|tekijä=Kaisa Paastela|julkaisu=Helsingin Uutiset|ajankohta=2021-04-19|viitattu=2021-04-19|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Merimuseo muutti uusiin tiloihin [[Kotka (kaupunki)|Kotkan]] [[Merikeskus Vellamo]]on vuonna 2007.<ref name="nba" /> Saari ja sen rakennukset, mukaan lukien toinen jäljellejäänyt huvila Villa Ida sekä vanha kasarmirakennus, ovat sittemmin siirtyneet [[Senaatti-kiinteistöt|Senaatti-kiinteistöjen]] omistukseen. Senaatti-kiinteistöt laittoi saaren myyntiin vuonna 2020.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.senaatti.fi/myynnissa/tila/helsinki-hylkysaari-2/|nimeke=Hylkysaaren myyntiesite|tekijä=Senaatti-kiinteistöt|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=27.9.2020}}</ref> Saaren osti vuoden 2021 huhtikuussa Valo Investments Group Holding Oy:n tytäryhtiö Hylkysaari Oy seitsemällä miljoonalla eurolla. Saareen sijoitetaan matkailu- ja virkistystoimintoja. Rakennukset kunnostetaan ja saaren luonto elvytetään. Kesällä 2022 suunnitelmissa on avata sinne julkinen [[sauna]] ja kesäkahvila.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4107483|nimeke=Helsingin edustalta myytiin saari 7 miljoonalla eurolla – uusi omistaja suunnittelee kesäkahvilaa ja julkista saunaa|tekijä=Kaisa Paastela|julkaisu=Helsingin Uutiset|ajankohta=2021-04-19|viitattu=2021-04-19|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
== Nimi ==