Ero sivun ”Flavonoidit” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään malline:commonscat (Commons-luokka P373 = Flavonoids) Aiheesta muualla -osioon
Ryhmittelyä, parempi määritelmä.
Rivi 1:
[[File:Fruit Stall in Barcelona Market.jpg|thumb|Omenassa, kirsikassa, luumussa ja aprikooseissa on paljon flavonoideja.]]
'''Flavonoidit''' ovat [[kasvi|kasveissa]] esiintyviä [[yhdiste]]itä, jotka vaikuttavat [[Elintarvike|elintarvikkeiden]] makuun, [[väri]]in, koostumukseen ja säilyvyyteen sekä toimivat [[antioksidantti|antioksidantteina]]. Vuonna 2019 julkaistun väestötutkimuksen mukaan flavonoidit ehkäisevät [[syöpä]]- ja sydäntautikuolemia etenkin riskiryhmiin kuuluvilla ihmisillä. Lisäksi flavonoidien on todettu ehkäisevän [[tulehdus|tulehduksia]] ja parantavan verisuonten toimintaa. Yli 500 milligrammaa flavonoideja päivittäin saavilla oli pienin riski.<ref>Tiede todistaa: Omena voi oikeasti pitää lääkärin loitolla - kukaan ei tiedä, mihin vaikutus perustuu. 16.08.2019. https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/f77ef76d-7464-4c84-90c4-d65a22d55838</ref>
'''Flavonoidit''' ovat [[kasvi|kasveissa]] esiintyviä orgaanisia [[yhdiste]]itä, jotka eivät ole [[proteiini|proteiineja]] tai niissä esiintyviä [[aminohappo]]ja. Flavonoidit vaikuttavat [[Elintarvike|elintarvikkeiden]] makuun, [[väri]]in, koostumukseen ja säilyvyyteen sekä toimivat [[antioksidantti|antioksidantteina]]. Nykyään flavonoideja tunnetaan yli 4&nbsp;000 erilaista.
 
Nykyään flavonoideja tunnetaan yli 4&nbsp;000 erilaista. Niitä on muun muassa [[Marja (gastronomia)|marjoissa]], [[Hedelmä (ruoka)|hedelmissä]], [[vihannes|vihanneksissa]] ja [[tee]]ssä.<ref name="DUO" /> Hedelmistä omenassa, kirsikassa, luumussa, aprikooseissa, viinirypäleissä ja sitrus-hedelmissä on runsaasti flavonoideja, marjoista viinimarjoissa, mustikoissa ja karpaloissa<ref>Flavonoidien lähteet. 15.10.2015. Antti Aro. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00041</ref>. Flavonoidien päälähteet suomalaisessa ruokavaliossa ovat sipuli, marjat, tee ja omenat<ref>Tutkijat löytäneet uutta tietoa syöpäsolujen hillitsemiseksi. 2.6.2009. https://yle.fi/uutiset/3-5259986</ref>.
 
Flavonoidit ovat usein värillisiä,<ref name="BI4">{{BI4|177}}</ref> ja [[fytokemikaali|fytokemikaaleihin]] kuuluvia [[fenoli]]yhdisteitä, jotka antavat [[kasvit|kasveille]], niiden [[kukka|kukille]], [[hedelmä|hedelmille]], [[siemen]]ille ja myös [[puu]]n [[kaarna]]lle niiden [[väri]]n sekä suojelevat kasveja [[ultraviolettisäteily]]n haitoilta. IhminenFlavonoideihin saakuuluvat flavonoidejaantosyanidit keskimäärinaiheuttavat 0,5–1,0monien grammaakasvien vuorokaudessa[[silmu]]jen ja nuorten [[verso]]jen sekä syyslehtien punaisen värin.<ref name="BI4EB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/209812/flavonoid | Nimeke = Flavonoid | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 7.8.2013 | Kieli = }}</ref>
 
Flavonoideihin kuuluvat antosyanidit aiheuttavat monien kasvien [[silmu]]jen ja nuorten [[verso]]jen sekä syyslehtien punaisen värin.<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/209812/flavonoid | Nimeke = Flavonoid | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 7.8.2013 | Kieli = }}</ref>
 
Flavonoideille ei ole voitu osoittaa selvää tehtävää kasvien [[fysiologia]]ssa, mutta on arveltu, että ne liittyvät viestintään eläinten kanssa: kukkien väri houkuttelee [[pölyttäjä|pölyttäjiä]] ja marjojen väri eläimiä, jotka levittävät kasvin [[siemen]]iä.<ref name="EB"/>
 
== Flavonoidit ravinnossa ==
[[File:Fruit Stall in Barcelona Market.jpg|thumb|Omenassa, kirsikassa, luumussa ja aprikooseissa on paljon flavonoideja.]]
'''Flavonoidit'''Ihminen saa flavonoideja keskimäärin 0,5–1,0 grammaa vuorokaudessa.<ref name="BI4" /> Flavonoidien päälähteet suomalaisessa ruokavaliossa ovat sipuli, marjat, tee ja omenat<ref>Tutkijat löytäneet uutta tietoa syöpäsolujen hillitsemiseksi. 2.6.2009. https://yle.fi/uutiset/3-5259986</ref>. Niitä on muun muassa [[kasviMarja (gastronomia)|kasveissamarjoissa]] esiintyviä, [[yhdisteHedelmä (ruoka)|hedelmissä]]itä, jotka vaikuttavat [[Elintarvikevihannes|elintarvikkeidenvihanneksissa]] makuun,ja [[väritee]]inssä.<ref name="DUO" /> Hedelmistä omenassa, koostumukseenkirsikassa, luumussa, aprikooseissa, viinirypäleissä ja säilyvyyteensitrus-hedelmissä sekäon toimivatrunsaasti [[antioksidantti|antioksidantteina]]flavonoideja, marjoista viinimarjoissa, mustikoissa ja karpaloissa<ref>Flavonoidien lähteet. 15.10.2015. Antti Aro. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00041</ref>. Vuonna 2019 julkaistun väestötutkimuksen mukaan flavonoidit ehkäisevät [[syöpä]]- ja sydäntautikuolemia etenkin riskiryhmiin kuuluvilla ihmisillä. Lisäksi flavonoidien on todettu ehkäisevän [[tulehdus|tulehduksia]] ja parantavan verisuonten toimintaa. Yli 500 milligrammaa flavonoideja päivittäin saavilla oli pienin riski.<ref>Tiede todistaa: Omena voi oikeasti pitää lääkärin loitolla - kukaan ei tiedä, mihin vaikutus perustuu. 16.08.2019. https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/f77ef76d-7464-4c84-90c4-d65a22d55838</ref>
 
Flavonoideja on usein kasvisten ja hedelmien kuoriosissa. Ryhmään kuuluu monia yhdisteitä joiden pitoisuuden selvittäminen on vaikeaa, joten suositukset parhaista flavonoidien lähteistä vaihtelevat.<ref name="DUO">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00041 | Nimeke = Flavonoidien lähde | Tekijä = Antti Aro | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Terveyskirjasto | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Duodecim | Viitattu = 7.8.2013 | Kieli = }}</ref>
 
Flavonoidit tunnettiin 1930-luvun puolivälistä 1950-luvun alkuun nimellä '''P-vitamiini''', mahdollisesti niiden verisuonten permiabiliteettiin aikaansaaman vaikutuksen johdosta. P-vitamiini nimitys on sittemmin jäänyt pois käytöstä.
 
== Luokittelu ==
Flavonoidit luokitellaan usein kemiallisen rakenteensa mukaan seuraaviin alaryhmiin:
* [[Flavonolit]]
Rivi 19 ⟶ 21:
* [[Isoflavonoidit]]
* [[Antosyanidiinit]]
Flavonoidit tunnettiin 1930-luvun puolivälistä 1950-luvun alkuun nimellä '''P-vitamiini''', mahdollisesti niiden verisuonten permiabiliteettiin aikaansaaman vaikutuksen johdosta. P-vitamiini nimitys on sittemmin jäänyt pois käytöstä.
 
==Lähteet==