Ero sivun ”Vesilahti” versioiden välillä

Vesilahden kunta on perustettu vuonna 1869,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vesilahti.fi/perustiedot_ja_hallinto/yleista_vesilahdesta/tilastotietoja/ | Nimeke = Tilastotietoja | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Vesilahden kunta | Viitattu = 14.11.2009 }}</ref> mutta asutusta Vesilahdessa on ollut jo tuhansia vuosia, mistä kertovat muun muassa runsaat [[Kivikausi Suomessa|kivikautiset]] löydöt.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vesilahti.fi/perustiedot_ja_hallinto/yleista_vesilahdesta/historia_ja_luonto/ | Nimeke = Historia ja luonto | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Vesilahden kunta | Viitattu = 14.11.2009 }}</ref> Vesilahden seurakunta on perustettu jo katolisella ajalla, ja ensimmäinen kirjallinen maininta siitä on vuodelta 1346.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vesilahdenseurakunta.fi/historiaa/ | Nimeke = Vesilahden seurakunta – Historiaa | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Vesilahden seurakunta | Viitattu = 14.11.2009 }}</ref>

Vesilahdesta on taltioitu rikas kansantarusto. Tarut kertovat muun muassa kristinuskoa levittäneestä [[Hunnun Herra]]sta ja häntä vastustaneesta soturipäällikkö [[Kirmukarmu]]sta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.narvasoft.fi/kktie/kirkarmu.html | Nimeke = 5. Kirmukarmu| Tekijä = Punkari Yrjö | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Nähtävyyksiä Vesilahdessa | Ajankohta = 1982-20081982–2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 14.11.2009 }}</ref> Kunnan pitkään ja rikkaaseen historiaan voi tutustua Klaus Kurjen tiellä joko matkaten tai virtuaalisesti verkossa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.narva.sci.fi/kktie/index.html | Nimeke = Nähtävyyksiä Vesilahdessa | Tekijä = Punkari Yrjö | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 1982-20081982–2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 14.11.2009 }}</ref> Vesilahtelaissyntyinen kirkkoherra, myös [[Suomen kansanedustaja|kansanedustajana]] toiminut [[Frans Kärki]], keräsi kotikunnastaan runsaasti suullista ja kirjallista perimätietoa.

|title = Vesilahden väestönkehitys 1980–2020

|titlebar= #DDD

|width = 620px

|barwidth= 520px

|left1 = Vuosi

|right1 = Asukkaita

|bars =

|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 – 2016 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =29.3.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =29.1.2018 | Kieli = }}</ref>

*Vesilahden kunnan nykyisin käyttämä kyläjako:<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vesilahti.fi/kylat/ | Nimeke = Kylät | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Vesilahden kunta | Viitattu = 13.11.2009 }}</ref> [[Kirkonkylä (Vesilahti)|Kirkonkylä]], [[Koskenkylä (Vesilahti)|Koskenkylä]], [[Krääkkiö]], [[Narva (Vesilahti)|Narva]], [[Onkemäki]], [[Palho-Vakkala]], [[Riehu]], [[Rämsöö]]

*Maarekisterikylät:<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=613&TYPE=HTML&LANG=FI | Nimeke = Vesilahti | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Kylät | Julkaisu = Tietoja Suomen seurakunnista | Ajankohta = 20.7.2009 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen Sukututkimusseura | Viitattu = 13.11.2009 }}</ref> Alholahti, [[Hakkila (Vesilahti)|Hakkila]], ''[[Halkivaha]]'', ''Heinäsuo (Heinutsuu)'', Hiirenoja, Hinsala, Iloinen, Jokioinen, Junnila, Järvenranta, Kaakila, Kahnala, Kaltsila, Keihonen, Kirkonkylä, Korpiniemi, Koski, Kostiala, Kurala, Kurkela, Kärkölä, Lohnattila, [[Mantere (Vesilahti)|Mantere]], Menkala, Mustinen, Narva, Niemenkylä, Niemenpää, Ojoinen, Onkemäki, Palho, Pörölä, Pöyhölä, Rautiala, Riitiälä, Saarela, Sakoinen, Salospohja, ''Sarkkila'', Suonola, Toivola, Unajala, Vakkala, Valkkinen, Viljula, Vännilä, Yliskylä <small>(''kursivoidut'' kylät sijaitsevat nykyisin kokonaan tai pääosiltaan Vesilahdesta erotetuilla alueilla.)</small>

*Muita kyliä tai kulmakuntia: Keihonen, Latomaa, Linnamaa, [[Nyberginkylä]], Otso, Rudangonmaa, Suomela

Vuoden 2017 lopussa Vesilahdessa oli 4&nbsp;460 asukasta, joista 2&nbsp;481 asui [[TaajamaTaajamat Suomessa|taajamissa]], 1&nbsp;920 haja-asutusalueilla ja 59:n asukkaan asuinpaikan koordinaatitasuinpaikat eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Vesilahden taajama-aste on 56,4&nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | Nimeke = Taajama-aste alueittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =8.12.2018 | Kieli = }}</ref> Vesilahden taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke = Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =8.12.2018 | Kieli = }}</ref>

Vesilahti sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien lähellä noin 30 kilometriä [[Tampere]]elta lounaaseen. Lähin rautatieasema on naapurikunnassa Lempäälässä, jonne on matkaa kymmenen kilometriä. Lempäälän kautta kulkee myös Tampereen ja [[Hämeenlinna|Hämeenlinnan]]n suuntiin moottoritienä [[valtatie 3]]. [[Tampere-Pirkkalan lentoasema]] sijaitsee 30 kilometrin päässä Pirkkalassa. Lempäälästä Sastamalan [[Stormi]]in [[valtatie 12|valtatielle 12]] johtava [[seututie 301]] kulkee Vesilahden [[Kirkonkylä (Vesilahti)|Kirkonkylän]] ja [[Narva]]n kylän kautta. Seututie 301 erkanee [[Kurala (Vesilahti)|Kuralan]] kylän kohdalla [[maantie 2992]] [[Nokia (kaupunki)|Nokian]] [[Tottijärvi|Tottijärvelle]] ja edelleen valtatielle 12. Narvan eteläpuolelta seututie 301 erkanee [[maantie 2986]] [[Punkalaidun|Punkalaitumelle]] ja Kirkonkylän länsipuolelta erkanee [[maantie 2985]] [[Koskenkylä (Vesilahti)|Koskenkylän]] kautta Akaan [[Viiala]]an. Lisäksi kunnan alueella kulkee useita lyhyempiä kunnan sisäisiä maanteitä.

Vesilahdessa on kolme alakoulua (Kirkonkylän, Narvan ja Ylämäen koulut) ja yläaste. Kansalaisopisto-opetuksen Vesilahdessa järjestää Pirkan opisto.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vesilahti.fi/sivistys_ja_vapaa-aika/opetus/ | Nimeke = Opetus | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Vesilahden kunta | Viitattu = 14.11.2009 }}</ref> Vesilahden pääkirjasto sijaitsee Kirkonkylässä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vesilahti.fi/sivistys_ja_vapaa-aika/kirjasto-ja_kulttuuritoimi/toimipisteet_ja_aukioloajat/ | Nimeke = Kirjasto- ja kulttuuritoimi – Toimipisteet | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Vesilahden kunta | Viitattu = 14.11.2009 }}</ref> Vesilahdella ilmestyy Lempäälän kanssa yhteinen [[Lempäälän-Vesilahden Sanomat]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://verkkolehti.lvs.fi/ | Nimeke = Lempäälän-Vesilahden Sanomat | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>

[[Tiedosto:Vesilahti (1906-1964).gif|thumbpienoiskuva|Vesilahden nykyinen alue punaisella ja nykyiset rajat mustalla. Kunnan rajat ennen vuotta 1906 keltaisella. [[Tottijärvi]] itsenäistyi 1906 (vaaleanpunaisella), [[Ania]] liitettiin [[Pirkkala]]an 1921 (vihreällä), [[Viiala]]an liitettiin alue 1927 (ruskealla), [[Halkivaha]] liitettiin [[Urjala]]an 1953 (sinisellä) ja [[Säijä]] liitettiin [[Lempäälä]]än 1964 (violetilla).]]