Ero sivun ”Rautiosaari” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 1:
{{coor title dm|66|25.55|N|25|28.69|E|type:isle_region:FI|display=title}}
'''Rautiosaari''' on [[Rovaniemi|Rovaniemellä]] sijaitseva yli 650 asukkaan kylä ja saari, joka sijaitsee keskustasta hieman alle kahdenkymmenen kilometrin päässä etelään pitkin Kemijoen Itäpuolentietä. [[Nelostie]]ltä pääsee itäpuolelle [[Valajaskosken vesivoimalaitos|Valajaskosken voimalaitoksen]] patosiltaa pitkin. Saaren kupeessa sijaitsee [[Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys|Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen]] omistama Rautiosaaren leirikeskus.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://srk.fi/fi/yhteystiedot/leirikeskukset/rautiosaari/|nimeke=Rautiosaari|julkaisu=www.srk.fi|viitattu=2019-07-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Rautiosaaren kylällä on oma kyläyhdistys, joka perustettiin vuonna [[1999]].
Rautiosaaresta ''Sukulanrakan'' rinteeltä on löytynyt 14 [[hiidenkirnu]]a. Hiidenkirnuille on opastus Kemijoen Itäpuolentieltä.▼
== Historia ==
Rautiosaaren alueelta on löytynyt merkkejä kivikauden (n.6000 eKr.-1600 eKr.) aikaisesta asutuksesta. Kylmävaaran ja Kemijoen väliseltä alueelta on löytynyt pronssikautinen hautapaikka ja muinaisia peuranpyyntikuoppia. <ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Heikkilä, Paavo|Nimeke=Rautiosaaren kylähistoria|Vuosi=1994|Julkaisija=Rautiosaaren kylätoimikunta}}</ref>
Vanhin tieto ensimmäisestä nykyaikaisesta asutuksesta löytyy Rautiosaaren alueelta vuoden 1543 veroasiakirjasta, jolloin Muuro-nimisenä talona on mainittu Rompasaaren talo. Sittemmin 1660-luvulla Rompasaaren talon nimeksi vakiintui Rautio tilan isännän Antti Pekanpoika Raution mukaan ja alueen
Rovaniemen kunta osti vuonna 1888 426 hehtaarin osuuden Rompasaaren ja Nillun tiloista kunnan vaivastaloksi. Myöhemmin kunta rakensi Rompasaaren pihapiiriin kömmätin eli Hourulan mielisairaille. Kunnalliskodin historiikin mukaan Rautiosaaressa oli kunnalliskodin perustamishetkellä lisäksi vain viisi tilaa saaren itäpäässä, jotka olivat Pekkahanni, Ollihanni, Vanhahanni, Kangas-Rautio ja Rautio. Kunnalliskodin mailla harjoitettiin maataloutta ja viljelyä heikompiosaisten huolehtimisen lisäksi. Kunnalliskoti laajentui vähitellen ja sotien jälkeen alueella oli jo useita erilaisia terveydenhuoltoon keskittyviä rakennuksia.
== Maantiede ==
Rautiosaaren maisemaa hallitsee voimakkaasti Kemijoki, joka virtaa kylän pohjoispuolella, mutta muodostaa kaksi lahtea mantereen ja saaren väliin. Kylän kohdalla joessa on Illinallas (Kursungin allas), valjastettu Valajaskoski, Isosuvanto, Piimäkallio, Hirvassuvanto sekä Elingonkoski. Joenvarresta nousee mantereella useita vaaroja Rautiosaaren kylän kohdalla. Illinperältä alkaen vaaroja on etelään päin mentäessä joen suuntaisesti lueteltuna Mäntyvaara, Kursunkivaara, Kylmävaara, Hietavaara, Kotivaara ja Takavaara.
Kylä muodostuu Illinperästä, Heikkilänrannasta, Rautiosaaresta ja Elingonrannasta. Asutusta on syntynyt runsaasti sotien jälkeen myös Kemijoen Itäpuolentienvarteen, jonka varressa kylän koulukin sijaitsee.
▲Rautiosaaresta ''Sukulanrakan'' rinteeltä on löytynyt 14 [[hiidenkirnu]]a. Hiidenkirnuille on opastus Kemijoen Itäpuolentieltä.
== Muuta ==
Rautiosaaressa on järjestetty vuosina 1979 ja 1997 vanhoillislestadiolaisten Suviseurat.
== Lähteet ==
| |||