Versio 11. elokuuta 2021 kello 19.33 muokkaa SilvonenBot (keskustelu \| muokkaukset) botit 136 397 muokkausta p Jukka Korpelan sivusto on muuttanut ← Vanhempi muutos		Versio 23. elokuuta 2021 kello 15.27 muokkaa kumoa 91.158.44.90 (keskustelu) Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 1: {{Tämä artikkeli\|käsittelee fonetiikkaa. Diereesin muista merkityksistä katso [[Diereesi]].}} '''Hiatus''' ({{K-la\|hiātus}} ’aukko’) eli '''diereesi''' ({{K-el\|διαίρεσις\|diaíresis}} ’jako’) on [[~~Fonetiikka~~fonetiikka\|fonetiikassa]] kahden peräkkäisen [[vokaali]]n välinen tavu- tai sanaraja. Päinvastoin kuin [[diftongi]]ssa, vokaalit eivät muodosta äännejatkumoa, vaan sijaitsevat joko eri [[tavu]]issa tai eri [[~~Sana~~sana\|sanoissa]]. Peräkkäisiä vokaaleja, joiden välissä on tavuraja, kutsutaan [[vokaaliyhtymä]]ksi.<ref name="VISK: § 25"/> Esimerkki vokaaliyhtymästä sisältyy [[~~Suomen~~suomen kieli\|suomalaisittain]] äännettäessä itse sanaan ''hiatus'' {{IPA\|/hi.ɑ.tus/}}, jossa ''i''- ja ''a''-vokaalien välissä on siis hiatus. Arkisempi esimerkki on vaikkapa sanassa ''pian'' {{IPA\|/pi.ɑn/}}. Kahden sanan välinen hiatus esiintyy esimerkiksi ilmauksessa ''hyvä on''. [[Antiikin Kreikan runous\|Antiikin Kreikan]] ja [[Antiikin Rooman runous\|Rooman runoudessa]] hiatus oli epätoivottavaa, ja sitä vältettiin [[elisio]]lla eli jättämällä edeltävä vokaali pois (tätä esiintyy sanojen rajalla suomessakin: esim. ''mutta ei'' → ''mutt’ ei'' → ''muttei''<ref name="VISK: § 38"/>). Vaihtoehtoisesti hiatusta voidaan välttää jättämällä jälkimmäinen vokaali pois, sulauttamalla vokaalit yhdeksi äänteeksi tai lisäämällä niiden väliin [[konsonantti]]. == Hiatuksen ilmeneminen kirjoituksessa == Suomen [[Oikeinkirjoitus\|oikeinkirjoituksessa]] vokaalien välistä tavurajaa ei yleensä erikseen merkitä, paitsi jos se esiintyy kahden saman vokaalin välissä. Sanan sisällä tällainen tilanne voi syntyä vokaalien välisen k:n kadotessa [[astevaihtelu]]n vuoksi, ja tällöin tavuraja osoitetaan [[Heittomerkki\|heittomerkillä]]: ''vaaka'' : ''vaa’an''.<ref name="Korpela 2004: 4.8"/> [[Yhdyssana]]n osien välissä heittomerkin sijasta käytetään [[yhdysviiva]]a: ''linja-auto''.<ref name="Korpela 2004: 4.4"/> [[Muinaiskreikka]]a kirjoitettaessa hiatus merkittiin lisäämällä jälkimmäisen vokaalin päälle erokepisteet eli ''dialytiká''-[[tarke]]. Käytännössä sama tarke on [[~~Latinalainen~~latinalainen kirjaimisto\|latinalaisen kirjaimiston]] yhteydessä esiintyvä [[treema]], jonka käyttö erokepisteinä on latinan välityksellä periytynyt muun muassa [[~~Ranskan~~ranskan kieli\|ranskaan]] (esim. ''[[Citroën]]'') ja jossain määrin [[~~Englannin~~englannin kieli\|englantiinkin]] (esim. ''coöperation'', nykyään tosin tavallisemmin ''co-operation'' tai ''cooperation'').<ref name="Korpela 2011: 144–145"/> == Lähteet == * {{Verkkoviite \| Osoite = https://jkorpela.fi/kielenopas/4.4.html \| Nimeke = 4.4 Muut välimerkit \| Tekijä = Korpela, Jukka K. \| Julkaisu = Nykyajan kielenopas \| Ajankohta = 2004–2013 \| Viitattu = 3.10.2013}} * {{Verkkoviite \| Osoite = https://jkorpela.fi/kielenopas/4.8.html \| Nimeke = 4.8 Puolilainausmerkki eli heittomerkki \| Tekijä = Korpela, Jukka K. \| Julkaisu = Nykyajan kielenopas \| Ajankohta = 2004–2013 \| Viitattu = 3.10.2013}} * {{Verkkoviite \| Osoite = https://jkorpela.fi/kirjaimet/tarinoita.pdf \| Nimeke = Kirjainten tarinoita \| Tekijä = Korpela, Jukka K. \| Tiedostomuoto = PDF \| Ajankohta = 2011 \| Viitattu = 3.10.2013 }} * VISK = {{Verkkoviite \| Osoite = http://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php \| Nimeke = Ison suomen kieliopin verkkoversio \| Ajankohta = 2008 \| Julkaisupaikka = Helsinki \| Julkaisija = Kotus \| Viitattu = 30.9.2013 }} === Viitteet === Rivi 23 ⟶ 22: <ref name="VISK: § 25">VISK → [http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=25 Yleistä vokaaliyhtymistä]. Viitattu 30.9.2013.</ref> <ref name="VISK: § 38">VISK → [http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=38 Elisio ja legatoääntämys]. Viitattu 3.10.2013.</ref> }}

Ero sivun ”Hiatus” versioiden välillä