Ero sivun ”Vihti” versioiden välillä

| maakunta = Uudenmaan maakunta

| www-nimi = www.vihti.fi

* muinaisskandinaavinen laina nimivartalosta ''vight-'', ’pyhä’'','' jonka alkuperänä muinaisgootin ''weihs'' ’pyhä’ (Ralf Saxén 1910) <ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite= http://www.messon.fi/kolkosta.htm |nimeke=Katsaus sikurin ja Kolkon kylien historiaan | julkaisija= Luodetlahden sukuseura }}</ref><ref name=":1">{{Lehtiviite| Otsikko=Taustatietoa Vihdistä |Julkaisu=Luoteis-Uusimaa, Kesälehti| Ajankohta=2016 |Sivut=6 }}</ref>

Vihdin suurin järvi on [[Hiidenvesi]], joka on yhteydessä mereen [[Lohjanjärvi|Lohjanjärven]] ja [[Karjaanjoki|Karjaanjoen]] eli [[Mustionjoki|Mustionjoen]] kautta. Se on ollut aikoinaan merkittävä kulkureitti [[Häme]]eseen. Varhaisin tunnettu ihmisen toiminta Vihdissä sijoittuu kivikaudelle ja erityisesti Hiidenveden sekä Vanjärven ympäristöön.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/raportti/read/asp/hae_liite.aspx?id=101640&ttyyppi=pdf&kansio_id=927 |nimeke= Kertomus Vihdin pitäjän kiinteiden muinaisjäännösten inventoinnista |tekijä=Kerttu Itkonen |julkaisu= kyppi.fi |ajankohta=1966 |julkaisija= Museovirasto }}</ref><ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite= http://www.vanjarvi.fi/vanjarvi/historia/ |nimeke=Historia |julkaisu= vanjarvi.fi |viitattu=2018-04-27}}</ref> Seutu on kuitenkin ollut verrattain harvaan asuttua ja mahdollisesti ajoittain autiota.<ref name=":4">{{Verkkoviite|Osoite= http://www.vihti.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/museo/vihdin-historiaa/ |Nimeke=Vihdin historiaa| Julkaisu=vihti.fi| Viitattu=17.6.2016 }}</ref>

Vanhimmat kirjalliset merkinnät Vihdistä ovat vuodelta 1433, mutta seurakunnan perustamisen ajankohtana pidetään vuotta 1507, jolloin ensimmäinen tunnettu kirkkoherra nimitettiin. Näihin aikoihin rakennettiin myös seurakunnan kirkko, [[Pyhän Birgitan kirkon rauniot|Pyhän Birgitan kirkko]], ja perustettiin pitäjän ensimmäiset [[säteri]]tilat. 1700-luvulle tultaessa vanha kirkko oli rapistunut ja käynyt liian pieneksi. Sitä korvaamaan rakennettiin nykyinen [[Vihdin kirkko]] 1772.

Nykyisen [[Karkkila|Karkkilan]]n alue (entinen [[Pyhäjärvi Ul]].) oli osa Vihdin seurakuntaa vuoteen 1861, minkä jälkeen 1867 perustetulla Vihdin kunnalla oli nykyiset rajansa. 1800-luvun kansallisaatteen yhteydessä perustettiin Vihdin ensimmäinen kirjasto 1851 ja ensimmäinen kansakoulu 1873.<ref name=":4" />

Sahatoiminta ja pienteollisuus lisääntyivät Vihdissä 1800-luvulta lähtien. Vuonna 1845 nykyisen Vihdin alueella oli viisi erioikeuksia nauttivaa sahaa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=A. J. Hipping |Nimeke=Vihdin pitäjä | Sivut=156–157 |Selite=alkuteos: Beskrifning öfwer Wichtis Socken, 1845 |Vuosi =1965 |Julkaisija= Vihti-seura |Suomentaja=W. J. P. Hidén}} Vihti-seuran julkaisuja 1</ref> Kahden tärkeän teollisuuskylän välille rakennettiin 1912 [[Ojakkalan–Olkkalan rautatie|Ojakkalan-Olkkalan rautatie]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Myllyniemi, Seppo |Nimeke=Vihdin historia 1800–1918| Vuosi=1990| Sivu=158–162| Julkaisupaikka=Vihti |Julkaisija=Vihdin kunta| ISBN = 952-9056-0-1 }}</ref> Näiden kylien yritykset valmistivat tai louhivat 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alussa esimerkiksi sahatavaraa, lasia, tiiliä, vaneria ja kalkkikiveä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Myllyniemi, Seppo |Nimeke=Vihdin historia 1800–1918 |Vuosi=1990| Sivu=119–137| Julkaisupaikka=Vihti |Julkaisija=Vihdin kunta| ISBN = 952-9056-0-1 }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.olkkala.kylanetti.fi/index.php?page=kartanoiden-myoehemmaet-omistussuhteet |nimeke=Olkkala - Kartanoiden myöhemmät omistussuhteet |julkaisu= olkkala.kylanetti.fi |viitattu=2018-04-27 }}</ref> Sotien jälkeen Vihdin alueelle asutettiin paljon evakoita.<ref name=":3" />

Vihdin asutuksen painopiste on siirtynyt viime vuosikymmeninä etelään päin ja kuntakeskus on siirtynyt Vihdin kirkonkylästä Nummelaan. <ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.vihdinuutiset.fi/artikkeli/51256-satavuotinen-kunnantalo-on-edelleen-vilkkaassa-kaytossa |nimeke=Satavuotinen kunnantalo on edelleen vilkkaassa käytössä |julkaisu=Vihdin Uutiset |viitattu=2018-04-27 }}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä= |Nimeke=Vihdin asutushistoriaa, kulttuurimaisemaa ja vanhaa rakennuskantaa |Vuosi=2012 |Sivu=21 |Julkaisija=Vihdin rakennuskulttuurisäätiö}}</ref>

Vuoden 2018 lopussa Vihdissä oli 29 &nbsp;211 asukasta, joista 21 &nbsp;514 asui [[TaajamaTaajamat Suomessa|taajamissa]], 7 &nbsp;294 haja-asutusalueilla ja 403:n asukkaan asuinpaikan koordinaatitasuinpaikat eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Vihdin taajama-aste on 74,7 &nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11s6.px/table/tableViewLayout1/ | Nimeke = Taajama-aste alueittain 31.12.2018 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =7.12.2019 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =7.12.2019 | Kieli = }}</ref> Vihdin taajamaväestö jakautuu yhdeksän eri taajaman kesken:<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite | Osoite = http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11s7.px/ | Nimeke = Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2018 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =7.12.2019 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =7.12.2019 | Kieli = }}</ref>

Vihti on [[Helsingin seutu|Helsingin seudun]] kehyskunta, jonne muiden kehyskuntien tapaan on 2000-luvulla muuttanut paljon etenkin lapsiperheitä, ja jonka väkiluku on kasvanut jatkuvasti.

|title = Vihdin väestönkehitys 1980–2016

|titlebar= #DDD

|width = 600px

|barwidth= 500px

|left1 = Vuosi

|right1 = Asukkaita

|bars =

|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =29.3.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =26.1.2018 | Kieli = }}</ref>

Vihti sijaitsee [[Karjaanjoen vesistö]]ön kuuluvan [[Hiidenvesi|Hiidenveden]] rannalla. Ensimmäiseen [[Salpausselkä]]än kuuluva [[Lohjanharju]] kulkee Vihdin halki. Harjumuodostumalla sijaitsevan Nummelan taajaman länsipuolella on Karjaanjoen vesistöön kuuluva Hiidenvesi ja itäpuolella [[Siuntionjoki|Siuntionjoen]] vesistöön kuuluva [[Enäjärvi (Vihti)|Enäjärvi]]. Vihdin itäisimmät osat kuuluvat [[Vantaanjoki|Vantaanjoen vesistövesistöalueeseen]]alueeseen, ja [[Nuuksio]]n suunnan eräät pikkujärvet laskevat Mankinjoen vesistöön.

Hiidenveden ja Enäjärven jälkeen Vihdin suurimmat vakavedet ovat [[Vihtijärvi (järvi)|Vihtijärvi]], [[Poikkipuoliainen]], [[Palojärvi (järvi Vihdissä)|Palojärvi]] ja [[Averia]]. Kaikkiaan Vihdissä on 85 vähintään hehtaarin laajuista vakavettä.<ref name=jmw>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jarviwiki.fi/wiki/Vihti | Nimeke = Vihti | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Järvi-meriwiki | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 14.3.2021 | Kieli = }}</ref>

Asemakaavoitettuja taajamia Vihdissä ovat kunnan neljä suurinta tilastollista taajamaa eli [[Nummela]] (noin 13 &nbsp;200 asukasta, Vihdin hallinnollinen keskus), [[Ojakkala]] (noin 1 &nbsp;400 asukasta), [[Otalampi]] (noin 890 asukasta) ja [[Vihdin kirkonkylä]] (noin 3 &nbsp;800 asukasta).

Näiden ohella Vihdin tärkeimpiä kyliä ovat [[Haimoo]], [[Herrakunta]], Huhmari/[[Palojärvi (Vihdin kylä)|Palojärvi]], Irjala-Pääkslahti, [[Jokikunta]], [[Moksi (Vihti)|Moksi]], [[Oinasjoki]], [[Ojakkala]], [[Olkkala]], [[Selki (Vihti)|Selki]], [[Tervalampi (Vihti)|Tervalampi]], [[Vanjärvi (Vihti)|Vanjärvi]], [[Vesikansa (Vihti)|Vesikansa]] ja [[Vihtijärvi]].<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.vihti.fi/kuntana/yleistietoa-vihdista/vihdin-kylat/ |nimeke=Vihdin kylät |julkaisu=Vihdin kunta |viitattu=2018-04-27 }}</ref>

Muita kyliä kiinteistörekisterissä ovat Haapkylä, Hulttila, Hynnälä, Härkälä, Härköilä, Härtsilä, Jättölä, Kaharla, Kaukola (Kaukoila), Kauppila, Kirvelä, Koikkala, Korppila, Kotkaniemi, Kourla, Köykkälä, Lahnus, Lahti, Lankila, Leppärlä, Lusila, Maikkala, Metsäkylä, Merramäki, Niemenkylä, Niemi, Niuhala, Ollila, Oravala, Pakasela, Pappila, Pietilä, Ridal, Ruskela, Salmi, [[Siippoo]], Suksela, Suontaka, Taipale, Tarttila, Torhola, Tuohilampi, Vanhala, Vanjoki, Veikkola, Vähäkylä.

[[Tiedosto:Vihti Church & Fire station.jpg|thumbpienoiskuva|[[Vihdin kirkko]] ja VPK [[Vihdin kirkonkylä]]llä.]]

Vihdin huomattavimpia kartanoita ovat [[Härkälän kartano (Vihti)|Härkälä]], [[Irjalan kartano|Irjala]], [[Kirvelän kartano|Kirvelä]], [[Kotkaniemen kartano (Vihti)|Kotkaniemi]], [[Kouralan kartano|Kourla]], [[Lahnuksen kartano|Lahnus]], [[Olkkalan kartano|Olkkala]], [[Salmen kartano|Salmi]], [[Suontaan Hovi]], [[Tervalammen kartano|Tervalampi]], [[Hiiskulan kartano|Hiiskula]], [[Vanjärven kartano|Vanjärvi]] ja [[Tuohilammen kartano|Tuohilampi]].<ref name=":5">{{Kirjaviite|Tekijä=Myllyniemi, Seppo |Nimeke=Vihdin historia 1800-1918 |Vuosi=1990| Sivu=36-57|Selite=36–57 |Julkaisupaikka=Vihti |Julkaisija=Vihdin kunta| ISBN = 952-9056-0-1 }}</ref>

Pakkasennätys on helmikuussa 1985 mitattu &minus;41,7&nbsp;°C ja lämpöennätys +33,8&nbsp;°C, joka mitattiin heinäkuussa 2010.

Vuonna 2008 [[Kauniainen|Kauniaisten]], Vihdin ja [[Karkkila]]n vaaleissa kokeiltiin [[sähköinen äänestys|sähköistä äänestystä]]. Käytetyn [[sähköisen äänestyksen ongelmat kunnallisvaaleissa|järjestelmän ongelmat]] johtivat lukuisiin valituksiin, jotka lopulta johtivat [[KHO|korkeimman hallinto-oikeuden]] määräykseen uusia vaalit<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Miska Rantanen |Nimeke=Vaalivalitus: Äänestyskone hyytyi tositilanteessa minuuteiksi |Ajankohta=11.11.2008 |Osoite= http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Vaalivalitus+%C3%84%C3%A4nestyskone+hyytyi+tositilanteessa+minuuteiksi/1135241004448 |Julkaisija=Helsingin Sanomat |Luettu=13. huhtikuuta 4.2009}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Miska Rantanen |Nimeke=Painoin OK - mitään ei tapahtunut |Ajankohta=11.11.2008 |Osoite= http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Painoin+ok+%E2%80%93+mit%C3%A4%C3%A4n+ei+tapahtunut/1135241004721 |Julkaisija=Helsingin Sanomat |Luettu=13. huhtikuuta 4.2009}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Tekijä=KHO |Nimeke=KHO:2009:39 |Ajankohta=9.4.2009 |Osoite= http://www.kho.fi/paatokset/46372.htm |Julkaisija=KHO |Luettu=13. huhtikuuta 4.2009}}</ref>. Vaalit uusittiin 6. syyskuuta 2009.

Vihdin kunnankirjaston toimipisteitä ovat [[Vihdin pääkirjasto]], [[Vihdin kirkonkylän kirjasto]] ja kirjastoauto. Tämän lisäksi on tarjolla [[Lukki-kirjastot|Lukki-kirjastokimpan]] verkkokirjasto.<ref name="vihti.fi-kirjasto">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.vihti.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/ | Nimeke = Kirjasto |Julkaisija = Vihdin kunta, vihti.fi| Viitattu = 13.3.2021}}</ref><ref name="kirjastot.fi-kimpat">{{Verkkoviite | Osoite = https://hakemisto.kirjastot.fi/libraries/by-consortium | Nimeke = Hakemisto: Kirjastot - Kimpoittain |Julkaisija = kirjastot.fi| Viitattu = 13.3.2021}}</ref> Vihdissä on kunnan ylläpitämä Vihdin museo sekä useita kotimuseoita kuten Salmelan rusthollimuseo ja Koiviston museomäki.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.visitvihti.fi/Vihti/N%C3%A4ht%C3%A4vyydet |nimeke=Visit Vihti - Vihti - Nähtävyydet |julkaisu= visitvihti.fi |viitattu=2017-06-13}}</ref> Vihdissä toimii yksi harrastajateatteri, [[Vihdin Teatteri|Vihdin teatteri]], ja useita harrastajakuoroja kuten Vihdin viihdekuoro, Vihdin kamarikuoro, Hiiden laulu, Nummelan naiskuoro, Vihtijärven kappelikuoro, Vihdin miehet ja tyttökuoro Piritat.

* Vihti-päivät ja Wuosisatamarkkinat<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.wuosisatamarkkinat.fi/ |nimeke=wuosisatamarkkinat|julkaisu= wuosisatamarkkinat.fi |viitattu=2017-06-13}}</ref>

* Päivölän kirjallisuuspäivät<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.vihti.fi/event/paivolan-kirjallisuuspaivat/ |nimeke=Päivölän kirjallisuuspäivät |julkaisu=Vihdin kunta |viitattu=2017-06-13 }}</ref>

* Vihdin kirkonkylän Juhannusjuhla<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.vihti.fi/event/vihdin-juhannus/ |nimeke=Vihdin Juhannus |julkaisu=Vihdin kunta |viitattu=2017-06-13 }}</ref>

* Tellus Fest<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.tellusfest.com/ |nimeke=Tellus Fest |julkaisu= tellusfest.com |viitattu=2017-06-13}}</ref>

* Yöjalka Fest<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.vihti.fi/event/yojalka-fest/ |nimeke=Yöjalka Fest |julkaisu=Vihdin kunta |viitattu=2017-06-13 }}</ref>

* Vappuvaellus<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.vihdinuutiset.fi/artikkeli/282257-vappuvaellus-jalleen-kirkonkylalla |nimeke=Vappuvaellus jälleen kirkonkylällä |tekijä=toimitus |julkaisu=Vihdin Uutiset |viitattu=2017-06-13 }}</ref>

* Viljonpäivän konsertti<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.vihdinuutiset.fi/artikkeli/91584-viljonpaivan-konsertti-kuuluu-painaviin-perinteisiin |nimeke=Viljonpäivän konsertti kuuluu painaviin perinteisiin |tekijä=maria.aittoniemi@media.fi |julkaisu=Vihdin Uutiset |viitattu=2017-06-13 }}</ref>

* Averian maraton<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.vihdinuutiset.fi/artikkeli/510521-paula-havu-oli-averian-maratonilla-miehiakin-nopeampi |nimeke=Paula Havu oli Averian maratonilla miehiäkin nopeampi| julkaisu=Vihdin Uutiset |viitattu=2017-06-13 }}</ref>

[[Tiedosto:Muijala interchange.jpg|thumbpienoiskuva|Muijalan eritasoliittymä]]

Julkinen liikenne Vihdissä perustuu bussiyhteyksiin. Nummelasta Helsinkiin pääsee arkiaamuisin ja Helsingistä Nummelaan iltapäivisin 15 minuutin välein. Bussiliikennettä on myös kunnan sisällä ja Lohjan sekä Karkkilan suuntaan, eniten arkisin kouluvuoden aikana. Raideyhteys on Hanko–Riihimäki-radalle, jolla liikennöi tavarajunia.

* [[Forssa]] 60 &nbsp;km

* [[Helsinki]] 52 &nbsp;km

* [[Hyvinkää]] 45 &nbsp;km

* [[Karkkila]] 15 &nbsp;km

* [[Lohja]] 20 &nbsp;km

* [[Pori]] 190 &nbsp;km

* [[Salo]] 85 &nbsp;km

* [[Turku]] 135 &nbsp;km

* [[Konianvuori]]<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite= http://www.vihti.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/retkeily-ja-ulkoilu/nahtavyydet/ |nimeke=Nähtävyydet |julkaisu=Vihdin kunta |viitattu=2017-06-13 }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite= http://retkipaikka.fi/vapaa/konian-luolakirnu-vihti/ |nimeke=Konian luolakirnu, Vihti |julkaisu= Retkipaikka |ajankohta=2012-08-13 |viitattu=2017-06-13 }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Konianvuori(5797) |nimeke=Ymparisto > Konianvuori |julkaisu= ymparisto.fi |viitattu=2017-06-13 }}</ref>

* Rokokallio<ref name=":2" /><ref>{{Verkkoviite|osoite= http://retkipaikka.fi/vapaa/rokokallio-vihti/ |nimeke=Uudenmaan upein luolakohde – Rokokallio, Vihti |julkaisu=Retkipaikka |ajankohta=2014-06-23 |viitattu=2017-06-13 }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite= https://27crags.com/crags/rokokallio |nimeke=Rokokallio |julkaisu=27 Crags |viitattu=2017-06-13 |ietf-kielikoodi=en}}</ref>