Ero sivun ”Näennäismuisti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään malline:commonscat (Commons-luokka P373 = Virtual memory) Aiheesta muualla -osioon |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
Käytännössä virtuaalimuisti tarvitsee toimiakseen [[virtuaaliosoite|virtuaaliosoitteet]], mutta virtuaaliosoitteet eivät tarkoita, että järjestelmä olisi samalla virtuaalimuistijärjestelmä.
== Historia ==
Jo varhaiset elektroniset tietokoneet 1940- ja 1950-luvuilla käytti kaksitasoista muistihierarkiaa: 1950-luvulla päämuisti oli [[ferriittirengasmuisti]]a ja toissijainen muisti [[rumpumuisti]]a. Tietokoneet suoritin pystyi osoittamaan vain päämuistia ja suuri osa ohjelmoijan työstä koostui ohjelman jakamisesta lohkoihin ja ajoitukseen tasojen väliseen siirtoon. Ensimmäisten käyttöjärjestelmien suunnittelijat tavoittelivat ohjelmoijan työn helpottamista. Ensimmäisen prototyypin virtuaalimuistijärjestelmälle saavutti Atlas-ryhmä Manchesterin yliopistossa vuonna 1959.<ref name="bvm">{{Verkkoviite | osoite = http://denninginstitute.com/pjd/PUBS/bvm.pdf | nimeke = Before Memory Was Virtual | tekijä = Peter J. Denning | tiedostomuoto = PDF | ajankohta = 1.11.1996 | viitattu = 14.7.2021 | kieli = {{en}} }}</ref> Atlas-ryhmä kutsui ratkaisua ''yksitasoiseksi tallennusjärjestelmäksi'' ja sen ytimessä oli uusi innovaatio: "osoite" ja "muistisijainti" olivat kaksi eri asiaa.<ref name="bvm" /> Tämä johti kolmeen keksintöön: 1) he rakensivat laitteiston, joka automaattisesti muutti suorittimen tuottaman osoitteen sen hetkiseen muistisijaintiin; 2) he kehittivät [[sivutus|sivutuksen]], jossa keskeytysmekanismi siirsi puuttuvan muistisivun päämuistiin; 3) he tekivät korvausalgoritmin, joka siirsi vähiten hyödylliset sivut takaisin toissijaiseen muistiin.<ref name="bvm" />
==Virtuaalimuistin toiminta==
| |||