Versio 28. toukokuuta 2021 kello 10.07 muokkaa Matthäus Gehägeberg (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 19 803 muokkausta lähteetöntä ja toistoa pois, elinkeinoista ei leipätekstissä ole tietoa eikä siitäkään, mihin arvio tulevaisuudesta perustuu, joten sekin jouti pois Merkkaus: Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Versio 21. kesäkuuta 2021 kello 01.57 muokkaa kumoa AtraieBOT (keskustelu \| muokkaukset) botit 12 191 muokkausta p kapulakielisyyksiä ja itsestäänselvyyksiä poistettu (pyyntö); ehkä myös oheismuokkauksia (AWB) Uudempi muutos →
Rivi 2: {{Suomen kunta \| virallinen nimi = Utajärvi \| vaakuna-artikkeli = Utajärven vaakuna \| vaakuna = Utajärvi.vaakuna.svg \| yleiskuva = Utajarvi church.JPG Rivi 32: Utajärvellä on [[Ilmatieteen laitos\|Ilmatieteen laitoksen]] [[säätutka]]. Rockin Suomen mestaruuden vuonna 1982 voittanut yhtye [[22-Pistepirkko]] on perustettu Utajärvellä vuonna 1980. Utajärven kotiseutulaulu on Jokilaakson laulu.<ref>[http://www.kirjastovirma.fi/kotiseutulaulut/utajarvi Jokilaakson laulu] Kirjastovirma.</ref> Utajärvi kuuluu Rokua UNESCO Global [[Geopark]] -alueeseen,<ref>[http://www.unesco.org/new/en/natural-sciences/environment/earth-sciences/unesco-global-geoparks/list-of-unesco-global-geoparks/finland/rokua/ Rokua UNESCO Global Geopark].</ref> joka on Suomen ensimmäinen alue UNESCOn ainutlaatuisten geologisten kohteiden verkostossa. Rokua Geopark kattaa Oulujokilaakson, Rokuan ja Oulujärven maisema-alueet. Utajärven [[Perinneruoka#Suomen pitäjäruoat\|pitäjäruoiksi]] nimettiin 1980-luvulla lihapata ja hernetuuvinki, [[lanttulaatikko\|lanttu-]] ja [[porkkanalaatikko]] sekä [[kiisseli\|marjasoppa]].<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä=Kolmonen, Jaakko (toim.) \| Nimeke=Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat \| Sivu = 176\| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Patakolmonen \| Vuosi=1988 \| Tunniste=ISBN 951-96047-3-1}}</ref> ==Historia== [[Tiedosto:Oulu ja sen lähikunnat, Suomi tilastokartta 1960.jpg\|pienoiskuva\|Utajärven kunnan rajat vuoden 1960 tilastokartassa.]] Utajärvellä on ollut asutusta jo [[kivikausi\|kivikaudella]]. Tunnettuja kivikautisia asuinpaikkoja ovat mm. [[Kokkosaari]], [[Honkalansaari]], [[Niemelä]] ja [[Roinila]]. Ennen seudulle saapuvia suomalaisia erämiehiä seudulla asuivat [[lappalainen\|lappalaiset]]. Muistoksi heistä on paikannimistöön jäänyt monia sanoja esimerkiksi Utajärvi ja [[Rokua]]. Aluksi asutus keskittyi jokivarteen. Todennäköisesti jo 1500-luvun puolivälissä asutus alkoi muuttua vakinaiseksi [[savolaiset\|savolaisten]] ja [[pohjalaiset\|pohjalaisten]] uudisasukkaiden ansiosta. Vuosisadan lopulla [[venäläiset]] hävittivät lähes koko asutuksen. [[Täyssinän rauha]]n jälkeen 1595 alkoi asutuksen laajentumisen kausi, jonka katkaisivat 1600-luvun [[suuret kuolonvuodet]] sekä [[isoviha]].<ref name="Finlandia8">{{kirjaviite \| Tekijä=Kalevi Rikkinen ym. \|Nimeke=Finlandia, Otavan iso maammekirja 8 \|Julkaisupaikka= Helsinki \| Julkaisija= Otava \|Vuosi= 1986\| ISBN = 951-1-09142-5}}</ref> Utajärvi kuului [[seurakunta\|seurakunnallisesti]] aluksi [[Liminka]]an, mutta liitettiin 1610 [[Oulun seurakunta\|Oulun seurakunnan]] [[Muhos\|Muhoksen kappeliin]]. Vuonna 1766 Utajärvestä muodostettiin Muhoksen kappeli. Kunnan perustamisvuodeksi katsotaan vuosi 1865 ja omaksi seurakunnaksi Utajärvi erotettiin 1886.<ref name="Finlandia8" /> Rivi 44: Utajärven asukasluku oli suurimmillaan 1950-luvulla, jolloin Oulujoen [[koski]]en rakentaminen oli käynnissä. Vuonna 1952 kunnassa oli jo 8627 asukasta. Tämän jälkeen asukasluku alkoi vähentyä, sillä 1954 [[Vaala]]n ja [[Yli-Niska]]n alueet liitettiin silloiseen [[Vaala\|Säräisniemen]] kuntaan (nykyiseen Vaalaan), ja vuosikymmenen lopulla alkoi voimakas poismuutto. Väestön väheneminen pysähtyi vasta 1980-luvun alussa, jolloin asukkaita oli vajaat 3800.<ref name="Finlandia8" /> Pikkuhiljaa asukasmäärä alkoi uudelleen laskea ja nykyisin Utajärvellä on reilut 3 000 asukasta. Ennen vanhaan Utajärven kuntaa halkova Oulujoki oli tärkeä kulkureitti matkustavaisille, [[terva]]lle ja muulle kauppatavaralle, se tarjosi myös kalaa pöytään sekä elannon koskenlaskijoiden ammattikunnalle. Joki on valjastettu 1940- ja 1950-luvuilla. Vuoteen 1949 saakka joki ylitettiin ~~"roomulla"~~”roomulla” tai [[lossi]]lla, jota kuljetti [[roomari]]. Nykyisin roomun paikalla on silta. Vielä tänäänkin Oulujoki on komea ja ylväs joki, joka tarjoaa mahdollisuuksia kalastukseen ja monenlaiseen virkistyskäyttöön. Kiiminkijoki kunnan pohjoisosassa sen sijaan on edelleen vapaa joki koskineen. ==Väestönkehitys== Rivi 51: {{Pylväsdiagrammi \|title = Utajärven väestönkehitys 1980–2020 \|titlebar= #DDD \|width = 600px \|barwidth= 500px \|left1 = Vuosi \|right1 = Asukkaita \|bars = {{bar pixel\|1980\|#0099FF\|478\|\|3 786}} {{bar pixel\|1985\|#0099FF\|480\|\|3 800}} Rivi 67: {{bar pixel\|2015\|#0099FF\|357\|\|2 824}} {{bar pixel\|2020\|#0099FF\|335\|\|2 658}} \|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px \| Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 \| Tekijä ~~= \| Tiedostomuoto = \| Selite~~ = \| Julkaisu = \| Ajankohta =29.3.2017 \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija =Tilastokeskus \| Viitattu =11.1.2018 ~~\| Kieli =~~ }}</ref> }} ==Maantiede== [[Kuva:Kurimo 3.JPG\|~~thumb~~pienoiskuva\|250px\|Kiiminkijoen Kurimonkoskea, entisen rautaruukin kohdalta alavirran suuntaan katsottuna.]] Utajärvi jakautuu luonnonmaisemiltaan kahteen osaan. Kunnan eteläosaa hallitsevat Oulujoen laakso, Rokuan mahtava muodostuma ja laajat [[suo]]t. Pohjoisosat ovat ns. Kainuun nevalakeuteen kuuluvaa lampien elävöittämää metsä- ja suoseutua, jota halkovat [[Kiiminkijoki\|Kiiminkijoen]] latvareitit.<ref name="Finlandia8" /> Rivi 80: [[Oulujoki\|Oulujoen]] ja [[Kiiminkijoki\|Kiiminkijoen]] lisäksi kuntaa halkovat useat pienemmät joet, kuten [[Naamanjoki]], [[Piltunginjoki]], [[Potkunjoki]], [[Sanginjoki]] ja [[Utosjoki]]. Kunnan alueella on useita järviä, muun muassa [[Ahmasjärvi (Utajärvi)\|Ahmasjärvi]], [[Iso Olvasjärvi]], [[Piltunginjärvi]], [[Puokiojärvi]], [[Saari-Sorsua]], [[Sanginjärvi]] sekä [[Särkijärvi (järvi Utajärvellä)\|Särkijärvi]], joka tuli kuuluisaksi tilapäisestä kuivattamisestaan. [[Utajärvi (järvi)\|Utajärvi]] -niminen järvi, jonka Oulujokeen rakennetun Utasen voimalaitoksen alakanava halkaisi 1956, on kuntataajamasta hieman kaakkoon. [[Tiedosto:Utajärvi centre of municipality.JPG\|pienoiskuva\|Utajärven keskustaa länteen päin nähtynä.]] ===Liikenne=== [[Valtatie 22]] ja [[Oulu–Kontiomäki-rata\|Oulu–Kontiomäki -rautatie]] sivuavat Utajärven kuntakeskusta. [[VR-Yhtymä\|VR:n]] henkilöjunat pysähtyvät [[Utajärven rautatieasema\|Utajärven asemalla]]. [[Seututie 837]] johtaa Utajärven keskustasta [[Puolanka\|Puolangalle]]. [[Yhdystie 8300]] alkaa Oulusta ja tulee Oulujoen pohjoispuolta Utajärvelle, jatkuu Keski-Niskaan, missä yhtyy Valtatie 22:een. Lähin lentokenttä on [[Oulunsalo]]ssa. Paikallisliikenteestä vastaa kunnan järjestämä paikallislinja, jota ajetaan yhdellä bussilla. Bussipysäkkien lisäksi kyytiin pääsee muualtakin reitin varrelta ja liikuntaesteiset bussi hakee kotiovelta, kun sen tilaa puhelimitse edellisenä päivänä. Kirkonkylällä on [[Matkahuolto\|Matkahuollon]] palvelupiste.Rokuan matkailukeskukseen pääsee matkailuyrittäjien omilla kuljetuksilla - julkishallinnon järjestämää kuljetusta ei ole. Rivi 88: ===Taajamat=== Vuoden 2017 lopussa Utajärvellä oli 2  768 asukasta, joista 1  312 asui [[~~Taajama~~Taajamat Suomessa\|~~taajamissa~~taajamassa]], 1  439 haja-asutusalueilla ja 17:n ~~asukkaan asuinpaikan koordinaatit~~asuinpaikat eivät olleet tiedossa. ~~Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa;~~ Utajärven taajama-aste on 47,7  %.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px \| Nimeke = Taajama-aste alueittain 31.12.2017 \| Tekijä = \| Tiedostomuoto ~~= \| Selite~~ = \| Julkaisu = \| Ajankohta =28.9.2017 \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija =Tilastokeskus \| Viitattu =8.12.2018 ~~\| Kieli =~~ }}</ref> ~~Utajärven~~Kunnassa ~~taajamaväestö kuuluu~~on vain ~~yhteen~~yksi ~~taajamaan eli kunnan [[keskustaajama]]an~~taajama, [[Utajärven kirkonkylä]]~~än, jossa oli vuoden 2017 lopussa 1 312 asukasta~~.<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite \| Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px \| Nimeke = Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 \| Tekijä ~~= \| Tiedostomuoto = \| Selite~~ = \| Julkaisu = \| Ajankohta =28.9.2017 \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija =Tilastokeskus \| Viitattu =8.12.2018 ~~\| Kieli =~~ }}</ref> ==Seurakunnat== Rivi 97: ==Kuntapalvelut== Utajärven kuntapalveluihin kuuluvat peruspalvelut, sivistyspalvelut ja tekniset palvelut. Eri palvelualat on jaettu tiimeihin, jotka järjestävät oman vastuualueensa palvelut. Hallintotiimi tuottaa kuntalaisten ja kuntaorganisaation tarvitsemia yleis- ja taloushallintoon liittyviä toimistopalveluja. Tiimiin kuuluvat palvelusolu, taloussolu, henkilöstösolu ja atk-solu. Kuntaa pitkään johtanut maakuntaneuvos Kyösti Juujärvi eläköityi 2018. Rivi 116: ===Tekniset palvelut=== Tekniset palvelut vastaa kunnan teknisistä palveluista ja ympäristön viihtyisyydestä Utajärvellä. Palveluihin kuuluu: kunnan yhdyskuntarakenteen suunnittelu ja [[kaavoitus]] toimitilojen suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito rakennus- ja maa-aineslupien käsittely sekä niihin liittyvä valvonta ja opastus katujen ja teiden suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito lämpö-, vesi- ja viemäriverkoston suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito sekä vedenhankinta ja jäteveden{{selvennä}} latujen ylläpito Rokualla puistojen ja muiden yleisten alueiden hoito sekä uusien puistojen suunnittelu ja rakentaminen Rivi 135: [[Tervasoutu]] * Rokua MTB * Rokua Trail Run * Rokua Blues {{Palstanvaihto}} Rivi 159: ==Urheilu, liikunta ja vapaa-aika== Kunnan jokaisessa kyläkeskuksessa on valaistu latu. Lisäksi Rokualla kunnan latua noin 70 kilometriä. Muita liikuntapaikkoja ovat: Liikunta-kuntosali kirkonkylällä, Sangilla ja Rokualla Rokua Health & Spassa MTB-reitit ja vaellusreitit Rokualla Rivi 165: Urheilukentta kirkonkylällä Kiintorastiverkosto Rokua-konsernin omistama ja operoima uimahalli Rokua Health & Spassa Half Pipe Luistelualueet eri kylillä Jalkapallokenttä(nurmi) Yli-Utoksella * Latuverkosto Rokualla Kunnassa on useampia kalastuspaikkoja halukkaille. Näitä ovat Suojärven kodat, Alakylän laavut, Partiokämpän varaustuvat, Valkeisjärven kalastuspaikat, Rokuan lammet ja Kurimon kalastuspaikat.<ref>[http://www.infokartta.cjb.net/utajarvi/ Kartta kalapaikoista]</ref> Erämaavaellusreitti [[Kivijärven kinttupolku]] johtaa Sotkan kylästä Oulun Ylikiimingin Ylivuoton kylään. Vapaana virtaava Kiiminkijoki sopii vesivaellusreitiksi melojille.

Ero sivun ”Utajärvi” versioiden välillä