Ero sivun ”Grönlannin mannerjäätikkö” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään malline:commonscat (Commons-luokka P373 = Greenland ice sheet) Aiheesta muualla -osioon
Rivi 13:
Jää sulaa jäätikön reunaa ympäröivällä sulamisalueella, jossa lämpötila nousee kesällä kyllin korkeaksi. Sulamisalue on ollut esimerkiksi vuonna 2007 40&nbsp;% koko jäätiköstä.<ref name="NGjää"/> Sen reunalla jää on noin 500 metriä paksua.<ref name="NGjää"/> Sulamista tapahtuu alueella huhti-lokakuussa ja tämä alue laajenee huhti-lokakuun välillä. Yöpakkasia on tällä alueella kesälläkin, ja ne jäädyttävät pinnan yöksi.<ref name="NGjää"/> Nopeimmin jäätikkö sulaa reunoiltaan, kun taas keskellä jäätikköä on havaittu myös jään paksunemista.<ref name="nasa"/>
 
Jäätä sulattavat osaltaan [[kryokoniitti|kryokoniitiksi]]<ref name="Cryoconite.hole"/> sanotut pienet tummat hituset, jotka koostuvat muun muassa tuulen tuomasta pölystä ja levistä<ref name="Cryoconite.Granules"/>. Niiden tummuus heikentää jään heijastavuutta ja lisää lämmön imeytymistä, mikä taas sitten nopeuttaa sulamista.<ref name="NGjää"/> Jäälle syntyy kesällä sulamisvedestä [[jäätikköjärvi]]ä ja [[Jäätikköjokijäätikköjoki|-jokia]]. Jäähän syntyy sen liikkuessa [[peruskallio]]n päällä suuria halkeamia, joihin järvet lopulta syöksyvät synnyttäen kuilumaisen [[jäätikkökaivo]]n<ref name="NGjää"/>. Vesi virtaa jään alla liukastaen sen liikettä<ref name="NGjää"/>.
 
1990-luvun puolivälissä sulamisvedet nostivat merenpintaa 0,13 millimetriä vuodessa, kun taas 1997–2003 vuosittainen määrä oli jo 0,25 millimetriä.<ref name="nasa"/> Jos mannerjäätikkö sulaisi kokonaan, se nostaisi merenpintaa kuudella metrillä.<ref name="swaney362" />