Ero sivun ”Emäs” versioiden välillä

'''Emäs''' eli '''alkali''' on [[happo|hapon]] vastakohta. Kuten hapolla, myös emäksellä on useita [[määritelmä|määrittelytapoja]].

* '''[[Svante Arrhenius|Arrheniuksen]] teorian''' mukaan emäs on [[aine]], joka muodostaa vesiliuoksessa [[hydroksidi|hydroksidi-ioneja]] OH^&minus;. Vastakohtana happo taas muodostaa vesiliuoksessa [[oksoniumioni|oksoniumioneja]] H₃O⁺.<ref name="etalukio">{{Verkkoviite | Osoite = http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/kemia4/hapem.html | Nimeke = Hapot ja emäkset | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Opetushallitus | Viitattu = 1.7.2013 | Kieli = }}</ref> Arrheniuksen teorian mukaan emäksiä ovat varsinkin [[alkalimetallit|alkalimetallien]] ja [[maa-alkalimetallit|maa-alkalimetallien]] vesiliukoiset [[hydroksidi]]thydroksidit, kuten [[natriumhydroksidi]] (NaOH).

* '''[[Johannes Brønsted|Brønsted]]&ndash;Lowryn–Lowryn happo-emästeorian''' mukaan emäs on aine, joka vastaanottaa vetyionin H⁺ eli [[protoni]]n, jolla on [[vapaa elektronipari]] sitomaan protonin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://goldbook.iupac.org/B00745.html | Nimeke = Brønsted base | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = IUPAC GolBook | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 1.7.2013 | Kieli = {{en}} }}</ref>

**Brønsted&ndash;Lowryn Brønsted–Lowryn teoriassa ei metallihydroksideja, kuten NaOH, sellaisenaan pidetä emäksenä, vaan ainoastaan niissä oleva [[hydroksidi]]-ioni (OH^&minus;) on emäs.<ref name="etalukio" />

**Brønsted&ndash;Lowryn Brønsted–Lowryn [[Tieteellinentieteellinen teoria|teoriaa]] voidaan soveltaa muihinkin kuin veden liuoksiin, jolloin syntyy [[ioni|ioneja]] ja näistä edelleen [[ionisidos|ioniyhdisteitä]] eli [[suola|suoloja]].

** Kun emäs vastaanottaa protonin, syntyy sitä vastaava [[konjugaattihappo]]. Esimerkiksi hydroksidi-ionia (OH^&minus;) vastaava konjugoitunut happo on [[vesi]] (H₂O), kun taas [[ammoniakki]]a (NH₃) vastaava konjugoitunut happo on [[ammonium]]ioni (NH₄⁺).

* '''[[Gilbert Newton Lewis|Lewisin]] teoria''' [[määritelmä|määrittelee]] happo ja emäs -[[käsite|käsitteet]] Brønsted&ndash;LowrynBrønsted–Lowryn teoriaa laajemmin. Lewisin emäs on aine, joka voi luovuttaa elektroniparin<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://goldbook.iupac.org/L03511.html | Nimeke = Lewis base | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = IUPAC GolBook | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 1.7.2013 | Kieli = {{en}} }}</ref>. Vastakohtana Lewisin happo on yhdiste, joka kykenee vastaanottamaan [[elektronipari]]n. Yleensä termiä ''Lewis-emäs'' käytetään vain niistä Lewisin teorian mukaisista emäksistä, jotka eivät ole Brønsted-emäksiä, kuten [[Eetteriteetterit|eettereistä]].

Vesi (H₂O) voi Brønstedin teorian mukaan toimia sekä happona että emäksenä; toisin sanoen se on amfoteerinen aine eli [[amfolyytti]]. [[Emäksisyys|Emäksisiä]] ovat vesiliuokset, joissa hydroksidi-ioneja (OH^&minus;) on enemmän kuin [[oksonium]]ioneja (H₃O⁺) sisältäen niitä lisäksi enemmän kuin oksoniumioneja on puhtaan veden määritelmässä. Tällöin niiden [[pH]] on suurempi kuin 7. Emäksiset liuokset tuntuvat sormissa liukkailta, ja niillä on pistävä, [[perusmaku#karvaus|karvas]] maku. Monet vahvojen emästen, kuten [[natriumhydroksidi]]n, väkevät liuokset ovat hyvin syövyttäviä [[iho]]lla ja [[limakalvo]]illa. Lukuisat emäkset ovat vahvoja [[pelkistys|pelkistimiä]]. [[Superemäs]]tä ei ole määritelty niin selvästi kuin [[superhappo]]; yleensä kuitenkin superemäksenä pidetään natriumhydroksidia vahvempaa tai vettä neutraloivaa emästä.

== Vahva emäs ==

== Heikko emäs ==

== Fysiologiset vaikutukset ==

Emäkset maistuvat karvailta. Tästä syystä monilla nautintoaineilla, kuten teellä[[tee]]llä, kahvilla[[kahvi]]lla ja kaakaolla[[kaakao]]lla, on tunnusomainen karvas maku. Niiden maku syntyy niiden sisältämistä kasviemäksistä, [[alkaloidi|alkaloideista]], kuten teofylliinistä[[teofylliini]]stä, kofeiinista[[kofeiini]]sta ja teobromiinista[[teobromiini]]sta.

== Esimerkkejä emäksistä ==

* [[Ammoniakki]] (NH₃)

* [[Kalsiumhydroksidi]] (Ca(OH)₂)

* [[Kaliumhydroksidi]] (KOH)

* [[Natriumhydroksidi]] (eli lipeä (NaOH)

* [[Amiini]]t

* [[Alkaloidi]]t

== Katso myös ==

* [[HappopH]]

* [[KonjugaattihappopH-indikaattori]]

* [[pHPuskuriliuos]]

* [[pH-indikaattoriTitraus]]

== Lähteet ==