|
| syntymäaika = {{Syntymäaika ja ikä|7|12|1946}}
| syntymäpaikka = Tromssa, Norja
| aktiivisena = 1963 -1963–
| levy-yhtiöt = Triola
| yhtyeet = The Caravans (1963-19651963–1965)
| tyylilajit = [[Pop]], [[iskelmä]]
| laulukielet = Norja, ruotsi, saksa
== Tausta ja debyytti ==
Sparboe on syntynyt Tromssassa, Pohjois-Norjassa, 7. joulukuuta 1946. Hän on sähköttäjän, valaanpyytäjän ja kunnan työvirkailijan Einar Sparboen (1909-19741909–1974) ja Ruth Johanessenin (1903-19901903–1990) tytär. Nuorimpana viisilapsisessa musikaalisessa perheessä Sparboe kiinnostuikin jo pienenä musiikista ja laulamisesta, erityisesti [[Jazz|jazzista]]. Vuonna 1964 hän lauloi The Caravans bändissä karnevaaleilla Tromssassa kiinalaiseksi pukeutuneena. Tapahtuma oli lopulta Sparboelle käänteen tekevä, koska paikalla ollut ''[[Dagbladet|Dagbladet -]]'' -lehden toimittaja, Arthur Arntzen, huomasi hänet ja kiinnostui nuoresta laulajasta.
Arntzen kutsui hänet laulamaan paikalliselle studiolle, mistä esitys radiossa ja televisiossa. Tuloksen kuuli myös norjalainen levy-yhtiön johtaja [[Arne Bendiksen]], joka tarjosi jo samana iltana Sparboelle levytyssopimusta. Lisäksi [[Norsk Rikskringkasting|NRK:n]] nuorten osaston johtaja, Ada Haug, halusi Sparboen vieraaksi NRK:n nuorten "TEN-plyggen"-ohjelmaan. Sparboe lauloi ohjelmassa myöhemmin kappaleita kuten "[[Bye Bye Blackbird|Bye, Bye Blackbird]]" ja "All of me".<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=https://www.rockipedia.no/artister/kirsti_sparboe-69484/#|nimeke=Kirsti Sparboe « Rockipedia|viitattu=2018-02-06}}</ref>
Sparboen ensimmäinen levy julkaistiin vuonna 1964. Levyllä oli saksalaiset hitit "Frankie Boy" ja "Ballerina". Levy-yhtiönä oli tuolloin Triola.Sparboen läpimurto syntyi singlellä, "Nå og for alltid", joka esitettiin säännöllisesti NRK:n radion ''Ønskekonserten'' -ohjelmassa ja se oli seitsemän viikkoa norjanNorjan musiikkilista VG:n kärjessä.<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=https://www.rockipedia.no/artister/kirsti_sparboe-69484/#|nimeke=Kirsti Sparboe « Rockipedia|viitattu=2018-02-06}}</ref>
=== Melodi Grand Prix ja Euroviisut ===
[[Tiedosto:Eurovision_Song_Contest_1965_-_Kirsti_Sparboe.jpg|vasen|pienoiskuva|Kirsti Sparboe esiintymässä[[Eurovision laulukilpailu 1965|vuoden 1965 Eurovision laulukilpailussa]], Napolissa.]]
Vuonna 1965 Sparboe teki ensimmäisen suuren esiintymisensä televisiossa, kun osallistui Norjan euroviisukarsintoihin, Melodi Grand Prixiin, kappaleella "[[Merry-go-round (laulu)|Karusell]]". Kappale voitti kilpailun ja siten Sparboe pääsi edustamaan Norjaa saman vuoden [[Eurovision laulukilpailu 1965|Eurovision laulukilpailussa]]. Alkuperäisen suunnitelman mukaan norjalaisen laulaja Wenche Myhren piti laulaa kappale yhdessä [[Norjan radion orkesteri|Norjan radio orkesterin]]n kanssa, mutta Myhre sairastui viime hetkellä eikä päässyt mukaan. Tapauksen jälkeen on huhuttu, että Myhre ei olisi pitänyt kappaleesta, ja hänen isänsä, Kjell Myhre, olisi kehottanut tätähäntä jättäytymään kilpailusta pois. Sen sijaan Sparboe lauloi kappaleen niin suuren kuin pienenkin orksterinorkesterin säestämänä ja Norjaa [[Norja Eurovision laulukilpailussa|edusti Norjaa]] Euroviisujen finaalissa.<ref name=":3">{{Kirjaviite|Isbn=8273340309}}</ref> "Karusell" -kappaleesta tuli hitti kotimaassaan Norjassa, missä se nousi korkeimmillaan seitsemänneksi norjalaisella [[VG-lista|VG-listalla]],lla ja ollenoli sillä yhteensä yhdeksän viikkoa.
Sparboe osallistui vuoden 1965 jälkeen useaan kertaan Melodi Grand Prix -kilpailuun. Kaiken kaikkiaan hän on osallistunut kilpailuun 14 kertaa. Hän on päässyt finaaliin yhteensä kahdeksan kertaa ja voittanut neljä kertaa: 1965, 1967, 1968 ja 1969. Eniten huomiota Sparboe sai vuoden 1969 voittonsa jälkeen Arne bendiksenBendiksenin kappaleella [[Oj, oj, oj, niin iloinen, että minulla on oltava|''Oj, oj, oj, så glad jeg skal bli'']]. Melodi Grand Prix -finaalin jälkeen syntyi pieni kohu, kun Oslon yliopistonlehtori Erling Nielsen pilkkasi kappaletta avoimesti televisiossa. Loukkaus johti katsojien taholta valitusten tulvaan, ja sekä kappale, sen esittäjä Sparboe että kirjoittaja Arne Bendiksen saivat kansan tuen. "Oj, oj, oj, så glad jeg skal bli" nousi myös VG-listan kärkeen, ensimmäisenä Melodi Grand Prixin voittaneena kappaleena.
Norjassa koetusta menestyksestä huolimatta kappaleesta ei tullut suuritasuurta menestystä vuoden [[Eurovision laulukilpailu|Euroviisuissa]]. Sparboen edustama kappale sijoittui lopulta kilpailun 16 kappaleesta viimeiseksi, saaden vain yhden pisteen Ruotsilta. Kaiken kaikkiaan Sparboen menestys Euroviisuissa oli melko heikkoa, hän sijoittui vuonna 1965 sijalle 13 18:sta osallistustaosallistujasta ja vuonna 1967 14. sijalle 17:stastä. Pisteitä kaikilta kolmelta osallistumiskerralta kiertyikertyi yhteensä vain neljä.
== Revyy- ja teatteriura ==
[[Tiedosto:Trost_i_taklampa_05.jpg|pienoiskuva|Sparboe "Trost i taklampa" -näytelmässä Gunvor Smikkstugunina Trøndelagin teatterissa vuonna 1975]]
=== Revyy ===
Musiikin lisäksi Sparboe on myös näyttellytnäytellyt useissa revyy- ja teatteri-esityksiäesityksissä. Revyydebyyttinsä hän teki "Hjertelig tilstede" -revyyssä 1970-luvun alussa, oslolaisessa revyy- ja kabareeteatterissa [[Chat Noir|Chat Noir.]] Mukana oliolivat tuolloin myös norjalaiset koomikkolegendat [[Harald on Heide-Steen jr.|Harald Heide-Steen jr.]] ja [[Rolv Wesenlund]]. Esityksistä tuli niin suosittuja, että niiden pohjalta tehtiin myös kiertue ympäri Norjaa ja revyyn kappaleista koottiin myös musiikkialbumi.
Vuonna 1972 Sparboe osallistui yhteen Chat Noir -teatterin parhaiten menestyneistä esityksistä. Kyseessä on norjalaisen muusikon, Einar Schanken, vuosipäivärevyy ''Kjære lille Norge'' eli ''Rakas pikku Norja''. Revyystä pidettiin niin paljon, että siitä tehtiin sekä filmatisointi että levyllinen musiikkia.<ref name=":3">{{Kirjaviite|Isbn=8273340309}}</ref> Myöhemmin Sparboe on esiintynyt ollut kymmenissä syksy - ja kesärevyissä eri puolilla Norjaa, niin Oslossa, [[Tønsberg|Tønsbergissä]]issä, [[Sandefjord|Sandefjordissa]]issa kuin [[Fredrikstad|Fredrikstadissa]]issa. Tällaisia revyitä ovat muun muassa olleet ''Eg ser deg utfor klubbenäen'', ''Solstreif'' ja ''Norge i våre hjerter.''
=== Teatteria ja musikaaleja ===
Vuonna 1973 Kirsti Sparboe teki läpimurtonsa teeatterinäyttelijänä rockmusikaalissa ''To muntre herrer fra Verona'' [[Oslo Nye Teater]] -teatterissa. Näytelmä perustui [[William Shakespeare|William Shakespearen]] teksteihin. Vastanäyttelijöinään hänellä oli norjalaisia laulajia ja näyttelijöitä kuten [[Toralv Maurstad]], [[Kjersti Døvigen]] ja [[Per Theodor Haugen]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://sceneweb.no/nb/artist/20900/Kirsti_Sparboe-1946-12-7|nimeke=Sceneweb|viitattu=2018-02-06}}</ref>
Sittemmin hän on näytellyt useissa suurissa teatteriesityksissä myös päärooleja – eniten kaupunkien kuten Oslon, [[Trondheim|Trondheimin]]in ja Tromssan teattereissa mutta myös Norjan kansallisteatterissa, RiksteatretRiksteatretissa. Vuonna 1975, hän oli päärooli [[Alf Prøysen|Alf Prøysenin]]in ''Trost i taklampa'' -romaanin musikaaliversiossa [[Trøndelagin Teater|Trøndelag Teater]] -teatteriteatterissa. Musikaalin ohjasi [[Trond Valhe|Trond Lie]]. Vuonna 1979 Sparboe näytteli ''Jeg elsker min kone'' -komediassa CharChat Noir -teatterissa yhdessä muun muassa Harald Heide-Steen jr:n ja Trond Lien kanssa.
Vuosina 1984 ja 1985 Sparboe näytteli ''[[Peppi Pitkätossu|Peppi Pitkätossua]]a'' [[Chateau Neuf]] -teatterissa Oslossa, ja vuonna 1988 hän menestyi hyvin [[Hålogaland Teater]] -teatterissa. Siellä hän näyttelinnäytteli pääosaa sekä ''[[Nalle Puh]]'' -näytelmässä että [[Peter Shaffer|Peter Shafferin]]in ''Komedie i mørke'' -näytelmässä, jossa hän näytteli myöhemmin myös [[Victoria-Teatteri|Victoria Teater]] -teatterissa Oslossa.
Kirsti Sparboen ensimmäinen todellinen rooli ilman laulamista oli [[Bjørnstjerne Bjørnson|Bjørnstjerne Bjørnsonin]] näytelmässä ''Når den ny vin blomstrer'' Oslo Nye Teater -teatterissa. 1994 ja 1995 Sparboe näytteli yhdessä Elsa Lystadin kanssa ''Et fandens fruentimmer'' -näytelmässä., Ensinensin Victoria -teatterissa Oslossa, ja myöhemmin Norjan -kiertueella RiksteatretRiksteatretin kanssa.
Sparboe näytteli nimikkoroolissanimiroolissa Willy Russellin ''Shirley Valentine -'' -näytelmässä. Roolisuoritus oli menestys Kirsti SparboeninSparboen kannalta ja hän näyttelikin roolia useita kertoja vuoden 1997 jälkeen. Hän kiersi esimerkiksi kokonaan [[Nordlandin lääni|Nordlandin]], [[Tromssan lääni|Tromssan]] ja [[Finnmarkin lääni|Finnmarkin]] läänit [[Nordland-Teatteri|Nordland Teater]]- ja Hålogaland Teater -teattereiden alaisuudessa.
1998 Sparboe oli yhdessä keskeistäkeskeisistä rooleista [[Ole Paus|Ole Pausin]]in uudelleen käsikirjoitetussa musikaalissa ''Den store barnedåpen,'' joka perustuu [[Oskar Braaten|Oskar Braatenin]]in samannimiseen näytelmään. Seuraavana vuonna hän teki debyyttinsä operettilaulajanoperettilaulajana, kun hän ja [[Ingebjørg Kosmo]] näyttelivät [[Mustalaisruhtinatar]] ''-''operetissa Nordlandin muusiikkifestivaaleilla, [[Bodø|Bodøssa]]ssä.
Kirsi Sparboe ja Sverre Kjelsberg olivat yhdessä päärooleissa vuonna 2000 musikaalissa ''Brecht-cabaret'' Hålogaland Teater -teatterissaTeaterissa. Samana vuonna hän näytteli myös [[Bertolt Brecht|Bertolt Brechtin]]in ''Pikkuporvarinhäät'' -näytelmässä Hålogaland Teater -TeatterissaTeaterissa.
2000-luvun aikana Sparboe on tullut yhä harvinaisemmaksi nähdä teatterin lavalla, mutta hän on silti tehnyt yhä rooleja ja konsertteja säännöllisesti.<ref name=":5">{{Verkkoviite|osoite=http://www.nordlandteater.no/nc/forestillinger/kirsti-sparboes-back.html|nimeke=Nordland Teater: Forestilling|arkisto=https://web.archive.org/web/20180207010659/http://www.nordlandteater.no/nc/forestillinger/kirsti-sparboes-back.html|arkistoitu=2018-02-07|viitattu=2018-02-06}}</ref>
Keväällä 2019 Sparboe näytteli yhden päärooleissapäärooleista suuressa teatterituotannon ensi-illassa, kotikaupungissaan Tromssassa.
== Elokuva- ja televisio ==
1960-luvun puolivälissäpuolivälistä lähtien Kirsti Sparboe on esiintynyt useissa elokuvissa, tv-sarjoissa ja ohjelmissa. Hän on esiintynyt esimerkiksi monissa dokumenteissa, myös henkilökuvadokumenteissa, sekä tehnyt omaa show’ta NRK:lla. Elokuvissa Sparboe nähtiin ensimmäisen kerran vuonna 1965, kun hän näytteli yhdessä päärooleista elokuvassa ''Stompa forelsker seg'' eli ''Stompa ihastuu häneen.rakastuu''
=== Televisio ===
| 