Pähkinähakkia tavataanesiintyy [[Pohjois-Eurooppa|Pohjois-Euroopassa]], [[Siperia]]ssa ja, [[Japani]]ssa, sekä etelämpänä vuoristoalueilla. Läntisessä [[Länsi-Eurooppa|Länsi-Euroopassa]] pesii 186 000 – 250 000 paria.
Paikoitellen Etelä-Suomessa paikoitellen pesivä läntinen alalaji ''caryocatactes''-alalaji eroaa siperialaisesta alalajista ''macrorhynchos''-alalajista nokan muodon perusteella: siperialaisen linnun nokka on kapeampi ja pitempipidempi. Siperialainen alalaji pesii harvinaisena Punkaharjulla,mutta pysyväpysyvänä kanta.kantana Muualla[[Punkaharju]]lla, siperialaineneikä alalajise eipesi ilmeisesti pesi,muualla vaeltajatSuomessa. palaavatMuualla muualtamaassa Suomestakäyvät vaeltajat palaavat keväällä Venäjälle[[Venäjä]]lle. Suomen pesimäkanta koostuu pääasiassa läntisen alalajin linnuista, ja on suuruudeltaankooltaan noin 1 800 paria., Valtaosajoista pareistavaltaosa asustaaelää Lounais-Suomen tammi- ja pähkinäpensasvyöhykkeellä,. erityisestiKanta Lohjan–Karjaanon seudullavahva kantaeritoten on[[Lohja]]n–[[Karjaa]]n vahvaseudulla.
HyvänSiperialaiset pesimäkaudenpähkinähakit jälkeenvoivat siperialaisetlähteä hakithyvän voivatpesimäkauden lähteäjälkeen länteen suuntautuvalle vaellukselle., Silloinjolloin niitä tavataan Suomessakin tuhansittain. Vaellus alkaa heinäkuun lopulla, ja eniten vaeltajia tavataan elokuun lopulla –lopusta syyskuun alkupuolellaalkuun. NeLinnut löytävät erehtymättömästi [[sembramänty|sembramännyt]], joiden siemenet ovat niiden pääravintoa. Pähkinähakit syövät myös esimerkiksi omenia, pähkinöitä ja lintulautojen antimia. Osa vaeltajista jatkaa matkaansa Ruotsiin[[Ruotsi]]in ja Norjaan[[Norja]]an, jostajoista ne palaavat talven ja kevään mittaankuluessa takaisin itään.
