Ero sivun ”Kõpun majakka” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SilvonenBot (keskustelu | muokkaukset)
p Täsmennystä botin avulla: Prisma korvattiin link(e)illä Prisma (optiikka)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 27:
Majakan alkuperäinen korkeus oli 20 metriä eli puolet nykyisestä korkeudesta ([[tukipilari]]en yläreunan saakka). 20-metrinen [[Tunnusmajakka|pooki]] oli ilman valoa yli sata vuotta.<ref name="Turun Sanomat">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/lukemisto/1074309022/Pirun+ansan+vartija | Nimeke = Pirun ansan vartija | Tekijä = Latvakangas, Eva | Ajankohta = 28.9.2008 | Julkaisu = Turun Sanomat | Viitattu = 03.03.2018}}</ref> Vuonna 1649 alettiin pookin laella polttaa puuta. Majakka oli sinä aikana pikemminkin [[tulipooki]].<ref name="Eesti.Tuletorni.Selts.MTÜ"/> Sen laella oli metallinen kori, jossa poltettiin puuta ja hiiltä. Vuodessa kului yli tuhat [[syli|syltä]] puita, joiden kuljetus majakalle oli paikallisten talonpoikien tehtävä. Tulen hoitajina oli jatkuvasti työssä kuusi miestä. Samanlainen tulipookki oli [[Ruotsi]]n [[Falsterbo]]ssa jo vuonna 1229.<ref name="Turun Sanomat"/>
 
Majakka otettiin vuonna 1810 valtion haltuun. Umpinaiseen pookiin raivattiin silloin porraskäytävä, ja ylös rakennettiin kaksi huonetta, lisäksi vielä linssikoppi. Valon lähteenä on majakassa poltettu [[öljy]]ä, myöhemmin [[petroli|valopetrolia]] ja [[asetyleeni]]a. Vuonna 1822 keksi [[Augustin Fresnel]] monista [[Prisma (optiikka)|lasiprismoista]] kootun [[linssiLinssi (optiikka)|linssin]]n. Keksinnöstä seurasi majakkalaitteiden voimakas kehitys.
 
Kõpun majakka silloin oli vuonna 1900 [[Venäjän merivoimat|Venäjän merivoimien]] omistuksessa. Sen ehdotuksesta ostettiin majakalle [[Pariisi]]sta majakkalaitteiden maailmanäyttelyistä uusi linssikoppi ja pyörivä optinen järjestelmä. Tämä rakenteeltaan yksinkertainen mutta varmatoiminen järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1901. Jykevän [[valurauta]]rakennelman päällä oleva optiikkalaite pyöri [[elohopea]]-altaassa, joka toimi suuren [[ominaispaino]]nsa ansiosta tukilaakerina. Ratkaisun etuna oli hyvin vähäinen [[kitkavastus]]. Kulumista ei käytännössä tapahtunut, eikä järjestelmä tarvinnut voitelua.<ref name="Eesti.Tuletorni.Selts.MTÜ"/><ref name="Eesti.Tuletorni.Selts.MTÜ.Tuletonide.Ajalugu">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.etts.ee/EE/tuletornid/tuletornide-ajalugu/uldist | Nimeke = Tuletornid &gt; Tuletonide ajalugu | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Eesti Tuletorni Selts MTÜ | Viitattu = 03.03.2018}}</ref>