Wikipedia

Ero sivun ”Vaasa” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 2001:14BB:67A:F778:D4A1:7C27:6DFA:25D0 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Pahkiqaz tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
AtraieBOT (keskustelu | muokkaukset)
botit
11 857 muokkausta
p kapulakielisyyksiä ja itsestäänselvyyksiä poistettu (pyyntö); ehkä myös oheismuokkauksia (AWB)
Rivi 41:
| valtuuston PJ = [[Joakim Strand]]
| valtuusto-koko = 59
| valtuusto-puolueet = &nbsp; 2017–2021<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tulospalvelu.vaalit.fi/KV-2017/fi/kutulos_905.html | Nimeke = Kuntavaalit 2017, Vaasa | Julkaisija = Oikeusministeriö | Viitattu = 8.6.2017}}</ref><br /> &nbsp;• [[Suomen ruotsalainen kansanpuolue|RKP]]<br /> &nbsp;• [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]<br /> &nbsp;• [[Kansallinen Kokoomus|Kok.]]<br /> &nbsp;• [[Perussuomalaiset|Ps.]]<br /> &nbsp;• [[Vihreä liitto|Vihr.]]<br /> &nbsp;• [[Vasemmistoliitto|Vas.]]<br /> &nbsp;• [[Suomen Kristillisdemokraatit |KD]]<br /> &nbsp;• [[Suomen Keskusta |Kesk.]]
| valtuusto-paikat = <br />18<br />13<br />10<br />7<br />4<br />4<br />2<br />1
}}
 
'''Vaasa''' ({{k-sv|Vasa}}, vuosina 1855–1917 virallisesti '''Nikolainkaupunki''') on [[Suomi|Suomen]] [[kaupunki]] ja [[Pohjanmaan maakunta|Pohjanmaan]] maakuntakeskus, joka sijaitsee [[Pohjanlahti|Pohjanlahden]] rannikolla, [[Pohjanmaan maakunta|Pohjanmaan maakunnassa]]. Vaasa on yliopistokaupunki ja merkittävä suomenruotsalaisen kulttuurin keskus. Vaasa oli yksi Suomen merkittävimmistä ja asukasluvultaan suurimmista kaupungeista Suomessa 1900-luvun alkupuolella. Vaasassa toimi [[Vaasan senaatti|Suomen senaatti]] [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] aikaan 29. tammikuuta – 3. toukokuuta 1918, ja kaupunki toimi [[Helsinki|Helsingin]] sijaan Suomen väliaikaisena pääkaupunkina kyseisen ajanjakson.
 
Kaupungin asukasluku on {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|Vaasa}} }},<ref name="vakilukuviite" /> joista [[suomen kieli|suomenkielisiä]] on {{formatnum: {{Suomen kunta/kieliprosentti|suomi}} }}&nbsp;%, [[ruotsin kieli|ruotsinkielisiä]] {{formatnum: {{Suomen kunta/kieliprosentti|ruotsi}} }}&nbsp;% sekä muita {{formatnum: {{Suomen kunta/kieliprosentti|muut}} }}&nbsp;%.{{Suomen kunta/muunkieliset}} Vaasassa asuu 3&nbsp;604 ulkomaan kansalaista ja he muodostavat 6,0&nbsp;% väestöstä. Kaupungissa on 12&nbsp;000 korkeakouluopiskelijaa ja 4&nbsp;000 ammattikouluopiskelijaa.<ref>http://www.vaasa.fi/Suomeksi/Etusivu/Tietoa_Vaasasta</ref> Vaasa on kielisuhteiltaan poikkeus ympäristössään: keskustan sisältävän yhtenäisen alueen naapurikunnissa ruotsinkieliset ovat enemmistönä ja myös koko Pohjanmaan nykymaakunnan asukkaista yli puolet on ruotsinkielisiä. Sen sijaan [[Vähänkyrön suuralue|Vähänkyrön eksklaaviin]] rajoittuvat [[Isokyrö]] ja [[Laihia]] ovat suomenkielisiä. [[Vähäkyrö]] liittyi osaksi Vaasaa vuonna 2013<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vaasa.fi/asu-ja-ela/kaupunginosat/vahakyro/ |nimeke=Vähäkyrö |julkaisu=Vaasa |viitattu=2020-02-02 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.
 
Vaasan naapurikuntia ovat [[Isokyrö]], [[Laihia]], [[Maalahti]], [[Mustasaari]] ja [[Vöyri]].
 
== Historia ==
[[Tiedosto:Gamla Vasa 1840-tal.jpg|thumbpienoiskuva|leftvasen|250px|Vanha Vaasa, Johan Knutssonin litografia 1840-luvulta.]]
[[Tiedosto:Ruins of St. Maria Church in Vaasa.JPG|thumbpienoiskuva|leftvasen|250px|Keskiaikainen [[Pyhän Marian kirkon rauniot|Pyhän Marian kirkko]] tuhoutui Vaasan palossa vuonna 1852, ja siitä jäi jäljelle vain rauniot.]][[Kaarle IX]] perusti '''Mustasaaren''' kaupungin 2. lokakuuta 1606 vanhalle kauppa- ja satamapaikalle [[Mustasaari|Mustasaaren]] kirkonkylään, nykyiseen Vanhaan Vaasaan. Vaasa sai nykyisen nimensä ja vaakunansa Vaasan hallitsijasuvun mukaan vuonna 1611.<ref>[https://www.vaasa.fi/linnasta-ja-kirkosta-kaupungin-perustamiseen Linnasta ja kirkosta kaupungin perustamiseen]</ref>
 
Vaasa oli [[Oulu]]n ohella toinen tärkeä [[Tervakauppa|tervakaupan]] keskus Pohjanmaalla. Tervakauppa vauhdittui vielä, kun Vaasa sai oikeuden käydä ulkomaankauppaa [[tapulikaupunki|tapulioikeuksien]] myötä vuonna 1765. Kaupungin ulkosatama oli silloin [[Palosaari (Vaasa)|Palosaarella]], itse kaupunkiin vei enää matala kanava.
Rivi 66:
 
Palon jälkeen vuonna 1862 kaupunkia siirrettiin noin seitsemän kilometriä nykyiselle paikalleen luoteeseen lähemmäs merta (leveysaste N63° 06', pituusaste E21° 37') Klemettilän (Klemetsön) niemelle. Vuosina 1855–1917 Vaasan virallinen nimi oli Nikolaistad (Nikolainkaupunki) edesmenneen suuriruhtinaan, [[Nikolai I|Nikolai I:n]], mukaan.
 
[[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] alussa kaupunki siirtyi [[Vaasan valtaus|Vaasan valtauksen]] myötä [[valkoiset|valkoisten]] hallintaan. Osa [[Suomen senaatti|senaatin]] jäsenistä siirtyi Vaasaan ja muodosti [[Vaasan senaatti|Vaasan senaatin]], joka toimi 29. tammikuuta – 3. toukokuuta 1918. Vaasa oli tuolloin niin sanotun valkoisen Suomen pääkaupunki. Senaatin istuntosalina oli Vaasan kaupungintalo ja tästä kiitokseksi senaatti myönsi toukokuun alussa 1918 kaupungille [[augmentti|augmentin]] eli oikeuden liittää kunnialisäyksenä [[Vaasan vaakuna]]an [[Vapaudenristin ritarikunta|vapaudenristin suurristin miekkojen kera]].
[[Tiedosto:Vaasa - Vasa 1945.jpg|vasen|pienoiskuva|Vaasan kartta vuodelta 1945.]]
[[Tiedosto:Stamp 1968- Finnish army and Jäger Movement.jpg|thumbpienoiskuva|250px|Suomen postilaitos julkaisi vuonna 1968 kolmimerkkisen sarjan. Yhdestä niistä kuvattiin Vaasan jääkäripatsasta.]]
 
Vaasasta oli aiemmin vilkas autolauttaliikenne [[Ruotsi]]in aina vuoteen 2000 asti. Tätä liikennettä harjoitti pääasiassa [[Vaasanlaivat]]. Vuoroja Vaasasta oli muun muassa [[Uumaja]]an, [[Sundsvall]]iin ja [[Örnsköldsvik]]iin. Vuonna 2006 [[RG Line]] ajoi yhden päivittäisen vuoron Uumajaan.
Rivi 85:
</div> Panoraamakuva Vaasan torilta<br style="clear:both;"/>
 
[[Tiedosto:Söderfjärden Landsat.jpg|thumbpienoiskuva|250px|Satelliittikuva [[Söderfjärden]]in törmäyskraatterista, joka sijaitsee noin kymmenen kilometriä Vaasan keskustasta etelään osittain Vaasan kaupungin alueella.]]
[[Tiedosto:Korsholms kyrka.jpg|thumbpienoiskuva|250px|[[Mustasaaren kirkko]].]]
 
=== Ilmasto ===
Rivi 198:
=== Kaupunginosat ===
Tilastointia varten Vaasa on jaettu [[Vaasan kaupungin suuralueet|suuralueisiin]] ja nämä edelleen pienalueisiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vaasa.fi/Link.aspx?id=1245669 | Nimeke = Vaasan suur- ja pienalueet / Vasas stor- och småområden | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Vaasan kaupunki | Viitattu = 13.7.2014 }} [http://www.vaasa.fi/Link.aspx?id=1245658 Kartta]</ref>
Oheisessa luettelossa on suuralueiden asukasluvut vuodelta 2013.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vaasa.fi/Link.aspx?id=1245665 | Nimeke = Väesto suur- ja pienalueittain | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Vaasan kaupunki | Tiedostomuoto = Excel | Viitattu = 13.7.2014 }}</ref>
 
* [[Keskustan suuralue (Vaasa)|Keskustan suuralue]] (14&nbsp;000 asukasta): 1. [[Vaasan keskusta|Keskusta]] | 2. [[Hietalahti (Vaasa)|Hietalahti]]
Rivi 214:
 
=== Taajamat ===
Vuoden 2017 lopussa Vaasassa oli 67 &nbsp;392 asukasta, joista 65 &nbsp;906 asui [[TaajamaTaajamat Suomessa|taajamissa]], 1 &nbsp;018 haja-asutusalueilla ja 468:n asukkaan asuinpaikan koordinaatitasuinpaikat eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Vaasan taajama-aste on 98,5 &nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | Nimeke = Taajama-aste alueittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =8.12.2018 | Kieli = }}</ref> Vaasan taajamaväestö jakautuu seitsemän eri taajaman kesken:<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke = Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =8.12.2018 | Kieli = }}</ref>
 
{| class="wikitable sortable"
Rivi 237:
 
== Talous ==
[[Tiedosto:Vaasa Rewell Center.jpg|thumbpienoiskuva|250px|Vaasan ydinkeskustaa vesitornista kuvattuna, kuvassa näkyy mm. kauppakeskus [[Rewell Center]].]]
[[Tiedosto:The Market Hall in Vaasa.JPG|thumbpienoiskuva|250px|[[Vaasan kauppahalli]] yöllä.]]
[[Tiedosto:Vaasan vesitorni.jpg|thumbpienoiskuva|250px|[[Vaasan vesitorni]].]]
 
Vaasa on yleisesti ottaen teollisuuskaupunki, jossa on useita teollisuusalueita, kuten Strömberg Park. Vaasa on erikoistunut energiateollisuuteen. Vaasan seudun energia-alan yrityksissä on 11 &nbsp;000 työntekijää eli jopa neljäsosa Suomen koko energia-alan työvoimasta<ref>http://yle.fi/uutiset/vaasan_yliopiston_tuleva_energialaboratorio_on_neljan_miljoonan_satsaus/8034889</ref>. Työpaikoista neljännes on teollisuudessa. Moni työntekijä tulee töihin ympäryskunnista, kuten [[Mustasaari|Mustasaaresta]] tai [[Laihia]]lta.
 
Teollisuuden lisäksi merkittäviä työnantajia ovat Vaasan lukuisat oppilaitokset, kuten peruskoulut, ammattikoulut, lukiot, Vaasan ammattikorkeakoulu, Vaasan yliopisto sekä ruotsinkieliset Novia, Hanken ja Åbo Akademi. [[Vaasan keskussairaala]] on koko Pohjanmaan maakunnan pääsairaala.
Rivi 253:
[[Vaasan lentoasema]]n ja eteläsuuntaisen moottoritien vieressä sijaitseva Vaasa Airport Park on yrityspuisto, jossa on toimitilaa lähes 200&nbsp;000 neliömetriä ja tarkoituksena on rakentaa lisää. Vaasa Airport Park tarjoaa työpaikan yli 4&nbsp;000<ref name="vaasaparks.fi">http://www.vaasaparks.fi/ajankohtaista/Vaasa_Airport_Parkin_tyopaikkamaarat_ennallaan__15.html</ref> ihmiselle. Näistä 3&nbsp;800 työskentelee Runsorissa, missä toimii noin 80 yritystä<ref name="vaasaparks.fi"/>. Vaasa Airport Park -yrityspuistossa toimivat mm. Wärtsilä Finland Oy, Vacon Oyj, Vaasa Engineering, The Switch, Mervento Oy, Teknologiakeskus Merinova, [[Maviko|Maviko Oy]] sekä lukuisia energiaklusterin alihankkijayrityksiä.<ref>http://www.vaasaparks.fi/yritysalueet/vaasa_airport_park.html</ref>
 
Wärtsilä Oyj:llä on merkittävä teollisuusalue [[Vöyrinkaupunki|Vöyrinkaupungilla]], lähes kaupungin keskustassa. Wärtsilän Suomen yhtiön kotipaikka on Vaasassa ja sen henkilöstöstä 80-9080–90 prosenttia myös työskentelee Vaasassa.<ref>http://verot.ilkka.fi/index-2015.html</ref> Vaasassa on Wärtsilän suurin tuotekehitysyksikkö ja moottoreiden tuotekehitys on keskitetty Vaasaan.
 
=== Suurimmat työnantajat ===
Rivi 274:
 
=== Muita yrityksiä ===
[[Leinolat Group]]in, johon kuuluu muiden muassa [[T-Drill]], pääkonttori on Vaasassa. Rehuentsyymien valmistaja [[Finnfeeds]] toimii Vaasassa ja on merkittävä yhteisöveron maksaja. [[Crimppi]] valmistaa johtoja. Ohjelmistoyritys [[Lemonsoft]] myy ja kehittää toiminnanohjausjärjestelmiä yrityksille. [[Arcteq]] on vaasalainen sähköalan yritys, jonka toimitilat ovat Palosaarella. Saneeraus ja remontointipalveluita tarjoaa Vaasassa [[Rennova]], joka on vastannut [[Vaasan satama|Vaasan satamaterminaalin]]terminaalin muutostöistä ja saneerauksesta<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://midwayalignment.eu/fi/satamajohtaja-on-monessa-mukana/ |nimeke=Satamajohtaja on monessa mukana |julkaisu=midwayalignment.eu |viitattu=2018-06-12}}</ref>.
 
== Väestö ==
[[Tiedosto:Barracks building in Vaasa.JPG|thumbpienoiskuva|250px|Vanha kasarmi Vaasassa.]]
 
Kaupungin asukasluku on {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|Vaasa}} }},<ref name="vakilukuviite" /> joista [[suomen kieli|suomenkielisiä]] on {{formatnum: {{Suomen kunta/kieliprosentti|suomi}} }}&nbsp;%, [[ruotsin kieli|ruotsinkielisiä]] {{formatnum: {{Suomen kunta/kieliprosentti|ruotsi}} }}&nbsp;% sekä muita {{formatnum: {{Suomen kunta/kieliprosentti|muut}} }}&nbsp;%.{{Suomen kunta/muunkieliset}} Vaasa on kielisuhteiltaan poikkeus ympäristössään: kaupungin keskustan sisältävän yhtenäisen alueen naapurikunnissa ruotsinkieliset ovat enemmistönä ja myös koko Pohjanmaan nykymaakunnan asukkaista yli puolet on ruotsinkielisiä. Sen sijaan [[Vähänkyrön suuralue|Vähänkyrön eksklaaviin]] rajoittuvat [[Isokyrö]] ja [[Laihia]] ovat suomenkielisiä.
Rivi 288:
 
{{Pylväsdiagrammi
|title = Vaasan väestönkehitys 1980–2020
|titlebar= #DDD
|width = 600px
|barwidth= 500px
|left1 = Vuosi
|right1 = Asukkaita
|bars =
{{bar pixel|1980|#0099FF|414||58 335}}
{{bar pixel|1985|#0099FF|421||59 270}}
Rivi 304:
{{bar pixel|2016|#0099FF|480||67 620}}
{{bar pixel|2020|#0099FF|480||67 623}}
|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =29.3.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =26.1.2018 | Kieli = }}</ref>
}}
 
Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteen mukaan Vaasassa olisi (1.1.2013 kuntajaolla) vuonna 2020 asukkaita 69&nbsp;803, vuonna 2030 asukkaita 73&nbsp;667 sekä vuonna 2040 asukkaita 76&nbsp;450. Vaasan seutuun kuuluvan, Vaasaa ympäröivän ja Vaasan ja Vähänkyrön eksklaavin välissä sijaitsevan [[Mustasaari|Mustasaaren]] kunnan asukasluvun ennustetaan myös kasvavan. Mustasaaren asukasluvun (muutos 2011-20402011–2040 28,2&nbsp;%) ennustetaan kasvavan voimakkaammin kuin Vaasan (muutos 2011-20402011–2040 17,3&nbsp;%).<ref>http://www.pohjanmaa.fi/medialibrary/data/Vaestoennuste__2012_2040_kunnittain-%7Bvlol0-ucb7x-llp3t%7D.pdf</ref> Ennusteista huolimatta Vaasan väestönkehitys kääntyi tappiolliseksi 2010-luvun jälkipuoliskolla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10323858 | Nimeke = Vaasan väki vähenee – Seinäjoen lisääntyy }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://ilkkapohjalainen.fi/tilaajalle/paikalliset/tilaajalle-7.3187110?aId=1.5597316 | Nimeke = Vaasa menetti eniten asukkaita Suomessa alkuvuonna, uusi tilasto paljastaa – kaupunginvaltuuston puheenjohtaja löytää selityksen ilmiölle }}</ref> Tammi-kesäkuussa 2020 Vaasan väestötappio vain syveni, jolloin se menetti eniten asukkaita koko Suomessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.keski-uusimaa.fi/uutissuomalainen/2332612 | Nimeke = Korona ei pysäytä kaupungistumista, mutta voi hidastaa kaikkea muuttoliikettä, asiantuntija arvioi – "Julkisessa keskustelussa ovat hirveän paljon tunteet ja toiveet pinnalla" }}</ref>
 
=== Uskonto ===
Rivi 319:
 
== Koulutus ==
[[Tiedosto:Vasa universitet, huvudentrén, sommaren 2003..jpg|thumbpienoiskuva|250px|[[Vaasan yliopisto]].]]
[[Tiedosto:Tritonia, Vasa vetenskapliga bibliotek, sommaren 2003..jpg|thumbpienoiskuva|250px|[[Tiedekirjasto Tritonia]].]]
 
Vaasan [[yliopisto]]issa ja [[ammattikorkeakoulu]]issa on noin 12&nbsp;000 opiskelijaa. Vaasassa on oma yliopisto sekä laitoksia muista yliopistoista.
Rivi 346:
== Kulttuuri ==
=== Nähtävyydet ===
[[Tiedosto:Vaasa Trinity Church.jpg|thumbpienoiskuva|250px|[[Vaasan kirkko]].]]
[[Tiedosto:OsterbottensMuseum.jpg|thumbpienoiskuva|250px|[[Pohjanmaan museo]].]]
 
* [[Suomen Vapaudenpatsas]]
Rivi 374:
Vaasan kevyen musiikin tapahtumia ovat olleet [[Rantarock]] vuosina 1995–2001 ja [[Rockperry]]-festivaali vuosina 2001–2010. Muita vaasalaisia musiikkifestivaaleja ovat [[Pienet festarit preerialla]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pienetfestaritpreerialla.fi/ | Nimeke = Pienet festarit preerialla | Julkaisija = Pienet festarit preerialla | Viitattu = 14.10.2013 }}</ref> ja vuonna 2013 toista kertaa järjestetty [[Hippiknik]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://hippiknik.fi/ | Nimeke = Hippiknik | Julkaisija = Hippiknik ry | Viitattu = 14.10.2013 }}</ref>.
 
Nykyään Vaasassa järjestetään kesällä vuonna 2016 ensimmäisen kerran järjestetty<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/vaasa-festival-on-tana-vuonna-k18-1.2314185 |nimeke=lehtiartikkeli |tekijä=Rasmus Arikka |julkaisu=13.6.2017 |ajankohta= |julkaisija=Pohjalainen |viitattu=}}</ref> [[Vaasa Festival|Vaasa Festiva]]<nowiki/>l. Tapahtuma järjestetään Vaasan sisäsatamassa<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://vaasafestival.fi/ |nimeke=verkkosivut |tekijä= |julkaisu= |ajankohta= |julkaisija= |viitattu=}}</ref>.
 
Tunnettuja vaasalaisia yhtyeitä ovat muun muassa [[Klamydia (yhtye)|Klamydia]], [[Rotten Sound]] ja [[Sturm und Drang (yhtye)|Sturm und Drang]]. Myös laulaja [[Lauri Tähkä]] on kotoisin Vaasasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://web.archive.org/web/20090408072702/http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/ihmiset_paajutut/5733327.shtml | Nimeke = Lauri Tähkä | Menneisyyden vanki | Julkaisija = Aamulehti | Viitattu = 16.10.2013 }}</ref>
 
=== Urheilu ===
[[Tiedosto:Vaasa Arena.jpg|thumbpienoiskuva|250px|[[Vaasa Arena]] on muun muassa [[Vaasan Sport]] -jääkiekkojoukkueen kotihalli.]]
 
[[Vaasan Sport]] pelaa jääkiekkoa [[Jääkiekon SM-liiga|SM-liigassa]]. Joukkue on voittanut Mestiksen mestaruuden vuosina 2009, 2011 ja 2012. Sport pelasi SM-liigassa kauden 1975–1976. Jalkapallossa [[Vaasan Palloseura]] (VPS) voitti kaksi ja [[Vasa IFK]] kolme Suomen-mestaruutta 1940- ja 1950-luvuilla. Nykyisin [[VPS]] pelaa Suomen pääsarjatasolla [[Veikkausliiga]]ssa ja [[VIFK]] [[Kakkonen (jalkapallo)|Kakkosessa]]. Aikoinaan hyvin menestyi myös [[IF Sport|Sportin]] jalkapallojoukkue, joka selvisi [[jalkapallon Suomen Cup|Suomen Cupin]] loppuotteluun. Vielä nykyäänkin seurasta eronnut [[FC Sport]] pelaa [[naisten Ykkönen|naisten Ykkösessä]]. [[FC Kiisto]] pelaa maan kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla [[Kakkonen (jalkapallo)|Kakkosessa]].
 
Vaasassa on myös paljon pesäpallohistoriaa, koska [[Vaasan Maila]] on pelannut useita kausia Suomen [[Miesten Superpesis|pääsarjatasolla]]. Tenniksessä kaupungissa on kaksi toimivaa tennisseuraa: Perinteisellä valtaseuralla Tennis-61:llä on eniten jäseniä ja laajin valmennustoiminta. Toisella seuralla Watc.lla on pääasiassa kilpapelaajia.
 
Lentopallossa [[Vaasan Vasama]] voitti naisten Suomen mestaruuden yhdeksän kertaa 1980- ja 1990-luvuilla ja oli mitaleilla 11 kertaa 12:ta peräkkäisestä kaudesta. Nykyisin [[Vaasan Kiisto|Kiisto]] pelaa miesten toiseksi korkeimmalla tasolla eli [[Lentopallon miesten 1-sarja|1-sarjassa]]. Lisäksi [[futsal]]issa [[Ruutupaidat]] pelaa [[Futsal-ykkönen|toiseksi korkeimmalla sarjatasolla]] ja on voittanut kertaalleen SM-hopeaa ja SM-pronssia.
Rivi 398:
 
West Coast Vikingsin edustusjoukkue [[Wasa Royals]] on vuodesta 1996 toiminut vaasalainen [[Amerikkalainen jalkapallo|amerikkalaisen jalkapallon]] seura. Vikings on pelannut niin [[Vaahteraliiga]]ssa, [[Amerikkalaisen jalkapallon I-divisioona|miesten I-divisioonassa]] kuin [[Amerikkalaisen jalkapallon II-divisioona|II-divisioonassa]], jossa se pelasi myös vuonna 2012. Kaudelle 2013 edustusjoukkueen ilme ja nimi uusittiin, ja Royals voitti päävalmentaja Seppo Evwarayen johdolla ensimmäisellä kaudellaan puhtaalla pelillä II-divisioonan. Kaudella 2014 Royals voitti [[Spagettimalja]]n, mutta kieltäytyi ottamasta paikkaa vastaan pääsarja Vaahteraliigasta. Royals rikkoi kauden aikana yleisöennätyksiä kotimaisessa amerikkalaisessa jalkapallossa saatuaan pelata kaikki ottelunsa [[Kaarlen kenttä|Kaarlen kentällä]] Vaasassa. Kauden 2015 jälkeen Royals nousi Vaahteraliigaan.
 
===Ruokakulttuuri===
Vaasan [[Perinneruoka#Suomen pitäjäruoat|pitäjäruoiksi]] nimettiin 1980-luvulla [[suolakala|suolasiika]], [[silakkalaatikko]], [[Sundom]]in savusilakat ja Jaakoon puolukkajuoma.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Kolmonen, Jaakko (toim.) | Nimeke=Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat | Sivu = 160| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Patakolmonen | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-96047-3-1}}</ref>
 
== Liikenne ==
[[Tiedosto:Vaasa major streets.png|thumbpienoiskuva|Vaasan keskustan katuja.]]
Keskustassa on laaja [[ruutukaava]]-alue ja kadut ovat suoria. Niistä viisi on 35,6 metriä leveitä [[puistokatu]]ja: länsirantaa kohti kulkevat [[Hovioikeudenpuistikko|Hovioikeuden-]], [[Vaasanpuistikko (Vaasa)|Vaasan-]] ja [[Korsholmanpuistikko|Korsholmanpuistikot]], ja rannan suuntaa kulkevat [[Kirkkopuistikko|Kirkko-]] ja [[Kauppapuistikko]]. Muut keskustan kadut ovat 17,8–11,9 &nbsp;m leveitä. Vaskiluodolla leveys on 16–14 ja Palosaarella 15 &nbsp;m.<ref>[[Tietosanakirja (1909)|Tietosanakirja]], 10. osa, s. 386</ref>
 
Maantiet yhdistävät Vaasan Helsinkiin, Tampereeseen, Ouluun, Poriin, Jyväskylään, Kokkolaan ja Seinäjokeen. [[Helsinki|Helsingistä]] on Vaasaan 419, [[Turku|Turusta]] 330, [[Tampere]]elta 244, [[Oulu]]sta 319, [[Kokkola]]sta 121, [[Pietarsaari|Pietarsaaresta]] 99, [[Pori]]sta 193, [[Lapua]]lta 83 ja [[Seinäjoki|Seinäjoelta]] 78 kilometriä. Myös [[Ruotsi]]sta on Vaasaan melko lyhyt matka. Vaasan satamasta ja kaupungin läpi kulkee [[Sininen tie]]. Vuosina 1962–1964 muut Suomen kaupungit ottivat käyttöön alueelliset 50&nbsp;km/h -nopeusrajoitukset, mutta Vaasassa rajoitus oli pitkään 60&nbsp;km/h.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Jokela, Marko | Otsikko = Tappavia ylinopeuksia on suitsittu neljä vuosikymmentä | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 3.2.2013 | Sivut = A12}}</ref>
 
[[Vaasan lentoasema]] sijaitsee noin yhdeksän kilometriä keskustasta kaakkoon. Vaasan lentoasemalta liikennöivät [[Finnair]] ja [[Scandinavian Airlines]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.skyscanner.fi/lennot-mihin/vaa/lentoyhtiot-jotka-lentavat-mihin-vaasa-lentokentta.html?utm_medium=social&utm_campaign=addthis&utm_source=facebook_fi |nimeke=Löydä hyödyllinen luettelo kaikista lentoyhtiöistä, jotka lentävät lentokentälle Vaasa!|julkaisu=www.skyscanner.fi |viitattu=2020-12-02 |ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> [[Norwegian Air Shuttle]] lopetti Vaasa-Helsinki -reitin 10. tammikuuta 2020.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11065772 |nimeke=Norwegian lopettaa Vaasan reitin |julkaisu=Yle Uutiset |viitattu=2020-12-02 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Vaasan lentokentältä on reittiliikennettä [[Helsinki]]in (lentoaika 45 min) ja [[Tukholma]]an (lentoaika 1 h 5 min)<ref>https://www.finavia.fi/fi/lentomatka/aikatauluhaku/</ref>.
 
[[Vaasan rata]] on vuonna 2011 sähköistetty rautatie, joka yhdistää Vaasan [[Seinäjoki|Seinäjokeen]] ja Seinäjoen kautta [[Suomen päärata]]an. Vaasasta voi matkustaa [[Pendolino]]- ja [[Intercity]]-junilla [[Helsinki]]in ilman vaihtoa; suora Pendolino-yhteys Helsinkiin kestää 3,5 tuntia. [[Vaasan rautatieasema]] on kaupungin keskustan vieressä ja sen välittömässä läheisyydessä on liityntäpysäköintipaikkoja. Vaasan radalla tehtiin vuonna 2002 yhteensä 320&nbsp;000 henkilöliikenteen matkaa. Rata peruskorjattiin 1990-luvulla, joten se on teknisesti soveltuva suurille nopeuksille, mutta lukuisten tasoristeysten ja veturikaluston rajoitusten vuoksi rataosan nopeusrajoitus on 120&nbsp;km/h. Rata on yksiraiteinen ja junakohtaamiset ovat mahdollisia Isonkyrön ja Laihian (vain tavaraliikenne) liikennepaikoilla.
Rivi 414 ⟶ 415:
 
=== Energiahuolto ===
[[Tiedosto:Vaasa Vaskiluoto power plant from sea.jpg|thumbpienoiskuva|250px|Näkymä mereltä [[Vaskiluodon voimalaitos|Vaskiluodon voimalaitokselle]].]]
 
Vaasan sataman alueella on useita voimalaitoksia. [[Vaskiluoto 1]] on Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n omistama käytöstä poistettu hiilivoimalaitos. [[Vaskiluoto 2]] on Vaskiluodon Voima Oy:n omistama hiilivoimalaitos, joka tuottaa sähkön ohella myös suurimman osan Vaasan kaupungin kaukolämmöstä. [[Vaskiluoto 3]] on PVO-Huippuvoima Oy:n omistama öljyvoimalaitos. Alueella toimivat lisäksi kantaverkkoyhtiö [[Fingrid]]in kaasuturbiinilaitos ja [[Vaasan Sähkö]]n lämpökeskus.
 
Vaskiluodossa sijaitsee [[Vaskiluoto 2]] -[[hiilivoima]]laitos, jonka nettosähköteho on 230&nbsp;MW ja kaukolämpöteho 175&nbsp;MW. Vuonna 2011 Vaasan voimalaitos tuotti sähköä 1&nbsp;099&nbsp;GWh ja kaukolämpöä 613&nbsp;GWh.<ref>http://www.vv.fi/</ref> Vaskiluotoon rakennetaan vuoden 2012 aikana polttoaineteholtaan 140&nbsp;MW:n [[biomassa]]n kaasutuslaitos, jolla mahdollistetaan puu- ja peltoenergian sekä [[turve|energiaturpeen]] käyttö olemassa olevan kivihiilivoimalaitoksen polttoaineena. Kaasutustekniikkaa ei ole missään päin maailmaa ennen käytetty tässä mittakaavassa tähän tarkoitukseen. Kyse on maailman suurimmasta metsähakkeen kaasua polttavasta voimalaitoksesta.<ref>http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Vaasaan+tulee+maailman+suurin+mets%C3%A4hakkeen+kaasua+polttava+voimala/1135266748799</ref> Uuden kaasutuslaitoksen ansiosta 25–40 prosenttia kivihiilestä voidaan korvata kotimaisilla biopolttoaineilla. Samalla hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 230 &nbsp;000 tonnilla vuodessa.<ref>http://www.vv.fi/ajankohtaista?itemid=197</ref> Vuonna [[1993]] voimalaitoksen [[rikkidioksidipäästöt|rikkidioksidipäästöjä]] rajoitettiin rakentamalla rikinpoistolaitos ja [[typenoksidit|typenoksidipäästöjä]] on vähennetty uusimalla hiilikattilan polttotekniikkaa [[1994]] ja [[2007]].
 
Vaasassa kaukolämpöä tuottavat myös [[Westenergy|Westenergyn]]n Mustasaaren puolella, Stormossenin kaatopaikan vieressä sijaitseva jätteenpolttolaitos, ja keskusta-alueen lämpövoimalaitos lähellä Palosaaren siltaa, jota käytetään talvipakkasilla tuottamaan lisäkaukolämpöä. Westenergyn jätteenpolttolaitos hyödyntää energiaksi noin 150&nbsp;000 tonnia lajiteltua kotitalouksien, yritysten ja teollisuuden jätettä sekä rakennusjätettä vuodessa.<ref>http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=324042&lan=fi</ref> Kyseisellä vuotuisella jätemäärällä myytävää sähköä syntyy vuodessa noin 87&nbsp;GWh ja lämpöä 280&nbsp;GWh. Kaukolämmön osuus polttolaitoksen tuottamasta energiasta tulisi olemaan noin 73&nbsp;%. Laitos tulee toimimaan oleellisena osana Vaasan Sähkön kaukolämpötuotantoa. Jätteenpolttolaitoksen ansioista nykyisin kesäaikaan käytössä oleva öljykattila poistuu käytöstä. Hiilellä tuotetusta kaukolämmöstä noin kolmannes voidaan korvata jätteenpoltolla. Myös talven kaukolämmönkulutushuippujen aikaan käytössä oleva öljy voidaan korvata jätteenpoltolla.<ref>http://www.westenergy.fi/docs/westenergy_yvaselostus_tiivistelma.pdf</ref> Jätteenpolttolaitos valmistuu vuoden 2012 aikana.<ref>http://www.westenergy.fi/</ref>
 
Vaasassa on lisäksi useita pieniä huippuvoimalaitoksia sekä yritysten tuotekehitykseen liittyviä koevoimalaitoksia. Niiden energiantuotto on vähäinen.
 
== Hallinto ja politiikka ==
[[Tiedosto:Vaasa Town Hall.jpg|thumbpienoiskuva|250px|[[Vaasan kaupungintalo]] vihittiin käyttöön 1883.]]
[[Tiedosto:Court of appeal in Vaasa.JPG|thumbpienoiskuva|250px|[[Vaasan hovioikeus]].]]
[[Vaasan kaupunginjohtaja]]na on vuodesta [[2011]] toiminut [[Tomas Häyry]].<ref>[http://web.archive.org/web/20150402142708/http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2010SubpageWithBanner.aspx?id=1213100 Vaasan kaupunginjohtajaksi valittiin Tomas Häyry]. Web Archive (Vaasan kaupunki 16.2.2011.)</ref> Vaasan hallinto muodostuu kaupunginjohtaja Häyryn johtamasta konsernihallinnosta sekä kolmesta toimialasta (sivistys-, sosiaali- ja terveys- ja tekninen toimiala).<ref>https://www.vaasa.fi/atom/18086/</ref>
 
Kaupungin hallintoa johtaa 11-jäseninen kaupunginhallitus. Sen tehtävä on valmistella kaupunginvaltuustossa käsiteltävät asiat ja huolehtia, että valtuuston päätökset toteutetaan. Kaupunginhallitus huolehtii myös kaupungin yleisestä kehittämisestä sekä valvoo viranhaltijoiden toimintaa ja kaupungin taloushallintaa.<ref>https://www.vaasa.fi/paatoksenteko/paattajat-ja-valmistelijat/kaupunginhallitus</ref> Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii kaupunginvaltuutettu [[Kim Berg]] ([[Suomen Sosialidemokraattinen puolue|sd.]]), 1. varapuheenjohtajana [[Marko Heinonen]] ([[Kokoomus|kok.]]) ja 2. varapuheenjohtajana [[Harri Moisio (poliitikko)|Harri Moisio]] ([[Vasemmistoliitto|vas.]]).<ref>https://www.vaasa.fi/kaupunginhallituksen-jasenet-2015-2016</ref>
 
{{Pääartikkeli|[[Vaasan kaupunginvaltuusto]]}}
Vaasan 59 edustajan [[Vaasan kaupunginvaltuusto|kaupunginvaltuusto]] johtaa kunnan hallintoa hyväksymänsä strategian mukaan. Kaupunginvaltuuston puolueet ovat vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen seuraavat: [[Ruotsalainen kansanpuolue]] 18 paikkaa, [[Suomen Sosialidemokraattinen puolue]] 13 paikkaa, [[Kansallinen Kokoomus]] 10 paikkaa, [[Perussuomalaiset]] 6 paikkaa, [[Vihreä liitto|Vihreät]] 4 paikkaa, [[Vasemmistoliitto]] 4 paikkaa, [[Suomen Kristillisdemokraatit|Kristillisdemokraatit]] 2 paikkaa ja [[Suomen Keskusta|Keskusta]] 2 paikkaa. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimii kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja [[Joakim Strand]] ([[Ruotsalainen kansanpuolue|r.]]), 1. varapuheenjohtajana [[Anne-Marie Viinamäki]] ([[Kokoomus|kok.]]) ja 2. varapuheenjohtajana [[Jukka Mäkynen]] ([[Perussuomalaiset|ps.]]).<ref>https://www.vaasa.fi/paatoksenteko/paattajat-ja-valmistelijat/kaupunginvaltuusto/kaupunginvaltuuston-jasenet</ref>
 
Valtuuston nuorin jäsen on Tommi Mäki ([[Kansallinen Kokoomus|kok.]], s. 1992) ja vanhin jäsen Raimo Rauhala ([[Suomen Sosialidemokraattinen puolue|sd.]], s. 1939) 2017 Vaasan valtuutettujen määrä laskettiin lakimuutoksen takia 59:ään.<ref>[http://yle.fi/uutiset/3-9299134 Pohjalaiskunnat eivät lähde muuttamaan valtuustojensa kokoa], Yle.fi 17.11.2016</ref>
Rivi 619 ⟶ 620:
== Ystävyyskaupungit ==
 
Vaasalla on yhdeksän [[Ystävyyskaupunki|ystävyyskaupunkiaystävyyskaupunki]]a:<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://www.vaasa.fi/yhteistyoverkosto-ja-ystavyyskaupungit |nimeke=Yhteistyöverkosto ja ystävyyskaupungit |julkaisu=Vaasan kaupunki |viitattu=2019-03-22 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
* {{Viron lippu}} [[Pärnu]], [[Viro]] vuodesta 1956
Rivi 643 ⟶ 644:
* [http://www.tilastokeskus.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/905.html Tilastokeskus - Vaasan avainluvut]
* [http://matkailu.vaasa.fi/ Vaasan matkailuportaali]
* [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=&a=2240 YLE Elävä arkisto – Vaasa 1949 ]
* [http://venesatama.com/wiki/mediawiki-1.7.1/index.php?title=Luokka:Vaasan_edusta Vaasan merialueen vierasvenesatamat]
 
 
{{Vaasa}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaasa”