Ero sivun ”Turku” versioiden välillä

| kuvateksti = Ylärivi: Näkymä Turun tuomiokirkon tornista kohti keskustaa<br>2. rivi: [[Turun linna]], [[Turun vaakuna|lippu]] ja [[The Tall Ships' Races|Tall Ships'Ships’ Races]] Turussa<br>3. rivi: [[Joulurauha#Joulurauhan julistus Turussa|Joulurauhan julistus]], [[Turun tuomiokirkko|tuomiokirkko]] ja [[Turun keskiaikaiset markkinat|keskiaikamarkkinat]]<br>Alarivi: [[Aurajoki]]rantaa keskustassa ja [[Yliopistonkatu (Turku)|Yliopistonkadun kävelykatu]]

'''Turku''' ({{k-sv|Åbo}}) on [[Suomi|Suomen]] [[Suomen kaupungit|kaupunki]] ja [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomen maakunnan]] keskus [[Aurajoki|Aurajoen]] suulla [[Saaristomeri|Saaristomeren]] rannikolla. Kaupungin asukasluku oli {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} henkilöä {{#time: [[j. F\t\a]] [[Y]] | {{Suomen kunta/väkiluku|päiväys}} }}{{Suomen kunta/väkiluku}} ja [[Turun seutukunta|Turun seutukunnan]] 330 482 marraskuussa 2018<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vamuu/statfin_vamuu_pxt_001.px/table/tableViewLayout2/?rxid=726cd24d-d0f1-416a-8eec-7ce9b82fd5a4 |nimeke =Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain marraskuussa 2018| ajankohta= |julkaisija= Tilastokeskus |viitattu=24.12.2018 }}</ref>. Täten Turku on asukasluvultaan Suomen [[Luettelo Suomen kunnista|kuudenneksi suurin]] [[Suomen kunnat|kunta]] ja kolmanneksi suurin kaupunkialue.

Ruotsin vallan aikana Turku oli valtakunnan itäosan hallintokeskus. Venäjän vallan alussa Helsinki valittiin Suomen pääkaupungiksi itäisemmän sijaintinsa vuoksi ja useimmat virastot siirrettiin sinne. [[Turun arkkihiippakunta|Arkkipiispanistuin]] jäi Turkuun ja lähes 800-vuotias [[Turun tuomiokirkko]] on edelleen maan kansallispyhättö. Vuonna 1640 perustettu Turun Akatemia eli maan vanhin yliopisto siirrettiin vuoden 1827 [[Turun palo]]n jälkeen Helsinkiin ja tunnetaan nykyään [[Helsingin yliopisto]]na.

Turkua on perinteisesti pidetty Suomen porttina länteen. Aurajoen suulle syntynyt kaupunki on aina ollut merkittävä kaupallinen satamakaupunki. [[Turun satama]]sta on tiheä matkustajalauttaliikenne [[Maarianhamina]]an ja [[Tukholma]]an. [[Turun lentoasema]] on Suomen neljänneksi vilkkain ja rahtimääriltään toiseksi suurin lentoasema.<ref name="archive.finavia.fi">{{Verkkoviite|Osoite= https://www.finavia.fi/sites/default/files/documents/Matkustajat%20lentoasemittain-fi_0.pdf |Nimeke =Finavian lentoliikennetilasto 2017| Ajankohta= |Julkaisija=Finavia |tiedostomuoto=pdf |Viitattu=27.3.2018 }}</ref> Vuonna 2011 Turku oli [[Turku 2011|Euroopan kulttuuripääkaupunkina]] yhdessä Viron pääkaupungin [[Tallinna]]n kanssa.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-5304544 Runsaasti arvovieraita Turun kulttuurivuoden avajaisissa]</ref>

[[Lounais-Suomi]] on yksi Suomen tärkeimmistä valmistavan teollisuuden tuotantokeskittymistä ja meriteollisuuden ydinalue. Tuotanto on voimakkaassa kasvussa ja kasvunäkymät ulottuvat yli 2020-luvun puolivälin. [[Lääketeollisuus]] on toinen Turun merkittävä teollisuuden ala. Sekä meri- että lääketeollisuuden voimakkaat kasvunäkymät ovat luoneet korkeasuhdannetta myös muille toimialoille, erityisesti rakentamiseen.<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite= https://www.varsinais-suomi.fi/images/tiedostot/Tietopankki/2017/Suomen_tulevaisuus_esite.pdf |nimeke =Positiivinen rakennemuutos: Turun ja Varsinais-Suomen eväät kilpailukykyiseen tulevaisuuteen| ajankohta=2017 |julkaisija=Turun kaupunki ja Varsinais-Suomen Liitto |viitattu=11.4.2018 }}</ref>

Kaupunki on virallisesti [[Kaksikielisyys|kaksikielinen]]. Vuoden 2018 lopussa sen asukkaista puhui äidinkielenään [[Ruotsin kieli|ruotsia]] 5,4&nbsp;prosenttia eli noin 10 &nbsp;300 henkeä.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.turku.fi/tilastot |nimeke =Tilastot| ajankohta= |julkaisija=Turun kaupunki |viitattu=28.1.2020 }}</ref>

Suomenkielisen nimityksen kaupungille uskotaan periytyvän [[Muinaisvenäjä|muinaisvenäläisestä]] kauppapaikkaa tarkoittavasta sanasta ''tǔrgǔ''.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.katajala.net/keskiaika/suomi/kaupungit.html |nimeke =Keskiaika - Suomen kaupungit keskiajalla |julkaisu = katajala.net |viitattu=2017-10-13 }}</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Mäkinen Kalervo | Otsikko =Historiallinen Hämeen Härkätie – Turkukin syntyi| Julkaisu = Tarvas | Ajankohta = 2012 | Numero =1 | Sivut = 2 | Julkaisija = Tarvasjoen kunta ja seurakunta | www = http://www.aumanet.fi/TarvasKotiseutulehti/Tarvas12012.pdf | Tiedostomuoto =PDF | Viitattu =10.4.2016 }}</ref> Käsitys tällä hetkellä on se, että kyseisen sanan toivat [[Fennoskandia]]n alueelle [[Novgorodin tasavalta|novgorodilaiset]] kauppiaat.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/turku/turku_komm.shtml |nimeke =Etymologia: Turku |julkaisu=scripta.kotus.fi |viitattu=2017-10-13 }}</ref>

Turkua käytetään edelleen tietyissä murteissa samaisesta sanasta aikoinaan periytyneen [[Tori|torintori]]n merkityksessä, vaikkakin Turku nykyään ymmärretään useammin kaupungin nimeksi kuin toria tarkoittavaksi sanaksi. Tämä merkitys näkyy myös sanonnoissa ”turuilla ja toreilla” ja ”Suomen Turku”, joka myös viittaa asemaan historiallisen Suomen maakunnan eli Varsinais-Suomen kaupunkina. Viroksi kaupungin nimi on Turu, joka on omistusmuoto toria tarkoittavasta sanasta ”turg”.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.eki.ee/dict/ety/index.cgi?Q=turg&F=M&C06=et |nimeke =[ETY] Eesti etümoloogiasõnaraamat: turg |tekijä=Eesti Keele Instituut|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=16.8.2019.}}</ref>

Turun ruotsinkielinen nimi Åbo, alun perin Aboa, tulee mahdollisesti jokea tarkoittavasta alusta å ja loppuosasta asukas eli bo(a).<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://ihmeellinen.net/jukkapaaso/turun.htm |nimeke =Turun, Turut, Torgu ja Turku, Torgy, Åbo ja Turku |tekijä=Jukka Paaso |julkaisu= |ajankohta= |julkaisija= |viitattu=11.4.2018 }}</ref>

[[Tiedosto:Koroinen cross Turku.jpg|pienoiskuva|vasen|uprightpysty|[[Koroinen|Koroisten]] raunioille on pystytetty muistomerkiksi valkea risti.]]

Turun historia aloitetaan usein kirjeestä, jonka paavi [[Gregorius IX]] päiväsi 23. tammikuuta 1229. Kirjeessä annettiin lupa siirtää [[Suomen piispa]]nistuin soveliaampaan paikkaan. Ilmeisesti tämä tarkoitti siirtoa [[Nousiainen|Nousiaisista]] [[Koroinen|Koroisiin]].<ref>Gardberg, C. J.: Turun kaupungin historia 1100-luvun puolivälistä vuoteen 1366. ''Turun kaupungin historia'' 1. Turku 1971: 115–324</ref> Aurajokilaakso oli ollut vaurasta ja suhteellisen tiheästi asuttua aluetta jo [[Rautakausi Turussa|rautakaudella]], joten ei ole yllättävää, että [[Hiippakunta|hiippakunnan]] keskus siirrettiin sinne.<ref name="KAUKIRJA">{{Kirjaviite|Tekijä=Anne Antikainen ja Tarja Pyöriä (toim.) |Nimeke =Kaupunkiseutujen kasvun aika |Vuosi=2004 |Luku=Turku – Suomen portti länteen |Sivu=124|Selite= |Julkaisija=Sisäministeriö |Tunniste=ISBN 951-734-671-9 |www= |www-teksti= |Tiedostomuoto= |Viitattu=17.2.2016 }}</ref>

Varsinainen Turun kaupunki muodostui 1200-luvun lopulla hieman Koroistenniemeä alemmas Aurajoen varteen Unikankareen kummun läheisyyteen. Arkeologi [[Markus Hiekkanen]] on arvellut, että kaupunki perustettiin kuninkaan, piispan ja vuonna 1249 perustetun [[Dominikaanit|dominikaanikonventin]] yhteisestä aloitteesta. Kaupunkia ei kuitenkaan perustettu asumattomalle maalle, vaan paikalla oli peltoja ja luultavasti myös talonpoikaiskylä<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Markku Oinonen, Emmi Mehtonen, Heidi Nordqvist, Kari Uotila ja Pentti Zetterberg |Nimeke =Turun kaupungistumisen alkuhetkiä radiohiiliajoituksia bayesilaisella menetelmällä |Vuosi=4/2011 |Sivu=15-2715–27 |Julkaisija=SKAS }}</ref>. Kaupungin tarkkaa perustamisvuotta ei tiedetä, koska mitään aiheeseen liittyvää asiakirjaa ei ole säilynyt. Unikankareelle rakennettu [[Turun tuomiokirkko|tuomiokirkko]] vihittiin käyttöön vuonna 1300.<ref>{{Verkkoviite|Osoite= http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4620 |Nimeke =Turun tuomiokirkko ja Turun historiallinen ydinalue| Ajankohta= |Julkaisija=Museovirasto |Viitattu=10.4.2016 }}</ref>

[[Tiedosto:Turun akatemian vihkiäiset1.jpg|thumbpienoiskuva|leftvasen|uprightpysty|[[Turun akatemia]]n vihkiäiset vuonna 1640, osa [[Albert Edelfelt]]in maalausta.]]

[[Tiedosto:Turku 1811.jpg|thumbpienoiskuva|Turun keskusta vuonna 1811 pian Ruotsin vallan ajan päättymisen jälkeen.]]

Keskiajan jälkeenkin Turku säilytti asemansa Suomen suurimpana kaupunkina. [[Juhana III|Juhana-herttuan]] pitäessä hoviaan Turun linnassa vuosina 1556–1563 turkulaiset saivat nähdä välähdyksiä keskieurooppalaisesta loistosta. Turun linnaa piiritettiin 1500-luvulla yhteensä kuusi kertaa Ruotsin valtataistelujen yhteydessä,<ref>Toivo T. name="Rinne – Rainer -Fagerlund (1984): ''Turku uuden ajan alussa'' teoksessa ''Turun seitsemän vuosisataa'' (toim. Eero Kuparinen). s. 79–110. Turun historiallinen yhdistys. Turku<"/ref> mutta 1600-luvulla kaupungin olot olivat paljon rauhallisemmat. Turun asema laajan alueen keskuksena korostui 1600-luvun aikana, kun sinne perustettiin lukuisia koulu- ja hallintolaitoksia. Esimerkiksi [[lääninhallitus]] perustettiin Turkuun vuonna 1617 ja Suomen ensimmäinen [[hovioikeus]], [[Turun hovioikeus]] vuonna 1623<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.oikeus.fi/hovioikeudet/turunhovioikeus/fi/index/hovioikeudenhistoriaa.html | Nimeke = Hovioikeuden historia | Julkaisu = Oikeus.fi | Julkaisija = Oikeusministeriö | Viitattu = 18.2.2015 }}</ref>. [[Kristiina|Kuningatar Kristiina]] antoi käskyn perustaa Turkuun Suomen ensimmäinen [[yliopisto]], [[Turun akatemia]], vuonna 1640.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.museo.helsinki.fi/yliopiston_historia/kuninkaallinen_turun_akatemia.htm | Nimeke = Kuninkaallinen Turun akatemia | Julkaisija = Helsingin yliopisto | Viitattu = 30.3.2008 }}</ref> Turussa asui 1600-luvulla noin 3&nbsp;000 asukasta, jotka olivat paitsi pappeja, kauppiaita, käsityöläisiä ja palvelijoita, nyt myös virkamiehiä, opiskelijoita ja yliopiston henkilökuntaa. Kreivi [[Pietari Brahe]] toimi Suomen kenraalikuvernöörinä vuosina 1637–1640 ja 1648–1654 tehtävänään alueen hallinnon hoitaminen. Tätä tehtävää varten Turun linnassa oli kenraalikuvernöörin virasto.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://archive.is/pRbB | Nimeke = Pietari Brahen aika | Julkaisija = Turun maakuntamuseo | Selite = Arkistoitu sivu | Ajankohta = 16.7.2010 | Viitattu = 18.2.2015 }}</ref>

1600-luvun suotuisa kasvu tyrehtyi vuosina 1700–1721 [[suuri Pohjan sota|suuren Pohjan sotasotaan]]an ja sitä seuranneeseen [[Isoviha|isoonvihaan]] eli venäläiseen [[miehitys|miehitykseen]]. Turku oli isonvihan aikana venäläisen miehityshallinnon keskus. Vuosina 1742–1743, [[hattujen sota|hattujen sodan]] aikana, kaupunki miehitettiin jälleen [[pikkuviha]]n myötä. Pikkuviha päättyi [[Turun rauha]]na tunnettuun rauhansopimukseen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Kankaanpää, Matti J. | Nimike=Suuri Pohjansota, Iso Viha ja Suomalaiset | Julkaisija = Virrat: T:mi Toiset aijat| Tunniste=ISBN 952-91-3934-9, ISBN 978-952-91-3934-7| Vuosi=2001 }}</ref> 1700-luvun jälkipuolisko oli rauhaisampaa, ja sitä leimasi Turussa teollisuuden kasvu. Turussa toimi 1700-luvulla kaksi valtakunnan suurimpiin kuulunutta tupakkatehdasta. Laivojen rakentaminen alkoi Turussa vuonna 1732 perustetulla [[Åbo Gamla Skeppswarf]] -telakalla, ja [[telakka]]teollisuudesta kehittyi aikaa myöten kaupungin merkittävin teollisuudenhaara.<ref name="silmäys">{{Verkkoviite | Osoite = http://archive.is/3bAX | Nimeke = Silmäys Turun historiaan | Julkaisija = Turun maakuntamuseo | Tekijä = Osmo Rinta-Tassi, Juhani Kostet, Marita Söderström & Seija Väärä | Selite = Arkistoitu sivu | Viitattu = 18.2.2015 }}</ref> Kaupungin asukasluku nousi ja oli vuosisadan vaihtuessa jo noin 11&nbsp;000. 1700-luvun lopulla kulttuuri ja tiede kukoistivat kaupungissa. Tästä esimerkkeinä olivat esimerkiksi ensimmäisen kasvitieteellisen puutarhan ja laboratorioiden perustaminen ja Suomen vanhimman sanomalehden ''[[Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo]]'' ilmestyminen vuonna 1771.<ref>{{Verkkoviite|Osoite= http://punainenturku.blogspot.fi/2016/07/pikkuvihassa.html |Nimeke =Pikkuvihassa| Julkaisu=Punainen Turku -blogi |Ajankohta= |julkaisija= |Viitattu=14.5.2018 }}</ref> Vuonna 1790 Turussa perustettiin Suomen vanhin yhä toimiva yhdistys, Musikaliska Sällskapet i Åbo eli [[Turun Soitannollinen Seura]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://musisoi.wordpress.com/ | Nimeke =Turun Soitannollinen Seura – Musikaliska Sällskapet i Åbo | Ajankohta = | Julkaisu = Turun Soitannollinen Seura – Musikaliska Sällskapet i Åbo | Viitattu =17.2.2016 }}</ref>

[[Tiedosto:Turun palo 1827.jpg|pienoiskuva|vasen|uprightpysty|[[Turun palo]] vuonna 1827 oli katastrofi kaupungin kehitykselle.]]

[[Turun arkkihiippakunta|Arkkipiispanistuinta]] lukuun ottamatta viimeisetkin keskushallinnon elimet ja [[Turun akatemia]] siirrettiin uuteen pääkaupunkiin vuoden 1827 [[Turun palo|Turun suuren palon]] jälkeen. [[Pohjoismaat|Pohjoismaiden]] historian tuhoisimman kaupunkipalon jälkeen uuden asemakaavan Turkuun laati [[Carl Ludvig Engel]]. Jälleenrakennuksen jälkeen kaupunki oli arkkitehtuuriltaan Euroopan yhtenäisimpiä kokonaisuuksia. Turku pysyi Suomen suurimpana kaupunkina 1840-luvulle asti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.infopankki.fi/fi/turku/tietoa-turusta | Nimeke = Tietoa Turusta | Julkaisu = Infopankki.fi | Julkaisija = Helsingin kaupunki | Ajankohta = 14.4.2004 | Viitattu = 5.5.2014 }}</ref> 1800-lukua leimasi kaupungin uuden nousun lisäksi kansallinen herätys, [[fennomania]]. Perusta liikkeelle oli niin sanotussa [[Turun romantiikka|Turun romantiikassa]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite= http://www.oulu.fi/sites/default/files/content/1800b_10.ppt |Nimeke =Suomen autonomian ajan aate- ja tieteenhistoria| Ajankohta= |julkaisija=Oulun yliopisto |tiedostomuoto=ppt |Viitattu=14.5.2018 }}</ref>

[[Tiedosto:Turku Castle 1941 burning.jpg|pienoiskuva|uprightpysty|[[Turun linna]] kesällä 1941 [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] pommitusten jälkeen.]]

Heti [[Suomen itsenäistyminen|Suomen itsenäistymisen]] jälkeen alkaneessa [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodassa]] Turku oli muiden suurten kaupunkien tapaan punaisten hallinnon alla. Sota oli kuitenkin lyhyt, ja kevään 1918 aikana Turussa olleet punaiset vetäytyivät. [[Talvisota|Talvi-]] ja [[jatkosota|jatkosodan]] aikana Turku kärsi [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] pommituksista. Muun muassa Turun linna kärsi tuhoa, ja sen lähialue sekä [[Martti (Turku)|Martin kaupunginosa]] pommitettiin lähes täysin maan tasalle. Neuvostoliitto pudotti talvisodan aikana kaupunkiin 4&nbsp;000 pommia, jotka tuhosivat tai vaurioittivat yli 600 rakennusta. Pommituksissa kuoli 52 ja haavoittui 151 henkeä. Turku olikin [[Viipuri]]n jälkeen talvisodan pommitetuin kaupunki.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/01/11/turussa-vuonna-1948 | Nimeke = Turussa vuonna 1948 | Julkaisu = Ylen elävä arkisto: filmikatsaus vuodelta 1948 | Viitattu = 10.2.2016 }}</ref> Presidentti, marsalkka [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|Mannerheim]] oli sodan jälkeen sitä mieltä, että pääkaupunki pitäisi siirtää Helsingistä Turkuun, sillä Suomi joutui [[Moskovan välirauha]]ssa vuonna 1944 luovuttamaan aivan Helsingin vierestä [[Porkkalan vuokra-alue|PorkkalaPorkkalan]]n Neuvostoliitolle tukikohdaksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/01/22/puna-armeija-purki-sotilastukikohtansa-ja-palautti-porkkalan-yllattaen | Nimeke = Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen | Julkaisu = Ylen elävä arkisto | Viitattu = 15.5.2016 }}</ref>

Sodan jälkeen Turun väkiluku kasvoi voimakkaasti suurten ikäluokkien synnyn ja maaltamuuton myötä. Turkuun on liitetty kokonaan kolmen naapurikuntaa ja osia kahdesta naapurikunnasta ajanjaksolla 1930-luvulta 1970-luvulle.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Laakso, Vuokko| Nimeke = Turun kaupungin historia 1918–1970, 1. nide | Vuosi = 1980| Sivu = 11–37| Julkaisupaikka = Turku| Julkaisija = Turun kaupunki| Tunniste = ISBN 951-99267-6-3 }}</ref> Noina 40 vuotena Turku kymmenkertaisti pinta-alansa. Vielä 1930-luvulla Turkuun kuului lähes yksinomaan kantakaupungin ruutukaava-alue. Sitä ympäröineet Aurajoen pohjois- tai länsipuoliset alueet kuuluivat [[Maaria]]an, etelä- tai itäpuoliset [[Kaarina]]an. Vuonna 1939 Turkuun liitettiin osa Kaarinan ja vuonna 1944 osa Maarian kunnasta. Näissä liitoksissa molempien kuntien [[kirkonkylä]]tkin liitettiin Turkuun, samoin kuin [[Nummi (Turku)|Nummenmäen]], [[Vähäheikkilä|Vähä-HeikkiläHeikkilän]]n ja [[Raunistula]]n [[taajaväkinen yhdyskunta|taajaväkiset yhdyskunnat]], joista Raunistula oli kuulunut Maariaan, muut Kaarinaan. Vuonna 1967 Turkuun liitettiin loputkin Maarian kunnasta, vuotta myöhemmin [[Kakskerta|Kakskerran]] saaristokunta ja vuonna 1973 [[Paattinen|Paattisten]] kunta. Raisiosta Turkuun on liitetty Mälikkälän, Pahaniemen, Artukaisten, Pansion ja Pernon kaupunginosat. Viimeisimpänä näistä liitettiin Perno alueelle rakennettavan [[Pernon telakka|Wärtsilän telakan]] vuoksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074111548/Nykymittoihinsa+Turku+jamahti+1970luvun+lopulla | Nimeke = Nykymittoihinsa Turku jämähti 1970-luvun lopulla | Julkaisu = Turun Sanomat | Tekijä = Tapana, Erja | Ajankohta = 3.4.2006 | Viitattu = 23.2.2015 }}</ref> Tämän jälkeen kaupungin laajentuminen maa-alueilla on pysähtynyt naapurikuntien, etenkin [[Raisio]]n ja [[Kaarina]]n haluttomuuteen tehdä kuntarakenneselvityksiä Turun kanssa ja luovuttaa uusia maa-alueita Turulle. Vuonna 2006 valtioneuvosto määräsi kuitenkin Turun lähialueen kunnat yhteiseen selvitystyöhön kuntarakenteen uudistamisesta. Asia nousi uudestaan pinnalle 2010-luvulla ja vuonna 2015 Turun lähikunnat Raisio, Kaarina, Rusko ja Lieto päättivät hylätä kuntien yhdistymisen Suur-Turuksi<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-7824827 |nimeke =Suur-Turku torpattiin neljässä valtuustossa| julkaisu=Yle Uutiset |ajankohta=24.2.2015 |julkaisija= |viitattu=14.5.2018 }}</ref>. 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alkupuolella Turku on kehittynyt vilkkaaksi kauppa- ja matkailukaupungiksi.<ref name="KAUKIRJA" />

[[Turun isku 2017|Vuonna 2017 Turussa tapahtui Suomen ensimmäinen jihadistisessa tarkoituksessa toteutettu terrori-isku]], jossa kuoli kaksi ihmistä ja loukkaantui kymmenen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005720831.html?share=21e7b0545ec2d3acd9caa8d114bcf2ee |nimeke=Turun puukottaja sai elinkautisen terrori-iskusta – Asianajaja: Mies ei sanonut mitään kuullessaan tuomionsa |julkaisu=Helsingin Sanomat |ajankohta=2018-06-15 |viitattu=2019-10-28 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Turun pinta-ala oli {{Päiväys|{{Suomen kunta/pinta-ala|päiväys}} }} [[Maanmittauslaitos|maanmittauslaitoksen]] mittausten mukaan {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;[[neliökilometri|km²]], josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² on maata, {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² sisävesialueita ja loput {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/meri|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² merivesialueita.<ref name="pinta-ala" /> Turun rajanaapurikuntia ovat [[Aura (kunta)|Aura]], [[Kaarina]], [[Lieto]], [[Masku]], [[Mynämäki]], [[Naantali]], [[Nousiainen]], [[Pöytyä]], [[Raisio]] ja [[Rusko]]. Mäet ovat etelästä pohjoiseen [[Kakolanmäki]], [[Puolalanmäki]], [[Samppalinnanmäki]], [[Aninkaistenmäki]], [[Yliopistonmäki]], [[Vartiovuorenmäki]] ja [[Kerttulinmäki]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://archive.is/4A9NU | Nimeke = Sen seitsemän kukkulaa | Julkaisu = Turun Sanomat | Tekijä = Kleemola, Jenni | Selite = Arkistoitu sivu | Ajankohta = 17.7.2002 | Viitattu = 24.2.2014 }}</ref> Kaupungin korkein kohta on Karhunsauna (89 metriä) joka sijaitsee [[Tortinmäki|Tortinmäessä]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.varsinais-suomi.fi/images/tiedostot/Tietopankki/Julkaisut/2013/ksikirja2013a_ajantasaiskappale_lk.pdf | Nimeke = Varsinais-Suomen käsikirja | Selite= s.77 | Ajankohta = 2013 | Julkaisu = | Viitattu = 11.4.2016 }}</ref> Turku tunnetaankin seitsemän kukkulan kaupunkina. Kukkulat ovat [[Carl Ludvig Engel|C.L.Engelin]] nimeämiä.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-7928378 |nimeke =Turku muuttuu Suomen suurimmaksi konserttisaliksi| ajankohta=14.4.2015 |julkaisija=Yle uutiset |viitattu=25.4.2018 }}</ref>

Turun pohjoisimmasta kolkasta eteläisimpään on matkaa yhteensä 45 kilometriä. Sen pohjoisin osa, kaupunkiin 1973 liitetty entisen [[Paattinen|Paattisten]] kunnan alue, ulottuu pitkän ja kapean kiilan muotoisena [[Kurjenrahkan kansallispuisto|KuhankuonoKuhankuonon]]n kahdeksan kunnan rajapyykille, joka on Turun pohjoisin kohta. Turun alueen suurin leveys sen sijaan on vain 15 kilometriä. Turun lounaisosa koostuu saarista, joista suurimmat ovat [[Ruissalo]], [[Hirvensalo]], [[Satava]] ja [[Kakskerta]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://opaskartta.turku.fi/ims/ | Nimeke = Turun opaskartta | Ajankohta = | Julkaisu = | Viitattu =25.5.2016 }}</ref> Saarten metsät ovat pääosin mäntyvaltaisia, mutta niissä on myös reheviä [[Lehtometsä|lehtoja]].<ref name="AIR">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/1934940/Inventoitilomake_Airiston-Pukinsalmen+merimais.pdf/b338cb28-141f-4ba3-9670-00b950629245 | Nimeke = Airisto-Pukinsalmen merimaisema | Ajankohta = 2013 | Julkaisu = Inventointilomake | Julkaisija = ELY-keskus | Viitattu = 25.5.2016 }}</ref>

Ruissalon saari Turun edustalla on sekä luonnoltaan että kulttuurihistorialtaan arvokas ja monipuolinen alue koko Suomessa ja Turun tärkeimpiä luonnonsuojelullisia kohteita. Sen lehdot kuuluvat kansalliseen lehtojensuojeluohjelmaan, ja lähes koko saari liitettiin [[Natura 2000]] -verkostoon vuonna 2000. Jo ennen Natura-verkkoon liittämistä saarelle oli perustettu Ruissalon ja Marjaniemen [[luonnonsuojelualue]]et, joiden yhteispinta-ala on noin 85 hehtaaria. Ruissalo mukaan lukien Turun kaupungin alueella sijaitsee 12 luonnonsuojelualuetta. [[Pähkinäinen|Pähkinäisten]] saaresta Naantalissa Turku omistaa itäisen puoliskon. Luonnonsuojelualueiden yhteenlaskettu kokonaispinta-ala on 603 hehtaaria.<ref>{{Verkkoviite|Osoite= https://www.turku.fi/vapaa-aika/puistot-ja-ulkoilualueet/luontokohteet-ja-luonnonsuojelualueet |Nimeke =Turun luonnonsuojelualueet| Ajankohta= |julkaisija=Turun kaupunki |Viitattu=4.7.2018 }}</ref> Aivan Turun pohjoisimmassa kärjessä sijaitsee osa [[Kurjenrahkan kansallispuisto]]sta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.turku.fi/vapaa-aika/ulkoilualueet/luonnossa/luonnonsuojelualueet/kurjenrahka | Nimeke = Kurjenrahka | Ajankohta = | Viitattu = 23.5.2016 }}</ref>

[[Tiedosto:Aura River Turku.jpg|pienoiskuva|uprightpysty|Aurajokea Turun [[Halinen|Halisissa]].]]

Aurajoki virtaa Turussa hieman alle yhdeksän kilometrin matkan itä–länsi-suunnassa. Se on keskimäärin noin 50 metriä leveä. Turun keskustan kohdalla joen syvyys on 2,5–5 metriä, mutta [[Turun tuomiokirkko|tuomiokirkolta]] ylöspäin veneilykelpoinen uoma kapenee ja madaltuu huomattavasti. Joen ylittää Turun alueella yhdeksän siltaa ja lisäksi lautta, ''[[Föri]]''. Paikoin rautatiesillan jälkeen [[Nummi (Turku)|Nummessa]] olisi mahdollista ylittää joki juuri ja juuri kävellen. Veneilyä [[Tuomiokirkkosilta|Tuomiokirkkosillasta]] yläjuoksulle päin haittaavat karit.<ref>{{ Verkkoviite | Osoite = http://www.aurajoki.net/Pdf/syvyyskartta_print1.pdf | Nimeke = Aurajoen syvyyskartta | Tiedostomuoto = pdf| Viitattu = 31.3.2008 }}</ref> Aurajoki soveltuu kuitenkin hyvin melontaharrastukseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074126086/Aurajoen+ulkoilureitti+ulottuu+pian+Tervatorilta+kampiforille | Nimeke = Aurajoen ulkoilureitti ulottuu pian Tervatorilta kampiförille | Tekijä =Rimpiläinen, Tuomas | Julkaisu = Turun Sanomat | Ajankohta = 9.6.2006 | Viitattu = 17.2.2016 }}</ref>

Nunnanoja ja Haaraoja yhtyvät Ikkalassa Paattistenjoeksi. [[Jaaninoja]] laskee [[Lauste]]elta Laukkavuoren ja [[Kurala (Turku)|Kuralan]] poikki Aurajokeen. Topinojan reitti kulkee Metsämäestä [[Halinen|Halisten]] ja [[Räntämäki|Räntämäen]] kautta Vähäjokeen. Vähäjokeen laskee myös Piipanoja, joka saa alkunsa Saramäestä ja yhtyy Vähäjokeen Orikedolla. [[Kuninkoja (vesistö)|Kuninkoja]] saa alkunsa [[Raisio]]sta, mutta virtaa Turussa muun muassa Länsikeskuksen ja Pläkkikaupungin ohitse ja sen jälkeen tunnelia pitkin [[Turun satama|sataman]] alitse Pohjoissalmeen.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://opaskartta.turku.fi/ims/ |nimeke =Turun opaskartta| ajankohta= |julkaisija= |viitattu=14.5.2018 }}</ref> [[Sikaoja]] on entinen Aurajoen sivuhaara, joka juoksi [[Kupittaa]]lta [[Vähäheikkilä|Vähäheikkilän]]n läpi Aurajokeen, mutta se on nyttemmin suljettu viemäriputkeen.

Vuonna 2018 Turussa rikottiin Suomen lämpösummaennätys. Lämpösummaksi Turun [[Artukainen|Artukaisten]] havaintoasemalla saatiin 1974 astevuorokautta.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/819089025 |nimeke =Vuosi 2018 oli lämmin ja kuiva| julkaisu=3.1.2019 |ajankohta= |julkaisija= Ilmatieteen laitos |viitattu=5.1.2019 }}</ref>

Tiedosto:Temperature in Turku at 2016.jpg|Ilman lämpötila Turussa vuonna 2016

Tiedosto:Precipitation in Turku at 2016.jpg|Sademäärä Turussa vuonna 2016

Tiedosto:Sunshine hours in Turku 2009-2016.jpg|Auringonpaistetuntien lukumäärä Turussa 2009–2016

Tiedosto:Average water temperature in Turku 2000 2016.jpg|Meriveden keskilämpötila Turussa 2000–2016

Turussa on 87 kaupunginosaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turku.fi/asuminen-ja-ymparisto/asuminen/kaupunginosat | Nimeke = Kaupunginosat | Ajankohta = | Julkaisu = Turku.fi | Viitattu =29.5.2016 }}</ref> Kaupunginosajako on perinteinen aluejako. Toinen eli uudempi aluejako perustuu tilastoaluejakoon, jossa on kolme tasoa: suuralue, tilastoalue ja pienalue.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//tilastokartta_2013_netti.pdf |nimeke =Turun kaupunki - tilastoaluejako| ajankohta= |julkaisija=Turun kaupunki |viitattu=12.9.2018 }}</ref> Turun kaupunki on jaettu yhdeksään suuralueeseen, joihin kuuluu 45 tilastoaluetta. Kussakin tilastoalueessa on yksi tai useampi pienalue, joita Turussa on yhteensä 134.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//tilastokartta_2013_netti.pdf | Nimeke = Tilastoaluejako – Statistikområdeindelning | Ajankohta = | Julkaisu = Turun kaupunki | Viitattu =29.5.2016 }}</ref>

Erityisesti 1960-luvulla ja osittain myös 1950-luvulla Turkuun rakennettiin suuria lähiöitä edellä mainittujen pientaloalueiden ulkopuolelle. Turkulaisia lähiöitä ovat [[Patterinhaka]], [[Iso-Heikkilä]], [[Uittamo]], [[Ilpoinen]], [[Harittu]], [[Luolavuori]], [[Lauste]], [[Varissuo]], [[Pääskyvuori]], [[Kurala (Turku)|Kurala]], [[Kohmo]], [[Halinen]], [[Runosmäki]], [[Hepokulta]], [[Teräsrautela]], [[Nättinummi]], [[Länsinummi]], [[Suikkila]], [[Härkämäki]], [[Jyrkkälä]], [[Pansio]], [[Perno]] ja [[Jäkärlä]]. Näistä Iso-Heikkilän kaupunginosassa sijaitseva Patterinhaka on Turun vanhin kerrostalolähiö.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://koti.ts.fi/asuminen/turun-vanhin-lahio-voi-paremmin-kuin-koskaan/ |nimeke =Turun vanhin lähiö voi paremmin kuin koskaan| julkaisu=Turun Sanomat |ajankohta=4.8.2014 |julkaisija= |viitattu=14.5.2018 }}</ref> Jäkärlä sijaitsee muusta kaupunkirakenteesta erillään pohjoisessa Liedon rajan lähellä. 1990-luvulta alkaen Turussa on rakennettu pientaloja varsinkin [[Hirvensalo]]n, [[Satava]]n ja [[Kakskerta|Kakskerran]] saarille sekä pohjoiseen Moision ja Yli-Maarian kaupunginosiin. Toisaalta jo rakennettuja alueita on pyritty tiivistämään täydennysrakentamisella.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://suburbanturku.wordpress.com/2017/04/09/taydennysrakentaminen-muuttaa-turkua-toimiiko-paattajien-ja-asukkaiden-yhteispeli/ |nimeke =Täydennysrakentaminen muuttaa Turkua – toimiiko päättäjien ja asukkaiden yhteispeli?| julkaisu=SuburbanTurku -sivusto |ajankohta=9.4.2017 |julkaisija= |viitattu=14.5.2018 }}</ref>

Turun keskustan suuralueella asuu noin 55&nbsp;000 ihmistä.<ref name=":1" /> Muiden suurten suomalaisten kaupunkien tapaan Turun keskusta on tiheästi ja suhteellisen korkeasti rakennettua. Korkein rakennus Turun keskustassa on Turun tuomiokirkko, jonka torni nousee 86 metriin. Korkeimmat asuinrakennukset ovat [[Puutarhakatu (Turku)|Puutarhakatu]] 11–13:ssa sijaitsevat vuonna 1956 rakennetut 44 ja 47&nbsp;metriä korkeat kaksoistornit. Jos mennään keskusta-alueelta pois, niin korkein asuinrakennus on [[Majakkaranta|Majakkarantaan]]an 2001 valmistunut Airiston tähti, joka on 58 metriä korkea. Korkein rakennelma Turussa on Pääskyvuoren linkkitorni 122 metriä ja keskusta-alueella Turku Energian savupiippu 101 metriä.<ref name="KORKEAT">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turkulainen.fi/artikkeli/264342-tuomiokirkko-on-yha-turun-korkein-rakennus | Nimeke = Tuomiokirkko on yhä Turun korkein rakennus | Ajankohta = | Julkaisu = Turkulainen | Viitattu = 29.5.2016 }}</ref> Virkistysalueita on säilynyt keskustassa etenkin kukkuloilla ja joen rannassa. Ruutukaava-alue vastaa monissa paikoin myös Turun vanhaa kuntarajaa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Laakso, Veikko | Nimeke = Turun kaupungin historia 1918–1970| Vuosi =1980 | Sivu = 33| Julkaisupaikka = Turku| Julkaisija = Turun Sanomat }}</ref>

Keskustaa ympäröi pientalovaltaisten kaupunginosien kehä. Alueet olivat alun perin köyhän työväestön asuinalueita (muun muassa [[Nummi (Turku)|Nummi]], [[Raunistula]] ja [[Vähäheikkilä]]), mutta nykyisin ne ovat etenkin lapsiperheiden suosimia. Pientaloalueena on pysynyt myös VIII kaupunginosa eli [[Port Arthur (Turku)|Port Arthur]]. Alue on pysynyt matalana puutaloalueena, koska Turun asukkaat ovat kiivaasti vastustaneet alueen puutalojen purkua.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.turkulaiset.fi/portsa.html |nimeke =Port Arthur: Kylä kaupungissa| julkaisu=Turkulaiset-sivusto |ajankohta= |julkaisija= |viitattu=14.5.2018 }}</ref> Alue on hyvin arvostettu, ja Suomen Kotiseutuliitto valitsi sen [[vuoden kaupunginosa]]ksi vuonna 2001<ref>{{Verkkoviite|Osoite= https://yle.fi/uutiset/3-5109295 |Nimeke =Turun Portsasta Vuoden kaupunginosa| Julkaisu=Yle Uutiset |Ajankohta= |Julkaisija=|Selite= |Viitattu=14.5.2018 }}</ref>. Toisen kerran voitto tuli Turkuun vuonna 2013 Kakskerran valinnan myötä.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3380316/Suomen+parasta+kaupunginosaa+etsitaan+taas++Turku+voittanut+kaksi+kertaa |nimeke =Suomen parasta kaupunginosaa etsitään taas – Turku voittanut kaksi kertaa| julkaisu=Turun Sanomat |ajankohta=31.1.2017 |julkaisija= |viitattu=25.7.2018 }}</ref>

Engel on asemakaavan lisäksi suunnitellut kaupunkiin myös tunnettuja yksittäisiä rakennuksia, kuten [[Vartiovuoren tähtitorni]]n ja [[Turun ortodoksinen kirkko|Ortodoksisen kirkon]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ihmeellinen.net/jukkapaaso/vetu.htm | Nimeke = Venäläinen Turku | Tekijä =Jukka Paaso | Ajankohta = | Julkaisu = | Viitattu =18.2.2016 }}</ref> Palon jälkeen uudelleen rakennettu [[Tuomiokirkonpuisto (Turku)|Tuomiokirkonpuisto]] ja [[Vanha Suurtori|Vanhan Suurtorin]] ympäristö puistoineen on laajin [[Uusklassinen arkkitehtuuri|uusklassisen arkkitehtuuriarkkitehtuurin]]n kokonaisuus kaupungin alueella. Siellä sijaitsevat esimerkiksi Trappin talo (Åbo Akademin päärakennus) [[Katedralskolan]], [[Vanha Raatihuone (Turku)|vanha raatihuone]] ja [[Hjeltintalo]] sekä [[Brinkkalan talo|Brinkkala]], jonka julkisivut muutettiin 1880-luvulla uusrenessanssityyliseksi. Uusklassismia kaupungissa edustaa myös Suomen vanhin teatteri, kauppatorin laidalla sijaitseva [[Åbo Svenska Teater]].<ref name="RKY"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ast.webbhuset.fi/suomeksi/tietoa_meista/ | Nimeke =Tervetuloa Suomen vanhimpaan teatteriin! | Ajankohta = | Julkaisu = Åbo Svenska Teater | Viitattu =18.2.2016 }}</ref>

Suomen itsenäistymisen jälkeen Turun arkkitehtuurin merkittävimpiin kehittäjiin kuuluivat etenkin [[Alvar Aalto]] ja [[Erik Bryggman]]. Heidän suunnittelemiensa töiden ja Turun vuoden 1928 messujen näyttelyrakenteiden ansiosta Turkua pidetään [[Funktionalismi (arkkitehtuuri)|funktionalistisen arkkitehtuurin]] läpimurtopaikkana.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://vintti.yle.fi/yle.fi/sininenlaulu/yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php-id=101.htm |nimeke =Sininen laulu - 1930-luvun kaupunkiarkkitehtuuri Suomessa| ajankohta= |julkaisija=Yle |viitattu=20.9.2018 }}</ref> Funktionalismia Turussa edustavat muun muassa Aallon suunnittelemat [[Turun Sanomat|Turun Sanomien lehtitalo]] Kauppiaskadulla ja [[Lounais-Suomen Maalaistentalo]] [[Humalistonkatu (Turku)|Humalistonkadulla]] sekä Bryggmanin suunnittelemat [[Hospits Betel]] Yliopistonkadulla ja Åbo Akademin kirjatorni.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/kulttuuri/1074155517/Turun+helmet | Nimeke = Turun helmet | Julkaisu = Turun Sanomat | Tekijä = Monto, Riitta| Ajankohta =22.10.2006 | Viitattu = 18.2.2018 }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Virmavirta, Jarmo | Nimeke = Suomen Turku | Vuosi = 2004 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 951-1-18464-4 }}</ref> Turun hautausmaalla sijaitseva [[Ylösnousemuskappeli]] kuuluu Bryggmanin tuotannossa vaiheeseen, jolloin funktionalismin suorapiirteisyys väistyi pehmeään, romanttissävyiseen arkkitehtuuriin.

[[Tiedosto:Nobel's House being demolished 1961.jpg|pienoiskuva|vasen|uprightpysty|[[Nobelin talo]]a purettiin vuonna 1962 tien leventämiseksi Uudenmaankadulla.]]

Sotien jälkeen kaupungin arkkitehtuurin suunta ja painopiste muuttuivat, kun tarvittiin nopeasti paljon uusia asuntoja. Betonirakentaminen kehittyi ja kaupunkiin rakennettiin ensimmäiset lähiöt, esimerkiksi [[Iso-Heikkilä]], [[Uittamo]] ja [[Pääskyvuori]]. Turusta purettiin [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeisinä vuosikymmeninä useita vanhoja rakennuksia, joiden tilalle rakennettiin uusia ja entisiä korkeampia. [[Turun tauti]] on käsite, jolla tarkoitetaan vanhojen rakennuksien purkamista uusien ja aikalaisten rumina pitämien rakennusten tieltä sekä tähän liittyvää poliittista korruptiota<ref name=":0">Lahtinen 2009, s. 79</ref>. Suomen lehdistö alkoi käyttää käsitettä 1980-luvulla Turun kunnallispolitiikkaa ruotineissa kirjoituksissa.<ref>Lahtinen 2009, s. 76</ref> 1970-luvulla pyrittiin suojelemaan vanhoja puutaloja ja puutaloalueita kerrostalorakentamiselta.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Juri Nummelin ja Mikko Laaksonen |Nimeke =Turun seudun arkkitehtuuriopas |Vuosi=2013 |Sivu= |Julkaisija=Kustannus Laaksonen }}</ref>

1980-luvulla painopiste siirtyi takaisin kaupunkikuvan kehittämiseen ja arkkitehdit palasivat suunnittelemaan Turkuun rakennuksia. Arkkitehti [[Benito Casagrande]] on suunnitellut kaupunkiin useita rakennuksia 1970-luvulta lähtien. Tunnetuimpia kaupunkikuvassa lienevät kauppakeskus [[Hansakortteli]] ja esimerkiksi [[Turku Science Park]]in alueen rakennukset Data-City ja Bio-City.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.benitocasagrande.fi/ |nimeke =Benito Casagrande| julkaisu=Benito Casagrande -sivusto |ajankohta= |julkaisija= |viitattu=14.5.2018 }}</ref> Uusimpia arkkitehtonisia kokonaisuuksia kaupungissa ovat esimerkiksi uusi [[Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto]], [[Turun yliopistollinen keskussairaala|Turun yliopistollisen keskussairaalan]] T-sairaala, Turun korkein asuinrakennus [[Airiston Tähti]] ja opiskelijoiden tornitalo [[Ikituuri]].<ref name="KORKEAT"/>

Turku tunnetaan onnistuneista vanhaa ja uutta rakentamista yhdistävistä kohteista. Tällaisia kohteita ovat muun muassa arkkitehtitoimisto LPR:n suunnittelema kokonaisuus Köysitehdas, Turun taideakatemia ja Sigyn –sali (useita palkintoja), arkkitehtitoimisto JKMM:n suunnittelema [[Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto|Turun pääkirjasto]]<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/31/kuinka-syntyy-pohiseva-kirjasto |nimeke =Kuinka syntyy pöhisevä kirjasto| ajankohta= |julkaisija=Yle |viitattu=20.9.2018 }}</ref>, arkkitehtitoimisto Siggen suunnittelema Arken<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.sigge.fi/fi/referenssit/peruskorjaus |nimeke =Sigge Arkkitehdit Oy| ajankohta= |julkaisija= |viitattu=20.9.2018 }}</ref> ja Arkkitehtitoimisto Vapaavuoren suunnittelema Logomo<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/639721/Logomo+sijoittui+uuden+arkkitehtuurin+karkikymmenikkoon |nimeke =Logomo sijoittui uuden arkkitehtuurin kärkikymmenikköön| julkaisu=Turun Sanomat |ajankohta=11.6.2014 |julkaisija= |viitattu=20.9.2018 }}</ref>.

[[Kupittaanpuisto]] on paitsi Turun myös koko Suomen vanhin ja laajin kaupunkipuisto. Puistossa on mahdollista harrastaa erilaisia liikunnallisia aktiviteetteja, sinne suuntaavat palloilijat, skeittaajat, uimarit, rullaluistelijat, jumppaajat, joogaajat ja keilaajat. Talvisin Kupittaalla voi harrastaa jääkiekkoa ja luistella tekojääradalla vauhtimadolla. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.visitturku.fi/s/kupittaanpuisto_ | Nimeke = Kupittaanpuisto | Ajankohta = | Julkaisu = Visit Turku | Viitattu = 5.3.2016 }}</ref> Kupittaalla sijaitsevat myös [[Seikkailupuisto]] ja lasten liikennekaupunki.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.turku.fi/seikkailupuisto |nimeke =Seikkailupuisto| ajankohta= |julkaisija=Turun kaupunki |viitattu=5.6.2018 }}</ref>

Myös [[Ruissalon Kansanpuisto|Ruissalon kansanpuistolla]] on pitkä historia. Kun Ruissalo oli jaettu palstoihin 1800-luvulla, yksi palstoista oli päätetty jättää kaupunkilaisten yhteiseen käyttöön. Tämä sai nimen ''Allmänna promenaden'', ja nykyisin alue tunnetaan nimellä Ruissalon kansanpuisto.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//viherverkkosuunnitelma.pdf |nimeke =Viherverkkosuunnitelma| ajankohta= |julkaisija=Turun kaupunki: Ympäristö- ja kaavoitusvirasto |viitattu=9.7.2018 }}</ref> Alue tunnetaan valtakunnallisesti Ruisrock-festivaalista.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.turku.fi/kulttuuri-ja-liikunta/ulkoilualueet/puistot/ruissalon-kansanpuisto |nimeke =Ruissalon kansanpuisto| ajankohta= |julkaisija=Turun kaupunki |viitattu=9.7.2018 }}</ref>

[[Turun hautausmaa]] vihittiin käyttöön vuonna 1807, ja sitä on laajennettu sen jälkeen useita kertoja. Alueen pinta-ala on 59,2 hehtaaria, ja sillä sijaitsee noin 45&nbsp;000 hautaa. Hautausmaalle on haudattu useita merkkihenkilöitä, ja sen haudoilla on tunnettujen kuvanveistäjien suunnittelemia veistoksia ja muistomerkkejä. Alueella on viiden uskontokunnan hautausmaat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turunseurakunnat.fi/hautausmaat/turun-hautausmaa | Nimeke = Turun Hautausmaa | Julkaisija = Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä | Viitattu = 3.8.2016 }}</ref>

1970-luvulta lähtien kaupunkiin on rakennettu myös [[koirapuisto]]ja, joista ensimmäiset sijaitsivat [[Raunistula]]ssa ja [[Iso-Heikkilä]]ssä.<ref name="lahtinen_laaksonen_s31">{{Kirjaviite | Tekijä = Lahtinen, Rauno & Laaksonen, Hannu | Nimeke = Kävely Puistojen Turussa | Vuosi = 2008 | Luku = Turkulaisen puistokulttuurin juurilla | Sivu = 31 | Julkaisupaikka = Turku | Julkaisija = Turkuseura | Tunniste = ISBN 978-952-99619-6-2 | Viitattu = 23.12.2009 }}</ref>

Muita Turussa sijaitsevia puistoja ovat muun muassa [[Asemanpuisto]], [[Barkerinpuisto]], [[Fleminginpuisto]], [[Linnanpuisto|Linnanpuisto,]], [[Puolalanpuisto|Puolalanpuisto]], [[Runeberginpuisto]], [[Samppalinnanpuisto|Samppalinnanpuisto]], [[Turun Urheilupuisto|Urheilupuisto]] ja Vanhan Suurtorin kolmen puiston kokonaisuus eli [[Tuomiokirkonpuisto (Turku)|Tuomiokirkonpuisto]], [[Brahenpuisto]] ja [[Porthaninpuisto]].<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.turku.fi/kulttuuri-ja-liikunta/ulkoilualueet/puistot |nimeke =Puistot| ajankohta= |julkaisija=Turun kaupunki |viitattu=9.7.2018 }}</ref>

Turun kansallinen kaupunkipuisto perustettiin 2013. Se on laaja ja yhtenäinen arvoalueiden kokonaisuus, johon kuuluvat mm. Ruissalo, Aurajokivarsi, keskustan historialliset puistot, kukkulapuistot, Kupittaanpuisto sekä Halisten ja Kuralan historialliset kylät.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.turku.fi/kulttuuri-ja-liikunta/ulkoilualueet/puistot/turun-kansallinen-kaupunkipuisto |nimeke =Turun kansallinen kaupunkipuisto| ajankohta= |julkaisija=Turun kaupunki |viitattu=20.9.2018 }}</ref>

Eri puolilla maata sijaitsevat kohteet kuvaavat rakentamisen kehitystä eri ajanjaksoina. Valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä on koko Suomessa yli 1200, Turussa yli 30. Kyseessä on [[Museovirasto|Museoviraston]]n laatima inventointi, joka on otettu käyttöön [[Suomen valtioneuvosto|valtioneuvoston]] päätöksellä 2009.<ref name=":5">{{Verkkoviite|osoite= http://www.rky.fi/read/asp/r_default.aspx |nimeke =Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt| ajankohta= |julkaisija=Museovirasto |viitattu=25.4.2018 }}</ref>

* Aurajokisuun satama-, telakka- ja teollisuusalue

* [[Brinkhallin kartano]]

* [[Halisten kylämäki]]

* [[Heikkilän kasarmi|Heikkilän kasarmialue]] alue

* [[Hospits Betel]] -hotelli ja [[As Oy Atrium|Atriumin talo]]

* [[Kakolanmäki]]

* [[Kakskerran kirkko]]

* [[Koroinen|Koroistenniemi]]

* [[Kupittaan ruotsalaistaloalue]]

* [[Kuralan Kylämäki|Kuralan kylämäki]]

* [[Maarian kirkko]] ja pappila

* [[Martinkirkko|Martin kirkko]]

* [[Pansion Laivateollisuuden asuinalue]]

* [[Port Arthur (Turku)|Port Arthurin]] puutalokorttelit ja [[Mikaelinkirkko (Turku)|Mikaelinkirkko]]

* [[Puolalanmäki]] ja [[Turun taidemuseo]]

* [[Pyhän Katariinan kirkko (Turku)|Pyhän Katariinan kirkko]] ympäristöineen

* [[Ruissalo|Ruissalon]]n huvila-alue

* [[Sirkkalan kasarmi|Sirkkalan kasarmit]] t

* [[Turun hautausmaa]] [[Ylösnousemuskappeli|siunauskappeleineen]]

* [[Turun linja-autoasema]] ympäristöineen

* [[Turun linna]]

* [[Turun ylioppilaskylä|Turun läntinen ylioppilaskylä]]

* Turun [[Piispankatu]]

* Turun rautatieympäristöt

* [[Lounais-Suomen Maalaistentalo|Maalaistentalo]] ja [[Standardivuokratalo]]

* [[Turun tuomiokirkko]] ja historiallinen ydinalue

* [[Turun yliopisto]]

* [[Turun yliopistollinen keskussairaala]]

* [[Varkaantie]]

[[Turun kaupunginjohtaja]]na on toiminut vuoden 2017 lopusta [[Minna Arve]] ([[Kokoomus|kok]]). Turun hallinto muodostuu kaupunginjohtaja Arveen johtamasta konsernihallinnosta sekä neljästä toimialasta (hyvinvointi-, kaupunkiympäristö-, sivistys- ja vapaa-aikatoimiala). Kaupunginjohtajan varahenkilönä toimii apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen ([[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sd]]).<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.turku.fi/organisaatio/kaupungin-johto |nimeke =Kaupungin johto| ajankohta= |julkaisija=Turun kaupunki |viitattu=21.2.2018 }}</ref> Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on kaupunginvaltuutettu Sini Ruohonen ([[Kokoomus|kok.]]), 1. varapuheenjohtaja Jukka Vornanen ([[Vihreä liitto|vihr.]]) ja 2. varapuheenjohtajana Mika Maaskola ([[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sd]]). Turun 67 edustajan [[Turun kaupunginvaltuusto|kaupunginvaltuusto]] johtaa kunnan hallintoa hyväksymiensä Turku-[[strategia]]n ja strategisten ohjelmien mukaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.turku.fi/talous-ja-strategia | Nimeke = Talous ja strategia | Ajankohta = | Julkaisu =Turun kaupunki | Viitattu =17.2.2016 }}</ref> Valtuutetut varajäsenineen valitaan joka neljäs vuosi [[Kunnallisvaalit|kunnallisvaaleissa]]. [[Kaupunginhallitus]] koostuu 14 valtuuston valitsemasta jäsenestä. Hallituksen tehtävänä on vastata kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta ja panna täytäntöön valtuuston tekemät päätökset.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.turku.fi/paatoksenteko |nimeke =Päätöksenteko| ajankohta= |julkaisija=Turun kaupunki |viitattu=5.4.2018 }}</ref>

Kaupunginvaltuuston puolueet ovat vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen suuruusjärjestyksessä: [[Kansallinen Kokoomus]] 17 paikkaa, [[Vihreä liitto|Vihreät]] 14 paikkaa, [[Suomen Sosialidemokraattinen puolue]] 12 paikkaa, [[Vasemmistoliitto]] 12 paikkaa, [[Perussuomalaiset]] viisi paikkaa, [[Suomen Keskusta|Keskusta]] kolme paikkaa, [[Ruotsalainen kansanpuolue]] kolme paikkaa ja [[Suomen Kristillisdemokraatit|Kristillisdemokraatit]] yksi paikka.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//valtuusto.pdf | Nimeke = Valtuuston jäsenet valtuustoryhmittäin | Ajankohta = | Julkaisu = Turku | Viitattu =17.2.2016 }}</ref> Perussuomalaisten jakautumisen jälkeen Perussuomalaisilla on kolme valtuutettua ja Sinisellä tulevaisuudella kaksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.turku.fi/luottamuselin/kaupunginvaltuusto |nimeke =Kaupunginvaltuusto| ajankohta= |julkaisija=Turun kaupunki |viitattu=20.8.2018 }}</ref>

[[Varsinais-Suomen liitto]] on 2000-luvun alusta lähtien hahmotellut [[Turun kaupunkiseutu|Turun kaupunkiseudusta]] nauhamaista suurkaupunkia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.varsinais-suomi.fi/fi/?option=com_content&view=article&id=218:turun-kaupunkiseudun-kaava-asiakirjat&catid=77 | Nimeke = Turun kaupunkiseudun maakuntakaava | Julkaisija = Varsinais-Suomen liitto | Viitattu = 10.2.2016 }}</ref> Vuonna 2015 valmistui erityinen kuntajakoselvitys Auran, Kustavin, Liedon, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Pöytyän, Ruskon, Sauvon, Taivassalon, Tarvasjoen ja Vehmaan kuntien sekä Kaarinan, Naantalin, Paimion, Raision ja Turun kaupunkien välillä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://raisio02.hosting.documenta.fi/kokous/2015245589-4.HTM | Nimeke = Kaupunginhallituksen pöytäkirja | Ajankohta = 099.022.2015 | Julkaisija = Raision kaupunki | Viitattu = 26.5.2016 }}</ref> Turun kaupunginvaltuusto puolsi, mutta muut kunnat vastustivat yhdistymisesitystä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tutka.pro/?p=14822 | Nimeke = Turku puoltaa kuntaliitosta – muut kunnat eri mieltä | Ajankohta = 24.3.2015 | Julkaisu = Tutka.pro | Viitattu = 26.5.2016 }}</ref>

[[Tiedosto:Turku population 1900 2016.jpg|pienoiskuva|Turun väestökehitys 1900–2016.<ref>{{Verkkoviite | osoite= https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//tilastollinen_vuosikirja_2017_netti.pdf |nimeke =Asukasluku 1891-2016| |julkaisu=Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja |ajankohta= |julkaisija=Turun kaupunki |tiedostomuoto= |selite=s. 18 |viitattu=6.4.2018 }}</ref>]]

[[Tiedosto:Väestöennuste ikäryhmittäin Turun seutukunnassa 2010–2040.png|pienoiskuva|Turun seudun väestöennuste ikäryhmittäin 2010–2040.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stat.fi/tup/seutunet/download/tad/v_ennusteika.ppt | Nimeke = Väestöennuste ikäryhmittäin Turun seutukunnassa 2010–2040 | Julkaisija = Tilastokeskus | Tiedostomuoto = ppt | Ajankohta = 022.10.2009 | Viitattu = 11.1.2010 }}</ref>]]

Aurajokilaakso on ollut vaurasta ja suhteellisen tiheästi asuttua aluetta jo [[Rautakausi Turussa|rautakaudella]]<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Laaksonen, Hannu | Nimeke = Turun historiaa kahdeksalta vuosisadalta | Vuosi = 2007 | Luku = Turkulaiset 1500-luvulla | Sivu = 41–42 | Julkaisupaikka =Turku | Julkaisija = Turun historiallinen yhdistys ja Turun historiallinen arkisto | Tunniste = ISBN 978-952-99637-3-7 | Viitattu = 10.1.2010 }}</ref> Turku oli Suomen suurin kaupunki 1840-luvulle saakka, jolloin Helsinki kasvoi sen ohi.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.turkulainen.fi/artikkeli/74033-turku-viha-alkoi-yli-200-vuotta-sitten |nimeke =Turku-viha alkoi yli 200 vuotta sitten| julkaisu=Turkulainen |ajankohta=14.3.2018 |julkaisija= |viitattu=14.5.2018 }}</ref> [[Turku 1900-luvulla|1900-luvulla]] väkiluku kasvoi voimakkaasti [[kaupungistuminen|kaupungistumisen]] ja kuntaliitosten myötä. Kaupungin väkiluku kasvoi jatkuvasti 1970-luvun puoleen väliin asti, minkä jälkeen se alkoi laskea hitaasti. Väkiluvun kasvu on taas jatkunut 1990-luvun alusta.<ref name="VÄKITILA">Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja, s. 18.</ref>

Muuttotilastoissa näkyy erittäin selvästi, että [[korkeakoulu]]t tuovat Turkuun runsaasti 18–30-vuotiaita uusia asukkaita. Turun ongelmana on ollut nuorten opiskelijoiden poismuutto kaupungista valmistumisen jälkeen. Eniten Turusta muutti asukkaita vuonna 2016 [[Helsinki]]in, [[Kaarina]]an ja [[Raisio|Raisioon]]on. Eniten muuttovoittoa Turku sai [[Salo]]sta, [[Rauma]]lta, [[Pori|Porista]]sta ja [[Oulu|Oulusta]]sta.<ref>Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja, s. 46-4846–48.</ref> Turku on sijoittunut kolmesti peräkkäin kärkikolmikkoon [[Taloustutkimus|Taloustutkimuksen]] muuttohalukkuutta mittaavissa tutkimuksissa.<ref>Taloustutkimus. Kaupungit: muuttohalukkuus 2000, 2002 ja 2006.</ref> Vuoden 2018 tutkimuksessa Turku sijoittui toiseksi Tampereen jälkeen<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.taloustutkimus.fi/ajankohtaista/uutisia/tampere-on-suomen-kaupungeista-ylivoimainen-ykkonen.html |nimeke =Tampere on Suomen kaupungeista ylivoimainen ykkönen| ajankohta=26.3.2018 |julkaisija=Taloustutkimus |viitattu=6.4.2018 }}</ref>. Turun suuralueiden väkiluvut olivat vuonna 2016: [[Keskusta (Turku)|Keskusta]] 54 490, [[Hirvensalo-Kakskerta]] 10 920, [[Skanssi-Uittamo]] 23 242, [[Varissuo-Lauste]] 17 950, [[Nummi-Halinen]] 21 431, [[Runosmäki-Raunistula]] 14&nbsp;755, [[Länsikeskus (suuralue)|Länsikeskus]] 22553, [[Pansio-Jyrkkälä]] 9&nbsp;288 ja [[Maaria-Paattinen]] 9&nbsp;462.<ref>Turun kaupungin tilasollinen vuosikirja, s. 20–22.</ref>

Vuonna 2016 kaupungin asukkaista 39,7&nbsp;% oli Turussa syntyneitä, 18,1&nbsp;% muuttanut muualta Varsinais-Suomesta, 32,4&nbsp;% muualta Suomesta ja 9,8&nbsp;% ulkomailta.<ref name="uu1">Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja, s. 33.</ref> Turun väestöstä hieman yli viisi prosenttia on [[Suomenruotsalaiset|ruotsinkielisiä]].<ref name="kielet">{{Verkkoviite|Osoite= https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//tilastollinen_vuosikirja_2017_netti.pdf |Nimeke =Väestö kielen mukaan 1870–2016| Julkaisu=Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja |ajankohta= |Julkaisija=Turun kaupunki |Tiedostomuoto=pdf |Viitattu=27.3.2018 }}</ref> Muita kieliä kuin suomea ja ruotsia puhuvia Turussa asuvista on n. 11&nbsp;%. Turun suurimmat ulkomaalaisryhmät tulevat suuruusjärjestyksessä [[Viro]]sta, [[Venäjä]]ltä, [[Irak]]ista, [[Somalia]]sta ja [[Iran]]ista.<ref>Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja, s. 30-3230–32.</ref> Turku on laatinut kotouttamisohjelman, jonka tavoitteena on estää Turkuun saapuvien [[Maahanmuuttaja|maahanmuuttajien]] syrjäytyminen ja perehdyttää heitä suomalaiseen yhteiskuntaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3427629/Turkuun+muutti+viime+vuonna+304+pakolaista |nimeke =Turkuun muutti viime vuonna 304 pakolaista| julkaisu=Turun Sanomat |ajankohta=5.4.2017 |julkaisija= |viitattu=14.5.2018 }}</ref>

Vuoden 2017 lopussa Turussa oli 189 &nbsp;669 asukasta, joista 184 &nbsp;456 asui [[TaajamaTaajamat Suomessa|taajamissa]], 1 &nbsp;759 haja-asutusalueilla ja 3 &nbsp;454:n asukkaan asuinpaikan koordinaatitasuinpaikat eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Turun taajama-aste on 99,1 &nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | Nimeke = Taajama-aste alueittain 31.12.2017 | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =8.12.2018 | Kieli = }}</ref> Turun taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite | Osoite = http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke = Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =8.12.2018 | Kieli = }}</ref>

Kaupungin [[keskustaajama]] on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Turun keskustaajama ulottuu Turun lisäksi usean naapurikunnan alueelle.<ref name="taajamat kunnittain 2011"/> Yhteensä Turun keskustaajamassa on 272 &nbsp;230 asukasta ja sen pinta-ala on 280,82 neliökilometriä.<ref name="taajamaluettelo 2011">{{Verkkoviite | Osoite = http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_027_fi.px| Nimeke = Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =8.12.2018 | Kieli = }}</ref> Jäkärlän ja Paattisten taajamat ulottuvat pieniltä osin myös Liedon kunnan alueelle.

Turku on Suomen vanhin koulukaupunki. [[Turun katedraalikoulu|Turun katedraalikoulun]]n perustamisvuotena pidetään vuotta 1276.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.turku.fi/uutinen/2016-11-11_katedraalikoulun-peruskorjaus-saatiin-paatokseen |nimeke =Katedraalikoulun peruskorjaus saatiin päätökseen| ajankohta=11.11.2016 |julkaisija=Turun kaupunki |viitattu=21.8.2018 }}</ref> Vuonna 1630 Turkuun perustetettiin Collegium aboense eli Turun kymnaasi, josta vuonna 1640 muodostui [[Turun akatemia]].<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://punainenturku.blogspot.com/2014/01/turun-kymnaasi.html |nimeke =Turun kymnaasi| julkaisu=Punainen Turku -blogi |ajankohta=28.1.2014 |julkaisija= |viitattu=22.8.2018 }}</ref> Vuoden 1827 Turun palon jälkeen akatemia siirrettiin Helsinkiin<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.halvi.helsinki.fi/museo/yliopiston_historia/keisarillinen_aleksanterin_yliopisto.htm |nimeke =Helsingin yliopistomuseo| ajankohta= |julkaisija=Helsingin yliopisto |viitattu=22.8.2018 }}</ref>, ja omat yliopistonsa Turku sai, kun ruotsinkielinen Åbo Akademi syntyi vuonna 1918 ja suomenkielinen Turun yliopisto 1920<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/yksikot/filosofia/oppiaine/historia/Sivut/home.aspx |nimeke =Oppiaineen historia| ajankohta= |julkaisija=Turun yliopisto |viitattu=22.8.2018 }}</ref>.

Turussa järjestetään perusopetusta ja lukiokoulutusta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.turku.fi/palvelut/perusopetus |nimeke =Perusopetus| ajankohta= |julkaisija=Turun kaupunki |viitattu=22.8.2018 }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.turku.fi/paivahoito-ja-koulutus/lukiokoulutus/turun-lukiot-ja-erityislinjat |nimeke =Turun lukiot ja erityislinjat| ajankohta= |julkaisija=Turun kaupunki |viitattu=22.8.2018 }}</ref> Kunnallisten koulujen lisäksi kaupungissa toimivat muun muassa [[Turun yliopisto|Turun yliopiston]]n alaisuudessa toimiva [[Turun normaalikoulu]] ja steinerpedagogisiin arvoihin pohjautuva [[Turun Steiner-koulu|Turun Steiner-koulu.]].<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.turku.fi/palvelut/perusopetus |nimeke =Perusopetus| ajankohta= |julkaisija=Turun kaupunki |viitattu=21.8.2018 }}</ref>

Ammatillista koulutusta varten on [[Turun ammatti-instituutti]] ja useita muita oppilaitoksia, kuten [[Paasikivi-Opisto]] ja [[Turun konservatorio]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.turku.fi/paivahoito-ja-koulutus/ammatillinen-koulutus | Nimeke = Ammatillinen koulutus | Julkaisu = Turun kaupunki | Viitattu = 9.4.2016 }}</ref> Vuoden 2018 alussa syntyi uusi ammatillinen erityisoppilaitos, Ammattiopisto Spesia. Spesian opiskelijat ovat nuoria ja aikuisia, jotka tarvitsevat erityistä tukea opintoihinsa.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.bao.fi/news/ammattiopisto-spesia-aloittaa-toimintansa-1-1-2018/ |nimeke =Ammattiopisto Spesia aloittaa toimintansa 1.1.2018| ajankohta= |julkaisija=Bovallius-ammattiopisto |viitattu=11.4.2018 }}</ref>

Turussa toimii kaksi [[yliopisto]]a ja neljä [[ammattikorkeakoulu]]a. Eniten opiskelijoita, noin 20&nbsp;000, on [[Turun yliopisto]]ssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.turku.fi/paivahoito-ja-koulutus/ammattikorkeakoulut-ja-yliopistot/turun-yliopisto | Nimeke = Turun yliopisto | Julkaisu = Turku.fi | Viitattu = 9.4.2016 }}</ref> Yliopistoja ovat [[Turun yliopisto]] ja [[Åbo Akademi]], ammattikorkeakouluja [[Turun ammattikorkeakoulu]], [[Diakonia-ammattikorkeakoulu|Diakonia ammattikorkeakoulu]], [[Humanistinen ammattikorkeakoulu]] ja [[Yrkeshögskolan Novia]].<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.turku.fi/paivahoito-ja-koulutus/ammattikorkeakoulut-ja-yliopistot-turussa |nimeke =Ammattikorkeakoulut ja yliopistot Turussa| ajankohta=23.3.2018 |julkaisija=Turun kaupunki |viitattu=11.4.2018 }}</ref> Yhteensä kaupungissa on yli 40&nbsp;000 korkeakouluopiskelijaa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.novia.fi/om-oss/campus/abo/ | Nimeke = Åbo som studieort | Ajankohta = | Julkaisu = Yrkeshögskolan Novia | Kieli ={{sv}} | Viitattu =9.4.2016 }}</ref>. Turun yliopisto on mukana kolmessa [[Suomen Akatemia|Suomen Akatemian]]n kansallisessa huippuyksikössä kaudella 2018-20252018–2025: pelikulttuurien tutkimuksen-, kestävän avaruustieteen ja -tekniikan- sekä kvanttiteknologian huippuyksiköissä.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.utu.fi/fi/Tutkimus/huippuyksikot/Sivut/home.aspx |nimeke =Tutkimuksen huippuyksiköt| ajankohta= |julkaisija=Turun yliopisto |viitattu=11.4.2018 }}</ref>

Turussa toimii kuusi [[Terveysasema|terveysasemaaterveysasema]]a, kaksi lähipalvelupistettä ja ruotsinkielinen vastaanotto. [[Pakolainen|Pakolaisilla]] ja [[Turvapaikanhakija|turvapaikanhakijoilla]] on mahdollisuus ensivaiheen terveyspalveluihin ulkomaalaistoimistossa.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.turku.fi/terveysasemat |nimeke =Terveysasemien palvelut| ajankohta= |julkaisija=Turun kaupunki |viitattu=20.6.2018 }}</ref>

Turku kuuluu [[Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri|Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin]]in (VSSHP), jonka keskussairaalana ja yliopistosairaalana toimii [[Turun yliopistollinen keskussairaala]] eli TYKS. Turussa TYKSiin kuuluu myös [[Turun kaupunginsairaala|Turun kaupunginsairaalan]]n yhteydessä Mäntymäellä toimiva [[Tyks kirurginen sairaala|TYKS Kirurginen sairaala]].<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.vsshp.fi/fi/toimipaikat/Sivut/default.aspx |nimeke =Sairaalat, osastot, poliklinikat ja muut toimipaikat| ajankohta= |julkaisija=VSSHP |viitattu=20.6.2018 }}</ref> TYKSin Kantasairaalan alueella Kiinanmyllynmäen ympäristössä sijaitsevat A-, U- ja T-sairaala sekä muita rakennuksia, joissa on potilaiden vastaanotto- ja hoitotiloja<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.vsshp.fi/fi/toimipaikat/tyks/Sivut/default.aspx |nimeke =Tyks kantasairaala| ajankohta= |julkaisija=VSSHP |viitattu=20.6.2018 }}</ref>. Sairaanhoitopiiriin kuuluu myös Kaskenkadun varrella sijaitseva [[Turunmaan sairaala]], joka palvelee pääosin Paraisten ja Kemiönsaaren potilaita<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/631524/Turunmaan+sairaalan+kaava+meni+lapi |nimeke =Turunmaan sairaalan kaava meni läpi| julkaisu=Turun Sanomat |ajankohta=20.5.2014 |julkaisija= |viitattu=20.6.2018 }}</ref>.

Turussa toimii Kunnallissairaalantiellä Turun kaupunginsairaala, joka tarjoaa perustason erikoissairaanhoitoa.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.turku.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/terveyspalvelut/kaupunginsairaala |nimeke =Kaupunginsairaala| ajankohta= |julkaisija=Turku |viitattu=20.6.2018 }}</ref>

Turku on taloudellisessakin mielessä [[Turun seutukunta|Turun seutukunnan]] keskus. Alueella on monipuolinen elinkeinorakenne, mitä tukee laaja-alainen koulutustarjonta. Turun seutukunnan [[bruttokansantuote]] vuonna 2015 oli 37&nbsp;780 euroa asukasta kohti. (koko maan keskiarvo 41&nbsp;921&nbsp; euroa asukasta kohti).<ref>{{Verkkoviite|Osoite= https://www.stat.fi/tup/seutunet/download/tad/bkt_sk.ppt |Nimeke =Bruttokansantuote asukasta kohti seutukunnittain 2015| Ajankohta=8.12.2017 |Julkaisija=Tilastokeskus |Tiedostomuoto=ppt |Viitattu=6.4.2018 }}</ref> Talouden kasvu Varsinais-Suomessa on ollut 2010-luvun puolivälistä lähtien hyvässä nosteessa. Meri- ja lääketeollisuuden vahvat näkymät heijastavat [[Korkeasuhdanne|korkeasuhdannettakorkeasuhdanne]]tta myös useille muille toimialoille, erityisesti rakentamiseen. Positiivinen rakennemuutos kaipaa panostamista [[Koulutus Suomessa|koulutukseen]]. Ammattitaitoista väestöä onkin pyritty lisäämään kasvattamalla tekniikan alan paikkoja ja järjestemällä muuntokoulutuksia.<ref name=":3" /> Turun ongelmana on ollut [[aivovuoto]], jolla tarkoitetaan korkeakoulusta valmistuneiden virtaamista [[Pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudulle]]. Lounais-Suomessa on meneillään Töihin tänne -kampanja, jolla yritetään lisätä alueen vetovoimaa, kun nykyinen työvoimareservi ja koulutuskapasiteetti eivät yksin kykene tyydyttämään osaajatarvetta.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.turkulainen.fi/artikkeli/618921-lounais-suomi-kaynnisti-mittavan-toihin-tanne-kampanjan-katso-tasta-kampanjan-video |nimeke =Lounais-Suomi käynnisti mittavan Töihin tänne -kampanjan – katso tästä kampanjan video| julkaisu=Aamuset |ajankohta=14.3.2018 |julkaisija= |viitattu=11.4.2018 }}</ref>

Suomalaisten pörssiyhtiöiden pääkonttoreista Turun seudulla sijaitsevat muun muassa [[Raisio (yritys)|Raision]], [[Teleste]]n ja [[HKScan]]in pääkonttorit.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.taloustaito.fi/Rahat/maakuntien-porssiyhtiot--sijoitustuottoa-kotikonnuilta/ |nimeke =Maakuntien pörssiyhtiöt – sijoitustuottoa kotikonnuilta| julkaisu=Taloustaito |ajankohta=1.3.2017 |julkaisija= |viitattu=14.5.2018 }}</ref> Liikevaihdoltaan suurimpia yrityksiä Turun seudulla ovat vuonna 2018 muun muassa [[HKScan]], [[Meyer Turku]], [[Veritas Eläkevakuutus]], [[Turun Osuuskauppa]], [[Bayer|Bayer Schering Pharma]], [[Raisio (yritys)|Raisio]], [[Nordkalk]], [[TS-Yhtymä]], [[Turku Energia]], [[Teleste]], [[Apetit (yritys)|Apetit]], [[Perkinelmer|PerkinElmer]], [[Fläkt Woods]], [[Finnsementti]], [[Finnfeeds Finland]], [[Burger-In]] ja [[Felix Abba]].<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.largestcompanies.fi/toplistat/suomi/suurimmat-yritykset-liikevaihdon-mukaan-ilman-tytaryhtioita/lansisuomen-laani |nimeke =Suurimmat yritykset liikevaihdon mukaan - Länsi-suomi| ajankohta= |julkaisija=CMPartner AB |viitattu=11.4.2018 }}</ref>

Henkilökuntamääriltään suurimpia työllistäjätoimialoja ovat (2015) teollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa, hallinto- ja tukipalvelutoiminta, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä kuljetus ja varastointi.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//tilastollinen_vuosikirja_2017_netti.pdf |nimeke =Yritysten toimipaikat, henkilökunta ja liikevaihto 2008-2015 (s.78-79)| julkaisu=Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja 2017 |ajankohta= |julkaisija=Turun kaupunki |tiedostomuoto=pdf |viitattu=11.4.2018 }}</ref> Tärkeimmät vientituotteet ovat laivat, koneet ja laitteet, elintarvikkeet, juomat ja lääketeollisuuden tuotteet, diagnostiikka- ja tietoliikennetuotteet. Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Bayer Schering Pharma, [[Suomen Laatuasunnot Oy]] ja PerkinElmerOy.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/YgjyMy8e |nimeke =Katso tästä kuntasi suurimmat yhteisöveronmaksajat| julkaisu=Kauppalehti |ajankohta=1.11.2017 |julkaisija= |viitattu=11.4.2018 }}</ref>

[[Wärtsilä]]n päätös sulkea [[Wärtsilä Turun tehdas|Turun dieseltehdas]] vuonna 2004 ja siirtää tuotanto [[Italia]]n [[Trieste]]en oli kova pala kaupungille, mutta monet työntekijät ovat sittemmin saaneet työtä [[Pernon telakka|Turun telakalta]], jolta ovat valmistuneet muun muassa vuonna 2009 silloin maailman suurimmat matkustaja- ja risteilyalukset ''[[Oasis of the Seas]]'' ja sen sisaralus ''[[Allure of the Seas]]''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/10/30/maailman-suurin-risteilija-tehtiin-turussa | Nimeke = Maailman suurin risteilijä tehtiin Turussa | Ajankohta = | Julkaisu = Yle elävä arkisto | Viitattu = 20.2.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20150624045931/http://www.hs.fi/ulkomaat/a1435027747958 | Selite = arkistoitu linkki| Nimeke = Maailman suurin risteilylaiva laskettiin vesille Ranskassa | Ajankohta =2015 | Julkaisu = hs.fi | Viitattu = 20.2.2016 }}</ref> Niitä edelsivät kolme valmistumisaikanaan maailman suurinta risteilijää, Freedom-sarjan ''[[Freedom of the Seas]]'', ''[[Liberty of the Seas]]'' ja ''[[Independence of the Seas]]'', joka valmistui vuonna 2008. Vuoden 2017 lopussa Turun telakan tilauskannassa oli kahdeksan laivaa, joista viimeisin luovutetaan 2024. Varsinais-Suomessa panostetaan teknisen alan koulutukseen ja aloituspaikkoja on lisätty useissa oppilaitoksissa, jotta kasvavalle alalle riittäisi työntekijöitä.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.ts.fi/mielipiteet/paakirjoitukset/3767136/Telakka+on+valtava+tyollistaja |nimeke =Telakka on valtava työllistäjä| julkaisu=Turun Sanomat |ajankohta=15.12.2017 |julkaisija= |viitattu=10.4.2018 }}</ref>

Meriteollisuuden lisäksi Turussa panostetaan vahvasti myös lääketeollisuuteen, terveysteknologiaan, [[Kiertotalous|kiertotalouteen]] ja [[Matkailu|matkailuunmatkailu]]un.<ref name=":3" /> [[ICT|ICT-ala]] ei ole perinteisesti ollut yhtä vahva kuin monissa muissa suurissa kaupungeissa. Tämän takia 1990-luvun taloudellinen buumi pääosin sivuutti sen, vastaavasti 2000-luvun alun [[IT-kupla|ICT-kriisi]] pääasiassa kiersi kaupungin. Nykyään kaupunki panostaa ICT-alaan muun muassa koulutuksella. [[Biotieteet|Bio]]- ja ICT-aloja on kehittänyt myös [[Turku Science Park]] Oy, joka on rakennuttanut yrityksille suuren määrän toimitiloja Helsingintien ja [[Kupittaan rautatieasema]]n lähistölle. Yksi Turun kaupungin kärkihankkeista (2018) on Turun Tiedepuisto, jonka tarkoituksena on luoda kansainvälinen korkeanteknologian osaamiskeskittymä juuri tuolle yliopiston, Helsingintien ja Kupittaan rautatieaseman liepeille<ref name=":4">{{Verkkoviite|osoite= https://www.turku.fi/turuntiedepuisto |nimeke =Turun Tiedepuisto| ajankohta= |julkaisija=Turun kaupunki |viitattu=11.4.2018 }}</ref>.

[[Metalliteollisuus]], erityisesti laivanrakennus, on ollut perinteisesti vahva ala. Kaupungin elinkeinopolitiikkaa on 2006 valmistuneen osaamis- ja elinkeinostrategian mukaisesti suunnattu uudelleen tukemaan meriklusterin menestysedellytyksiä. [[Meriklusteri]]n kehittämisestä vastaa [[Koneteknologiakeskus Turku]] Oy, joka veti myös valtakunnallisen [[osaamiskeskusohjelma]]n meriklusteriosiota vuoteen 2013 asti<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.koneteknologiakeskus.fi/content/fi/1005/1077/Meriklusteriohjelma.html |nimeke =Meriklusteriohjelma| ajankohta= |julkaisija=Koneteknologiakeskus |viitattu=12.4.2018 }}</ref>.

Turun työttömyysaste kohosi [[Suomen 1990-luvun alun lama]]n aikana korkealle ja saavutti huippunsa vuonna 1994, jolloin se oli 22,1 prosenttia. Tämän jälkeen työttömyysaste laski ja oli matalimmillaan 9 prosenttia vuonna 2008. Tämän jälkeen [[Taantuma (2008–2009)|maailmanlaajuinen taantuma]] vaikutti Turun ja koko Suomen työttömyyden kasvuun.<ref>Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja, s. 68.</ref> Työttömyyden kasvu jatkui muutaman vuoden tasaisesti, mutta on jo kääntynyt laskuun. Turussa oli 2018 huhtikuussa 11 &nbsp;137 työtöntä, jossa oli laskua 1 &nbsp;774 edellisen vuoden huhtikuuhun verrattuna. Työttömyysaste oli 11,9 &nbsp;%, jossa oli laskua vastaavasti 2,0 &nbsp;%-yksikköä. Suurimpien kaupunkien vertailussa Turun työttömyysaste on neljänneksi korkein.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files/turun_tyottomyyskatsaus_huhtikuu_2018_0.pdf |nimeke =Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2018| ajankohta= |julkaisija=Turun kaupunki |tiedostomuoto=pdf |viitattu=4.7.2018 }}</ref>

Turun kaupungilla on seuraavat kolme kärkihanketta: keskustan kehittäminen, Turun Tiedepuisto ja Smart and Wise Turku.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.turku.fi/karkihankkeet |nimeke =Kärkihankkeet| ajankohta= |julkaisija=Turun kaupunki |viitattu=4.4.2018 }}</ref>

Keskustan kehittämisen taustalla on visio keskustan laajenemisesta ja sitä tukeva käyttäjälähtöinen kasvun mahdollistava liikennejärjestelmä. Keskustan ruuhkapisteitä helpottamaan rakennetaan joukkoliikenneterminaaleja, joiden avulla pystytään ohjaamaan asukkaita leveämmälle sektorille. Torista on tarkoitus rakentaa elävä tapahtumien keskus ja monikäyttöinen kohtaamispaikka. Terassoiminen ja istuinportaiden rakentaminen pienentävät torin mittakaavaa, mutta samalla mahdollistavat myös toimintaa ja tapahtumia ympäri vuoden. Aurajoen itärannasta tulee ilta-aurinkoon avautuva rantapromenadi ja vanhastakaupungista kuoriutuu eurooppalainen kohtaamisten keidas.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.turku.fi/keskustavisio |nimeke =Turun kaupungin keskustalle uusi kunnianhimoinen visio| ajankohta=14.8.2017 |julkaisija=Turun kaupunki |viitattu=4.4.2018 }}</ref>

Turun Tiedepuiston ideana on luoda kansainvälisesti kiinnostava osaamiskeskittymä, joka on [[Logistiikka|logistisesti]] vetovoimainen ja toiminnoiltaan monipuolinen. [[Itäharju|Itäharjun]]n suuntaan laajentuva kokonaisuus, joka alkaa [[Turun yliopisto|yliopiston]] kampusalueelta ja jatkuu [[Kupittaa|Kupittaan]]n työpaikkakeskittymään, on kaupungin merkittävin osaamisen ja korkean teknologian työpaikkojen kasvukeskus. Logistinen sijainti mahdollistaa keskuksen liittämisen tulevaisuudessa [[Tunnin juna|Tunnin juna -hankkeen]] avulla pääkaupunkiseudun työskentelyalueeseen.<ref name=":4" />

Smart and Wise Turku -kärkihankkeessa yhdistyvät tavoite kaupungin hiilineutraaliudesta vuonna 2029 ja Smart City-ajattelu. Hyödyntämällä laajamittaisesti digitalisaatiota ja sen tuottamaa dataa luodaan edellytykset sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävälle kaupungin ja sen palvelujen kehittämiselle (Smart City). Teknisen kehityksen rinnalla tuetaan kaupunkilaisten valmiuksia käyttää digitaalisia palveluita ja osallistumista yhteiskuntaan (Wise City).<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.turku.fi/smartandwise |nimeke =Smart and Wise Turku| ajankohta= |julkaisija=Turun kaupunki |viitattu=4.4.2018 }}</ref>

Laivaliikennettä [[Tallinna]]an, [[Riika]]an ja [[Visby]]yn on ollut ajoittain, ja ympärivuotinen reittiliikenne Tallinnaan on ollut suunnitteilla vuodesta 2006.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074144196/Turkulaiset+haluavat+laivalla+Turusta+Tallinnaan | Nimeke = Turkulaiset haluavat laivalla Turusta Tallinnaan | Julkaisu = TS.fi | Tekijä = Orell, Jussi | Ajankohta = 2.9.2006 | Viitattu = 5.5.2014 }}</ref>

Nopeasti kasvanut läheinen Naantalin satama on huomattava teollisuussatama. Se on jo pitkään tunnettu erityisesti neste- ja kuivabulkkisatamana, mutta viime aikoina Naantalin satamasta on kehittynyt myös keskeinen suuryksikköliikennesatama. Turun seudulla toimivia merkittävimpiä laivanvarustamoja ovat Alfons Håkans, Baltic Line, Birka Cruises, [[Finnlines]], [[Mann Lines]], Meriaura, Rederi Ab Engship, [[Bore (varustamo)|Bore]], [[SeaWind Line]], [[Tallink Silja]], Team Lines, [[Viking Line]] ja [[RMS (varustamo)|RMS]]. Aurajoesta lähtee myös saaristolaivoja ja vesibusseja [[Turun saaristo]]on. Kesällä Turusta [[Naantali]]in höyryää kahdesti päivässä Suomen rannikon viimeinen reittiliikenteessä oleva [[Höyrylaiva|matkustajahöyrylaiva]], ''[[S/S Ukkopekka]]''<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.ukkopekka.fi/fi/info |nimeke =Info: Höyrylaiva Ukkopekka| julkaisu=Hörylaiva s/s Ukkopekka -sivusto |ajankohta= |julkaisija= |viitattu=14.5.2018 }}</ref>.

[[Turun rautatieasema|Turkuun]] saatiin [[rautatie]] vuonna 1876 osana Hämeenlinna-Tampere-Turku -linjaa. Rautatien rakentaminen pääsi käyntiin vasta vuonna 1874 yli kymmenen vuotta kestäneiden linjauksia koskeneiden erimielisyyksien ja rahoitusongelmien takia. Rantarata [[Karjaa]]lle valmistui 1899 ja Helsinkiin 1902.<ref name="jutikkala_1957_s213-248">{{Kirjaviite | Tekijä =Jutikkala, Eino | Nimeke = Turun kaupungin historia 1856–1917| Vuosi =1957 | Sivu = 213–248| Julkaisupaikka = Turku| Julkaisija = Turun kaupunki }}</ref> [[Uudenkaupungin rata]] valmistui vuonna 1924. Matkustajaliikenne radalla loppui vuonna 1992, mutta radalla on edelleen vähäistä tavaraliikennettä. Suomen ensimmäiset [[Pendolino]]t alkoivat kulkea Turun ja Helsingin välillä vuonna 1995. Välillä kulkee vuosittain noin 1,2 miljoonaa matkustajaa, Turku-Toijala -radalla on matkustajia (2016) noin 460&nbsp;000<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.liikennevirasto.fi/documents/20473/23852/Henkil%C3%B6liikennevirrat+2016_03052017.pdf/1448fdff-c396-49a2-a4ec-3b2de870a5bf |nimeke =Henkilöliikenteen matkat vuonna 2016| ajankohta= |julkaisija=Liikennevirasto |viitattu=14.5.2018 }}</ref>. Turku on Suomen ainoa kaupunki, jossa on kolme kaukoliikenteen rautatieasemaa ([[Turun sataman rautatieasema|satama]], [[Turun rautatieasema|rautatieasema]] ja [[Kupittaan rautatieasema|Kupittaa]]).

[[Turun lentoasema]] on sijainnut vuodesta 1956 kahdeksan kilometriä Turun keskustan pohjoispuolella. Vuonna 2016 aseman kautta kulki 324&nbsp;077 matkustajaa ja 8&nbsp;012 tonnia rahtia, joten se on matkustajamääriltään [[Suomen lentoasemat ja -paikat|Suomen lentoasemista]] neljänneksi vilkkain ja rahtimääriltään toiseksi suurin.<ref name="archive.finavia.fi"/> Lentoasemalta on kotimaanlentoja [[Helsinki]]in, [[Maarianhamina]]an ja [[Kittilä]]än sekä ulkomaille esimerkiksi [[Tukholma]]an, [[Riika]]an ja [[Gdańsk]]iin.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.finavia.fi/fi/lentoasemat/turku |nimeke =Turku - Finavia| ajankohta= |julkaisija=Finavia |viitattu=14.5.2018 }}</ref>

Nykyisin kaupungin joukkoliikenteen selkärangan muodostaa linja-autoliikenne. Heinäkuun 2014 alussa Turussa ja lähiseuduilla toteutettiin merkittävä joukkoliikenneuudistus, kun kuuden kunnan (Turku, Raisio, Kaarina, Naantali, Lieto ja Rusko) yhdessä toteuttama [[Föli]]-liikenne aloitti toimintansa.<ref>{{Verkkoviite|Osoite= http://www.foli.fi/fi/f%C3%B6li-alkoi-tule-f%C3%B6liin |Nimeke =Föli alkoi, tule föliin!|Sivusto=foli.fi |Viitattu=17.1.2015 }}</ref> Yhtenäisen joukkoliikennealueen tasataksa yhdessä muiden uudistusten& kanssa on kasvattanut joukkoliikenteen matkustajamääriä. Vuosina 2014 ja 2016 Fölissä tehtiin ennen-jälkeen -tutkimus, jonka mukaan matkustajamäärät ovat uudistuksen myötä kasvaneet tutkituilla yhteysväleillä yli 20 &nbsp;% ja kasvu jatkuu yhä. Vuonna 2017 Föli-alueella tehtiin yli 27 miljoonaa matkaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.foli.fi/sites/default/files/Turun%20kaupunkiseudun%20joukkoliikenteen%20ennen-j%C3%A4lkeen-tutkimus_0.pdf |nimeke =Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen ennen-jälkeen -tutkimus| ajankohta= |julkaisija=Turun kaupunki - Föli |viitattu=29.8.2018 }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.turkulainen.fi/artikkeli/600161-folin-matkamaara-kasvoi-jo-27-miljoonaan-turun-joukkoliikennejohtaja-sirpa-korte |nimeke =Fölin matkamäärä kasvoi jo 27 miljoonaan| julkaisu=Turkulainen |ajankohta=21.1.2018 |julkaisija= |viitattu=29.8.2018 }}</ref> Turussa bussilippujen vaihto-oikeus kestää 2 tuntia (2018).<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.foli.fi/fi/liput-ja-hinnat/hinnasto |nimeke =Hinnasto| ajankohta= |julkaisija=Föli |viitattu=14.5.2018 }}</ref> Föli-liikenteeseen liittyi vuoden 2017 kesällä vesibussi keskustasta Ruissaloon. Pysäkkeinä ovat [[Martinsilta]], [[Forum Marinum]], [[Pikisaari (Turku)|Pikisaari]], [[Ruissalon telakka]] ja [[Ruissalon Kansanpuisto|Ruissalon kansanpuisto]].<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.foli.fi/fi/node/4566/ |nimeke =Fölin vesibusseina seilaa tänä kesänä m/s Ruissalo ja m/s Jaarli| ajankohta= |julkaisija=Turun kaupunki: Föli |viitattu=25.4.2018 }}</ref> Turun kaupunkipyörät eli Föli-fillarit otettiin käyttöön keväällä 2018.

Turussa oli pitkään myös [[Turun raitioliikenne|raitiotieverkosto]], ensin hevosraitiotiet vuodesta 1890 vuoteen 1892 ja sittemmin sähköraitiotiet vuodesta 1908. [[Raitioliikenne|Raitioteitä]] kehitettiin vaiheittain aina 1950-luvulle asti. Ennen raitiotieverkon alasajoa laajuus oli noin 18 &nbsp;km ja vuoroväli arkisin klo 6-22 yleensä kuusi minuuttia. Verkoston lakkautusta ehdotettiin ensimmäistä kertaa 1960-luvun alussa, kun kehittämissuunnitelmat oli hylätty. Lakkautuksen perusteena käytettiin muun muassa investointitarpeita infrastruktuuriin ja kalustoon, matkustajamäärien laskua sekä autoistumista ja sen edellyttämää katutilaa. Raitiotien ensimmäisen linjan lakkautuksesta tehtiin yksimielinen päätös kaupunginvaltuustossa 14.6.1965. Viimeisenä lopetettiin keskustan rengaslinja vuonna 1972. Turun raitiotien lakkautuksia valmisteltaessa 1960-luvun alussa yleinen mielipide oli raitiotievastainen ja kaupunkia haluttiin kehittää modernimpaan suuntaan. Raitiotien lakkautuksia alettiin vastustaa vasta 1970-luvun vaihteessa. <ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files/raportti_turku_lowres.pdf |nimeke =Turun raitiotie, yleissuunnitelma| ajankohta=4/2015 |julkaisija=Turun kaupunki |viitattu=12.9.2018 }}</ref>

Turun seudulle on tehty suunnitelma raitiotiestä, joka kuljettaisi matkustajia keskustaan sekä Turun lähiöistä että naapurikunnista. Kilpailevana vaihtoehtona on [[superbussi]], jonka oletetaan olevan raitiotiejärjestelmää halvempi. Linjausvaihtoehdot ovat molemmille samat. Kaikki lähtevät Varissuolta, mutta toiselle päälle on neljä vaihtoehtoa: [[Raisio]], [[Länsikeskus (Turku)|Länsikeskus]], [[Runosmäki]] ja Matkakeskus. Aikaisimmillaan liikennöinti voisi alkaa noin vuonna 2025. Turun kaupunginvaltuuston on määrä tehdä syksyllä 2018 päätös, käynnistetäänkö toteutus joko raitiotien tai superbussin osalta.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.turku.fi/raitiotie |nimeke =Raitiotie vai superbussi?| ajankohta= |julkaisija=Turun kaupunki |viitattu=10.4.2018 }}</ref>

Ennen [[vesijohtoverkosto]]n saamista Turkuun, vettä otettiin hygienian tasoltaan useimmiten puutteellisista [[kaivo]]ista ja [[Lähde|lähteistä]]. Koko kaupungin laajuinen toimiva vesijohtojärjestelmä Turkuun saatin muuhun Eurooppaan verrattuna varsin myöhään, vasta vuonna 1903. Tuolloin otettiin käyttöön [[Turun vesilaitos|Turun vesilaitoksen]] ensimmäinen vesitorni, [[Vartiovuoren vesisäiliö]] ja [[Kaarningon vesijohtolaitos]]. Vesijohtoverkoston saamisen vaikeuksina ovat olleet muun muassa Turun hidas päätöksenteko ja kuntalaisten kielteinen suhtautuminen Aurajoen [[Vedenkäsittely|puhdistetun veden]] käyttöön [[Juomavesi|juomavetenä]]. Aurajoen veden laatu on ollut huono koko sen käytön ajan. Vesijohtoverkoston auettua aluksi käytettiin [[Pohjavesi|pohjavettä]], mutta vuodesta 1923 lähtien enimmäkseen uuden [[Halisten vesilaitos|Halisten vesilaitoksen]] Aurajoesta puhdistamaa vettä. Tuolloin kaupungin vähäinen vedenkulutus lähti nousuun, voimistuen entisestään 1940-luvulla ja saavuttaen huipun vuonna 1973, jonka jälkeen vedenkulutus on laskenut. Turussa on vähän raakavesilähteitä, joten raakavesivarantojen puutteen vuoksi on kaupungissa ollut koko sen historian ajan ajoittaista puutetta vedestä. Tämän seurauksena Aurajokeen laskeva [[Savojärvi]] padottiin vuonna 1952 ja raakavettä hankittiin myös muista paikoista. 1970-luvulta lähtien etsittiin vaihtoehtoisia raakavesilähteitä Aurajoen tilalle ja lopulta [[Turun Seudun Vesi|Turun Seudun Vesi Oy:n]] tekopohjaveden tuotanto [[Virttaankangas|Virttaankankaalla]] käynnistyi vuonna 2011, josta Turku ja sen naapurikunnat ovat saaneet vuodesta 2013 lähtien kaiken vetensä.<ref name="vesilaitoshistoria">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vesilaitosmuseo.fi/vesilaitoshistoria.html#historiatop | Nimeke = vesilaitoshistoria | Julkaisu = vesilaitosmuseo.fi | Julkaisupaikka = Turku | Julkaisija = Turun vesilaitosmuseo, Turun vesiliikelaitos | Viitattu =29.5.2016 }}</ref> Turussa on neljä [[Vesitorni|vesitorniavesitorni]]a: Yliopistonmäellä, Juhannuskukkulalla, Parolanpuistossa ja Luolavuoressa. Vesitorneilla on verkostossa kaksi tärkeää tehtävää: veden varastointi kulutushuippuja varten ja sopivan paineen ylläpito.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.turunvesihuolto.fi/vesihuolto/tietoa-vedesta/mista-vesi-tulee |nimeke =Mistä vesi tulee?| ajankohta= |julkaisija=Turun Vesihuolto Oy |viitattu=28.6.2018 }}</ref>

Kaupungissa ei ollut [[Viemäri|viemäreitä]], jolloin jätteet heitettiin avo-ojiin jotka edelleen [[Vesien saastuminen|saastuttivat juomaveden]]. Turun keskellä sijaitseva Aurajoki kärsi vakavista saasteongelmista ja hajuhaitoista, jotka johtuivat sinne lasketuista [[jätevesi]]stä. Joen alajuoksu alkoi jo muistuttaa avoviemäriä ja lopulta kaupungin ensimmäinen jätevesipuhdistamo, [[Turun jätevedenpuhdistamo]] Iso-Heikkilässä, otettiin käyttöön vuonna 1968. Se puhdisti Turun länsipuolen jätevedet ja vuonna 1972 Aurajoen alittavan viemäritunnelin valmistuttua myös itäpuolen jätevedet. Tällöin lähes kaikki Turun jätevedet käsiteltiin ja viemäriverkosto kattoi suurimman osan Turusta. 1970-luvulla alkoi vesistöjen selvä puhdistuminen ja niiden virkistyskäyttö lisääntyi, etenkin Aurajoen.<ref name="vesilaitoshistoria" /> Turun seudun 300&nbsp;000 asukkaan jätevedet on puhdistanut vuodesta 2009 alkaen [[Kakolan jätevedenpuhdistamo]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kakolan_jatevedenpuhdistamon_toiminta_on_alkanut_hyvin/1402028 | Nimeke = Kakolan jätevedenpuhdistamon toiminta on alkanut hyvin | Ajankohta = 2010 | Julkaisu = Yle | Viitattu = 5.3.2016 }}</ref> Jäteveden puhdistaminen alusta loppuun kestää korkeintaan kaksi päivää. Puhdistettu vesi valuu satama-altaaseen. Puhdistamon käyttöönoton jälkeen Turun merialueen fosforikuormitus on vähentynyt 72 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.turunvesihuolto.fi/vesihuolto/tietoa-vedesta/mista-vesi-tulee |nimeke =Mistä vesi tulee?| ajankohta= |julkaisija=Turun kaupunki / Turun vesihuolto |viitattu=6.4.2018 }}</ref>

[[Turun jätteenpolttolaitos]] lopetti toimintansa 2014.<ref>{{Verkkoviite|Osoite= https://yle.fi/uutiset/3-7588996 |Nimeke =Uusi jätteenpolttolaitos rakennetaan Saloon - Lounais-Suomen jäteralli keskittyy| Ajankohta=31.10.2014 |julkaisija=Yle Uutiset |Viitattu=14.5.2018 }}</ref> Orikedolla toiminut jätteenpolttolaitos oli käytössä 40 vuotta, ja sen piippu oli osa turkulaismaisemaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/uutiset/turun+seutu/785619/Orikedon+piipun+kaato+nakyy+parhaiten+Halisten+pelloilta | Nimeke =Orikedon piipun kaato näkyy parhaiten Halisten pelloilta | Ajankohta = | Julkaisu = Turun Sanomat | Viitattu =5.3.2016 }}</ref> [[Topinojan kaatopaikka|Topinojan kaatopaikalla]] on yli 30 eri lajitteluvaihtoehtoa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turkulainen.fi/artikkeli/303992-topinojan-jatevuoret-katosivat-lahes-kaikki-kotitalousjate-jo-hyotykaytossa | Nimeke = Topinojan jätevuoret katosivat – lähes kaikki kotitalousjäte jo hyötykäytössä | Ajankohta =2015 | Julkaisu = Turkulainen | Viitattu =5.3.2016 }}</ref>

[[Tiedosto:Kun ystävyyssuhteet solmitaan.jpg|pienoiskuva|uprightpysty|Turun ja [[Göteborg]]in ystävyyspatsas ''[[Kun ystävyyssuhteet solmitaan]]''. Alkuperäinen patsas lahjoitettiin Göteborgin kaupungille.]]

Turun ystävyyskaupungeista etenkin Pietari on noussut viime vuosina tärkeäksi, ja yhteistyömahdollisuudet ovat kasvaneet Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Pietarissa on järjestetty Turku-päivät ja vastavuoroisesti Turussa on järjestetty Pietari-päivät. Kaupungit tekevät yhteistyötä myös talouden, kulttuurin, koulutuksen, terveydenhuollon ja matkailun saralla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.turku.fi/turun-paivat-pietarissa-2015 | Nimeke = Turun päivät Pietarissa 2015 | Ajankohta = | Julkaisu = Turku.fi | Viitattu = 25.5.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074067381/Turun+ja+Pietarin+suhde+kestanyt+puoli+vuosisataa+lapi+mullistusten | Nimeke = Turun ja Pietarin suhde kestänyt puoli vuosisataa läpi mullistusten | Ajankohta =2005 | Julkaisu = Turun Sanomat | Viitattu =25.5.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/493947/Turun+ja+Pietarin+yhteistyota+tiivistetaan | Nimeke = Turun ja Pietarin yhteistyötä tiivistetään | Ajankohta = 2013 | Julkaisu = Turun Sanomat | Viitattu = 25.5.2016 }}</ref>

Göteborgin kanssa Turku on tehnyt yhteistyötä jo ennen ystävyyskaupunkisuhteiden solmimista. Virallisesti Göteborgista tuli Turun ystävyyskaupunki vuonna 1946, mutta Turun kummikaupunkina se oli ollut jo 1940-luvun alusta asti. Vuonna 1945 lähes kaikki turkulaiset saivat joulupaketin Göteborgista. Turku kiitti Göteborgin kaupunkia anteliaisuudesta sodan jälkeen tilaamalla [[Wäinö Aaltonen|Wäinö Aaltoselta]] kookkaan veistoksen. ''[[Kun ystävyyssuhteet solmitaan]]'' paljastettiin Göteborgissa toukokuun alussa 1955, ja kauppaneuvos Leo Weinstein lahjoitti veistoksen kaksoiskappaleen Turun kaupungille. Kaksoiskappale paljastettiin Turussa muutama viikko Göteborgin jälkeen.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.turku.fi/kulttuuri-ja-liikunta/museo/kokoelmat/ulkoveistokset/waino-aaltonen-kun-ystavyyssuhteet-solmitaan |nimeke =Wäinö Aaltonen: Kun ystävyyssuhteet solmitaan| ajankohta= |julkaisija=Turun kaupunki |viitattu=14.5.2018 }}</ref>

* 1976 [[Tiedosto:Flag of Bratislava.svg|20px|borderreunus]] [[Bratislava]] ([[Slovakia]])

Näiden ystävyyskaupunkien lisäksi Turulla on voimassa oleva yhteistyösopimus [[Tiedosto:National Emblem of the People's Republic of China.svg|20px]] [[Tianjin|Tianjinin]]in ([[Kiina|Kiinan kansantasavalta]]) kaupungin kanssa.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.turku.fi/turku-tieto/turun-ystavyyskaupungit |nimeke =Turun ystävyyskaupungit| ajankohta= |julkaisija=Turun kaupunki |viitattu=6.4.2018 }}</ref>

Vanha ja historiallinen kuvaavat ihmisten mielikuvia Turusta. Vuoden 2011 kulttuuripääkaupunkivuosi vahvisti Turun julkisuuskuvaa ja kohensi imagoa maailmalla.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.turkulainen.fi/artikkeli/34479-vanha-ja-historiallinen-imago-turulle-vain-etu |nimeke =Vanha ja historiallinen imago Turulle vain etu| ajankohta=25.2.2011 |julkaisija=Turkulainen |viitattu=27.3.2018 }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-5063979 |nimeke =Turun imago koheni kulttuurivuoden myötä| ajankohta=14.2.2012 |julkaisija=Yle |viitattu=27.3.2018 }}</ref> Leikkimielisen turkulaisen sanonnan mukaan turkulaiseksi ei voi tulla, vaan ainoastaan syntyä – ja turkulaiseksi voi syntyä ainoastaan [[Heideken]]in synnytyssairaalassa, joka kylläkin lakkautettiin vuonna 1995.<ref>{{Verkkoviite|Osoite= http://www.visitturku.fi/heideken_ |Nimeke =Heideken |Julkaisu=Visit Turku |Viitattu=27.5.2016 }}</ref> Stereotypioista huolimatta Turulla on ollut varsin [[kansainvälinen]] ja monikulttuurinen [[väestö]]pohja kautta historiansa. Kaupungin asukkaista 39,7&nbsp;% oli syntyperäisiä turkulaisia vuonna 2016. Ulkomailla syntyneitä oli 9,8&nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite|Osoite= https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//tilastollinen_vuosikirja_2017_netti.pdf |Nimeke =Väestö iän ja syntymäpaikan mukaan 31.12.2016| Julkaisu=Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja – Statistisk årsbok för Åbo stad |Ajankohta= |julkaisija= |Viitattu=27.3.2018 }}</ref>

Turkulaisuuden kanssa törmäyskurssilla ovat [[Kansanperinne|kansanperinteen]] mukaan [[tampere]]laiset.<ref>{{Verkkoviite|Osoite= http://www.hs.fi/kotimaa/a1458789976242 | Selite = digitilaajille |Nimeke =Turku vs Tampere – on aika selvittää, kumpi on Suomen paras kaupunki| Julkaisu=Helsingin Sanomat |Ajankohta=28.3.2016 |Viitattu=27.5.2016 |Arkisto = https://web.archive.org/web/20160328111748/http://www.hs.fi/kotimaa/a1458789976242 }}</ref> [[Tampereen teknillinen yliopisto|Tampereen teknillisessä yliopistossa]] on jopa Ei-Turkulainen osakunta (ETO ry), jonka tavoitteena on yhdistää kaikki Tampereen tiedekorkeakoulujen ei-turkulaiset opiskelijat.<ref>{{Verkkoviite|Osoite= http://eto.fi/sivu/s%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t |Nimeke =Säännöt |Julkaisu=Ei-Turkulainen osakunta (ETO ry)|Viitattu=27.5.2016 }}</ref>

[[Turkuseura|Turkuseura-Åbosamfundet ry]] on vuonna 1957 perustettu 2&nbsp;200-jäseninen kaksikielinen, poliittisesti sitoutumaton kotiseutuyhdistys, joka vaalii turkulaisuutta ja [[Turun murre]]tta, tallettaa perinteitä ja turkulaista paikallishistoriaa. Seuran tavoitteena on vaikuttaa Turun myönteisen [[imago]]n ylläpitämiseen ja lisäämiseen. Seura järjestää Turkuun liittyviä retkiä, esitelmätilaisuuksia, näyttelyitä ja kilpailuja sekä julkaisee kotiseutulehteä ''Suomen Turku – Åbo, vår stad'', joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Turkuseura harjoittaa myös kustannustoimintaa ja julkaisee Turku-aiheista kirjallisuutta. Seuralla on oma kauppa, Föripuoti, jossa myydään omien julkaisujen lisäksi myös muiden kustantamaa Turku-aiheista kirjallisuutta sekä postikortteja ja lahjatavaroita.<ref>{{Verkkoviite|Osoite= http://www.turkuseura.fi/# |Nimeke =Toiminta |Julkaisija=Turkuseura |Viitattu=5.3.2015 }}</ref>

Tiedosto:Quercus robur - leaves.jpg|[[Tammi]] on Turun nimikkokasvi.<ref>{{Verkkoviite|Osoite= https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003617878.html | Selite = digitilaajille |Nimeke =Uuttukyyhkystä ja tammesta Turun nimikkoeläin ja -kasvi| julkaisu=Helsingin Sanomat |ajankohta=22.4.1997 |julkaisija= |Viitattu=14.5.2018 }}</ref>

| 3. || [[Tiedosto:Suomen Joutsen 2007-07-30.jpg|30px]] || [[Forum Marinum]] || 145 564 || 9. || [[Tiedosto:Luostarinmäen käsityöläismuseo, vaununtekijän verstas.jpg|30px]] || [[Luostarinmäen käsityöläismuseo]] || 36 786

[[Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto]] on myös suosittu käyntikohde, vaikkei sitä sinänsä olekaan laskettu tähän nähtävyyksien listaan. Vuonna 2017 pääkirjastossa oli kävijöitä noin 1,3 miljoonaa<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//kirjaston_tilastot_2017_pdf.pdf |nimeke =Kirjaston tilastot 2017| ajankohta= |julkaisija=Turun kaupunki |tiedostomuoto=pdf |viitattu=21.8.2018 }}</ref>.

Musiikin puolella useita vuosikymmeniä kansansuosiota ovat nauttineet [[Matti ja Teppo|Matti ja Teppo,]], veljeään [[Seppo Ruohonen|SeppoSeppoa]]a unohtamatta. [[VeePee Lehto|Vee Pee Lehdon]] kynästä ovat hitit ''[[Et voi tulla rajan taa|]]''Et voi tulla rajan taa'']], ''Mä joka päivä töitä teen'' ja ''Näitä polkuja tallaan''.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-5946186 |nimeke =Mattia ja Teppoa jo 40 vuotta| ajankohta=27.11.2009 |julkaisija=Yle Uutiset |viitattu=11.6.2018 }}</ref> [[Tuula Amberla]] löi aikoinaan läpi [[Lulu (kappale)|Lulu]]-hitillään.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.nrgm.fi/artikkelit/suomipopin-valkeat-helmet-3-tuula-amberla-%E2%80%93-lulu-1984/ |nimeke =Suomipopin valkeat helmet: #3 Tuula Amberla - Lulu| julkaisu=nrgm.fi |ajankohta= |julkaisija= |viitattu=11.6.2018 }}</ref> Muita kuuluisia turkulaisia artisteja ovat muiden muassa [[Kauko Röyhkä]], [[Anna Hanski]], [[Tamara Lund]] ja [[Karita Mattila]]. Elektronisen musiikin puolella turkulaisia tai Turussa vaikuttaneita nimiä ovat [[Jori Hulkkonen|Jori Hulkkonen,]], [[Darude]], [[Jaakko Salovaara]], [[Jori Sjöroos]] ja [[Bomfunk MC’s]] -yhtyeen [[Dj Gismo]].

[[Ressu Redford]] ja [[Tommi Läntinen]] ovat keikkaillet yksinkin, mutta heidät muistetaan 80-luvun bändeistä [[Bogart Co.|Bogart Co]]. ja [[Boycott]]. [[Pääkköset]] räppäsi ''Eläinrääkkäyksestä'' ja [[Ritarikunta (yhtye)|Ritarikunta]] kyseli ''Kuka sua kuskaa''. 90-luvulla vaikuttaneita yhtyeitä olivat [[Xysma]] ja [[Disgrace (yhtye)|Disgrace]]. 2000-luvulla kansainvälisestikin pärjäsi [[Teemu Brunila|Teemu Brunilan]]n [[The Crash]]<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.demi.fi/demilat/musa/crash |nimeke =The Crash| julkaisu=Demi.fi |ajankohta=19.9.2008 |julkaisija= |viitattu=11.6.2018 }}</ref>. 2010-luvulla ovat keikkailleet mm. [[Robin Packalen|Robin]], [[Tippa (muusikko)|Tippa-T]] ja [[Sammal (yhtye)|Sammal]]. [[Hanoi Rocks|Hanoi Rocksin]]in [[Michael Monroe]] on asunut 1990-luvun lopulta Turussa.

Turkulaisia kirjailijoita tai runoilijoita ovat muiden muassa [[Jarkko Laine]], [[Markku Into]], [[Jukka Parkkinen]], ja [[Reijo Mäki]]. Murrerunoilija [[Heli Laaksonen]] on kotoisin Turusta vaikka asuukin nykyään muualla.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/heli_laaksonen_on_laitilan_puuhanainen |nimeke =Heli Laaksonen on Laitilan puuhanainen| julkaisu=Me Naiset |ajankohta=17.2.2011 |julkaisija= |viitattu=11.6.2018 }}</ref> Turkulainen sanoittaja [[Sinikka Svärd]] on tehnyt tekstit useisiin suomalaisiin huippuiskelmiin. Näitä ovat muun muassa [[Katri Helena|Katri Helenan]]n ''Vie Minut'', [[Finlanders|Finlandersin]]in ''Oikeesti'' ja [[Anna Eriksson|Anna Erikssonin]]in ''Kun katsoit minuun'' ja ''[[Kaikista kasvoista (kappale)|Kaikista kasvoista]]''.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.sinikkasvard.com/sinikasta.htm |nimeke =Sanoittaja Sinikka Svärdin 50-vuotisjuhlakonsertti| ajankohta= |julkaisija= |viitattu=27.7.2018 }}</ref> Sarjakuvataiteilija [[Jussi Tuomola|Jussi ”Juba” Tuomola]] on saavuttanut suursuosion [[Viivi ja Wagner]] -sarjakuvallaan<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://emmamuseum.fi/n%C3%A4yttelyt/juba-tuomola |nimeke =Juba Tuomola: Viivi ja Wagner| ajankohta= |julkaisija=Emma - Espoon modernin taiteen museo |viitattu=11.6.2018 }}</ref>. Myös [[Nanna (sarjakuva)|Nanna]]-sarjakuvan luoja Tuuli Hypén on turkulainen.

Turkulaisista taiteilijoista [[Wäinö Aaltonen]] on Suomen tunnetuimpia kuvanveistäjiä.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://taidekokoelma.rautalamminmuseo.fi/taiteilijat/w%C3%A4in%C3%B6-aaltonen-1894-1966 |nimeke =Wäinö Aaltonen 1894-1966| ajankohta= |julkaisija=Rautalammin museo |viitattu=11.6.2018 }}</ref> Myös [[Simo Helenius|Simo Heleniuksen]] teoksia on ympäri Turun katuja ja pihoja.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.aamuset.fi/teemat/1613829726/Simo+Heleniuksen+toissa+kukkii+ajaton+huumori |nimeke =Simo Heleniuksen töissä kukkii ajaton huumori| julkaisu=Aamuset |ajankohta=28.1.2017 |julkaisija=Aamuset |viitattu=11.6.2018 }}</ref> [[Saara Ekström|Saara Ekstömin]] säänkestävästä [[Corten-teräs|corten-teräksestä]] valmistettu [[Kertosäe (taideteos)|Kertosäe]]-taideteos on [[Vähätori|Vähätorin]]n laidalla.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.turku.fi/kulttuuri-ja-liikunta/museo/kokoelmat/ulkoveistokset/saara-ekstrom-kertosae |nimeke =Saara Ekström: Kertosäe| ajankohta= |julkaisija=Turun kaupunki |viitattu=27.7.2018 }}</ref> Tunnettuja taidemaalareita ovat esimerkiksi [[Helge Stén]], [[Nina Ahlstedt|Nina Alhstedt]], [[Sulho Sipilä]], [[Matti Karjula]], [[Edwin Lydén]], [[Heikki Marila]] ja [[Elsa Salminiitty]].

[[Tiedosto:Julfred utlyses Gamla Stortorget 2009.jpg|pienoiskuva|[[Joulurauha]] on julistettu tiettävästi ensimmäistä kertaa Turun Vanhalla Suurtorilla jo vuonna 1320.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/430637/Joulurauhan+julistus+alkoi+jo+1300luvulla | Nimeke = Joulurauhan julistus alkoi jo 1300-luvulla | Julkaisija = Turun Sanomat | Viitattu = 11.4.2013 | Kieli = Suomi }}</ref>]]

Turussa järjestetään monipuolisesti tapahtumia ympäri vuoden. Joka neljäs vuosi [[Turun Soitannollinen Seura]] järjestää helmikuussa valtakunnallisen [[Turun sellokilpailu]]n, joka on lajissaan Suomen ainoa. Alkuvuodesta maaliskuussa järjestetään vuosittain myös [[Turku Jazz]] -tapahtuma, jota on järjestetty vuodesta 1969 eri tapahtumapaikoissa ympäri kaupunkia kuitenkin keskittyen viime vuosina Logomoon. Kevään perinteisiin kuuluu myös Turun kalamarkkinayhdistyksen järjestämät Saaristolaismarkkinat. Tapahtuma kerää huhtikuussa Aurajokirantaan kalastajia ja käsityöläisiä erityisesti [[Turun saaristo]]sta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.silakka.info/turun_saaristolaismarkkinat | Nimeke = Turun saaristolaismarkkinat | Julkaisija = Turun kalamarkkinayhdistys | Viitattu = 11.4.2013 | Kieli = Suomi }}</ref> [[Turun Messu- ja Kongressikeskus|Turun messu- ja kongressikeskuksessa]] järjestetään keväällä useita messuja, muun muassa Turun taide- ja antiikkimessut. Urheilun osalta perinteinen kevään tapahtuma on huhtikuinen [[Turun Sanomien kortteliajot]] -pyöräkilpailu, jonka [[Turun Urheiluliitto]] on järjestänyt vuodesta 1957 alkaen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/urheilu/1074196287/TSkortteliajot+poljetaan+50+kerran | Nimeke = TS-kortteliajot poljetaan 50. kerran | Ajankohta = 2007 | Julkaisu = ts.fi | Viitattu =15.5.2016 }}</ref> Uudempia kevään tapahtumia ovat muun muassa Suomalaisen elokuvan festivaali<ref>http://www.suomalaisenelokuvanfestivaali.fi/</ref> ja toukokuussa järjestettävä [[Turku Biennaali]] -nykytaiteen näyttely<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aboavetusarsnova.fi/fi/museossa-tapahtuu/turku-biennaali | Nimeke = Turku Biennaali | Ajankohta = | Julkaisu = aboa vetus ars nova | Viitattu =15.5.2016 }}</ref>.

Turun kesän festivaalitarjonnan aloittaa kesäkuun alussa Kuusistossa pidettävä Saaristo Open -musiikkitapahtuma. Sitä seuraa Neitsytperunafestivaali, jolloin Panimoravintola Koulun pihalla odotetaan kesän ja varhaisperunan saapumista. Kesäkuun puolivälissä järjestetään lasten kaksipäiväinen taide- ja musiikkijuhla [[Seikkisrock]] Kupittaan [[Seikkailupuisto]]ssa. Samoihin aikoihin, kaupungin tunnetuimman urheilijan [[Paavo Nurmi|Paavo Nurmen]] syntymäpäivän tienoilla, järjestetään paljon urheilutapahtumia, joihin lukeutuu [[Paavo Nurmi Games]] -yleisurheilutapahtuma. Kesäkuun lopettaa vuosittain valtavasti kävijöitä keräävä [[Turun keskiaikaiset markkinat]], joka on järjestetty vuodesta 1996 [[Vanha Suurtori|Vanhalla Suurtorilla]]. Heinäkuun alussa [[Ruissalo]]n saarella [[Ruissalon Kansanpuisto|Kansanpuistossa]] järjestetään Euroopan vanhin yhtäjaksoisesti jatkunut rockfestivaali [[Ruisrock]]. Samaan aikaan [[Brinkhallin kartano]]lla on kamariorkesteri Refugium musicumin järjestämä Brinkhall soi -festivaali, jonka tarkoituksena on elävöittää kulttuurihistoriallisesti merkittävän kartanon miljöötä. Heinäkuun puolivälin tienoilla Turun keskustassa on elektronisen ja tanssimusiikin kaupunkifestivaali [[Turku Modern]], joka jatkaa Turun kaupungissa järjestettävien tanssimusiikin festivaalien perinnettä. Heinäkuun lopettaa kaupunkifestivaali [[Down By The Laituri]] (DBTL), joka kerää väkeä Turun kaupunkikeskustaan. [[The Tall Ships’ Races|The Tall Ships Races]] -tapahtuma tuo suuret purjelaivat Itämerelle neljän vuoden välein. Turku on toiminut järjestäjänä useamman kerran viime vuosikymmeninä.

Syksyllä vietetään Turun omaa kotiseutupäivää eli [[Turun päivä]]ä, jota juhlitaan vuosittain syyskuun kolmantena sunnuntaina. Turun päivänä kaupunkilaisille tarjotaan monia mahdollisuuksia tutustua omaan kotikaupunkiinsa, Kauppatorilla on suuret perinteikkäät Heikinmarkkinat, paitsi ei vuonna 2018 toriremontin vuoksi, ja samoihin aikoihin järjestetään messukeskuksessa myös Turun messut. Turun päivänä valitaan myös tulevaksi vuodeksi Turun Flikka ja Poika ja päivä päätetään suureen ilotulitukseen Aurajokirannassa.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.turku.fi/turunpaiva |nimeke =Turun päivä| ajankohta= |julkaisija=Turun kaupunki |viitattu=14.5.2018 }}</ref> Syksyllä on kaupungissa vielä kaksi perinteikästä urheilutapahtumaa: vuodesta 1927 lähtien järjestetty [[Aurasoutu]] -soutukilpailu sekä Ruissalojuoksut, joka on järjestetty Ruissalossa vuodesta 1972 lähtien.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tyy.fi/fi/toiminta/tapahtumakalenteri/aurasoudut-2015 | Nimeke = Aurasoudut 2015 | Ajankohta = | Julkaisu =TYY | Viitattu = 6.6.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.meetturku.fi/s/ruissalo-run_fi | Nimeke = Ruissalojuoksut | Ajankohta = | Julkaisu = Meet Turku | Viitattu =6.6.2016 }}</ref> Lokakuun alussa Turun Messukeskuksessa järjestetään [[Turun kansainväliset kirjamessut]] ja ruokamessut<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turunmessukeskus.fi/tapahtuma/turun-kirjamessut/ | Nimeke = Turun Kirjamessut 2016 | Ajankohta = | Julkaisu = Turun messukeskus | Viitattu =6.6.2016 }}</ref> Lokakuussa on myös kevään tapaan kalamarkkinat eli [[silakkamarkkinat|Turun silakkamarkkinat]] Aurajokirannassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-6347788 | Nimeke = Silakkamarkkinat kansoittaa Aurajoen rannat | Tekijä =Salo, Markku | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta =25.10.2012 | Viitattu = 15.5.2016 }}</ref>

[[Marraskuu]]n alusta [[Nuutinpäivä]]än kaupungissa järjestetään erilaisia [[joulu]]un liittyviä tapahtumia. Keskeisimpänä tapahtumana ovat [[Vanha Suurtori|Vanhan Suurtorin]] joulumarkkinat. Marraskuussa Turussa järjestetään Pohjoismaiden suurin nuorisolle tarkoitettu kristillinen musiikkitapahtuma, [[Maata näkyvissä -festarit]].<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/828900/Suuri+jumalanpalvelus+kaynnisti+Maata+nakyvissa+festarit |nimeke =Suuri jumalanpalvelus käynnisti Maata näkyvissä -festarit| julkaisu=Turun Sanomat |ajankohta=13.11.2015 |julkaisija= |viitattu=14.5.2018 }}</ref> Turku on Suomen virallinen joulukaupunki, jossa on jo 1300-luvulta lähtien luettu [[joulurauha]]njulistus.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.turku.fi/joulukaupunki/joulurauha |nimeke =Joulurauha| ajankohta= |julkaisija=Turun kaupunki |viitattu=14.5.2018 }}</ref>

[[Tiedosto:Vesa Loikas KOP-Kolmio Shopping Center Turku-Finland April10th-2010.jpg|pienoiskuva|[[Turun kauppatori]]n laidalla sijaitsevassa [[KOP-kolmio]]ssa toimi [[Yleisradio|YleYlen]]n Turun seudun toimitus, kunnes se vuonna 2015 muutti kulttuurikeskus Logomoon.]]

Turun seudun merkittävin [[Konserni#Mediakonserni|mediakonserni]] on [[Arvo Ketonen|Ketosen]] suvun omistama [[TS-Yhtymä]]. TS-yhtymän omistama [[Turun Sanomat]], joka on vuonna 1904 perustettu sitoutumaton [[sanomalehti]], on Turun alueen tärkein viestintäkanava. Turun sanomilla on päivittäin 171&nbsp;000, viikoittain 241&nbsp;000 lukijaa (vuonna 2018).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://mediamyynti.ts.fi/printti/ | Nimeke= 245 000 sitoutunutta lukijaa printissä | Ajankohta =17.10.2017| Julkaisu = Turun Sanomat | }}</ref>

Turussa ilmestyy myös ilmaislehti [[Turkulainen]], jota julkaisee [[Etelä-Suomen Media|Etelä-Suomen Media Oy,]] joka kuuluu [[Keskisuomalainen]]-konserniin. Lehteä jaetaan keskiviikkoisin 139&nbsp;000 kappaletta ja viikonloppuisin 103&nbsp;000. Turun lisäksi lehti jaetaan [[Raisio]]on, [[Kaarina]]an, [[Naantali]]in, [[Lieto]]on, [[Parainen|Paraisille]], [[Masku]]un, [[Rusko]]lle ja [[Nousiainen|Nousiaisiin]]. Lehti on ollut koko ilmestymisensä ajan riippumaton ja sanoo olevansa puolueeton turkulaisuuden äänenkannattaja.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://etelasuomenmedia.fi/wp-content/uploads/Turkulainen.pdf |nimeke =Turkulainen - Mediatiedot| ajankohta= |julkaisija=Etelä-Suomen Media Oy |tiedostomuoto=pdf |viitattu=15.5.2018 }}</ref> Lehti on valittu kolme kertaa Suomen parhaaksi kaupunkilehdeksi vuosina 1998, 2003 ja 2006.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.turkulainen.fi/artikkeli/33283-turkulaiselle-kaksi-palkintoa |nimeke =Turkulaiselle kaksi palkintoa| julkaisu=Turkulainen |ajankohta=25.2.2011 |julkaisija= |viitattu=15.5.2018 }}</ref>

Turun seudun tärkein ruotsinkielinen viestintäkanava on Suomen vanhin yhä ilmestyvä sanomalehti [[Åbo Underrättelser]], jonka ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1824. Lehden kohdealueita ovat Turku, Kaarina, Parainen ja [[Kemiönsaari]]. Lehteä julkaisee muun muassa [[Åbo Akademi]]n säätiön omistama Förlags Ab Sydvästkusten. Lehden levikki oli vuonna 2017 6 394 kpl. Lehti ilmestyy viisi kertaa viikossa tiistaista lauantaihin.<ref>{{Verkkoviite|Osoite= http://www.abounderrattelser.fi/PDF/AUPKmediakortti2018.pdf |Nimeke =Mediakortti| Julkaisu=Åbo Underrättelser |ajankohta= |julkaisija= |tiedostomuoto=pdf |Viitattu=4.4.2018 }}</ref>

[[Auran Aallot]] on TS-Yhtymän ja Mediatakojat Oy:n omistama paikallisradiokanava. Auran Aallot aloitti vuonna 1985 toimintansa yhtenä Suomen ensimmäisistä kaupallisista radiokanavista. Kanavalla on alueellisesti kuuntelijoita 52 000 viikossa.<ref>{{Verkkoviite|Osoite= http://www.auranaallot.fi/auran-aallot-aito-paikallinen-radiomedia |Nimeke =Auran Aallot on aito paikallinen radiomedia| ajankohta= |Julkaisija=Auran Aallot |Viitattu=4.4.2018 }}</ref>

[[Yle Turku]] on yksi [[Yle Radio Suomi|Yle Radio Suomen]] maakuntaradioista. Kanava välittää ajankohtaisesti maakuntaa koskevia tapahtumia ja uutisia sekä tasatunnein Radiouutiset. Turussa taajuus on 94,3 &nbsp;MHz.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/aihe/yle-radio-suomi/yle-radio-suomen-taajuudet |nimeke =Yle Radio Suomen taajuudet| ajankohta= |julkaisija=Yle Radio Suomi |viitattu=15.5.2018 }}</ref>

Yleisradion Turun toimitus muutti kesällä 2015 Kauppatorin laidan KOP-kolmiosta kulttuurikeskus Logomoon.<ref>{{Verkkoviite|Osoite= https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/12/22/yle-turku-ja-yle-aboland-muuttavat-logomoon |Nimeke =Yle Turku ja Yle Åboland muuttavat Logomoon |Ajankohta=22.12.2014 |Julkaisija=Yleisradio |Viitattu=22.6.2015 }}</ref>

Turun piispa on myös [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] [[Turun arkkipiispa|arkkipiispa]].<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://arkkihiippakunta-fi-bin.aldone.fi/@Bin/c7347abf710684b57dc9eac52c148a8a/1526368519/application/pdf/287832/Tuomiokapitulin%20esittely.pdf |nimeke =Turun tuomiokapituli| ajankohta= |julkaisija=Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli |tiedostomuoto=pdf |viitattu=15.5.2018 }}</ref> Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä toimii Turussa muun muassa [[Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys]], [[Herättäjä-Yhdistys]], [[lestadiolaisuus]] ja [[Kansan Raamattuseura]]. Muihin kristillisiin kirkkoihin lukeutuvat muun muassa [[Katolinen kirkko Suomessa|katolinen]] [[Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin kirkko|Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin seurakunta]],<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://katolinen.fi/seurakunnat/pyhan-birgitan-ja-autuaan-hemmingin-seurakunta/ | Nimeke = Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin seurakunta| Julkaisija = Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin seurakunta| Viitattu = 18.2.2018 }}</ref> [[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisen kirkon]] [[Turun ortodoksinen seurakunta]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ort.fi/turku| Nimeke = Turun ortodoksinen seurakunta| Julkaisija = Suomen ortodoksinen kirkko| Viitattu = 28.1.2012 }}</ref> ja [[Lähetyshiippakunta]]an kuuluvat Pyhän Paavalin luterilainen seurakunta ja Sankt Gabriels församling<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lhpk.fi/seurakunnat/| Nimeke = Suomen lähetyshiippakunta| Julkaisija = LHPK| Viitattu = 4.6.2015 }}</ref>. Muita merkittäviä uskontokuntia Turussa edustavat [[Turun juutalainen seurakunta]], jolla on oma [[Turun synagoga|synagoga]], [[Suomen vietnamilaisten buddhalaisten yhdyskunta]], jolla on [[Lootuksen sydämen temppeli|temppeli]] [[Moisio (Turku)|Moisiossa]], ja [[Turun Islamilainen Yhdyskunta]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view?orgId=452| Nimeke = Turun juutalainen seurakunta| Julkaisija = Uskonnot Suomessa| Viitattu = 28.1.2012 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view?orgId=27| Nimeke = Suomen vietnamilaisten buddhalaisten yhdyskunta| Julkaisija = Uskonnot Suomessa| Viitattu = 28.1.2012 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view?orgId=1058| Nimeke = Turun Islamilainen Yhdyskunta| Julkaisija = Uskonnot Suomessa| Viitattu = 28.1.2012 }}</ref>

Turussa toimii useita kymmeniä uskonnollisia yhteisöjä.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.uskonnot.fi/hakusivu/ |nimeke =Uskonnot Suomessa| julkaisu=Uskonnot Suomessa -sivusto |ajankohta= |julkaisija= |viitattu=15.5.2018 }}</ref> Turussa on järjestetty vuodesta 2016 lähtien kesän alussa uskontojen yhteinen rauhankävely, jonka tarkoituksena on osoittaa, että erilaiset uskonnolliset yhteisöt voivat elää sovinnossa keskenään.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.turku.fi/uutinen/2018-05-09_tervetuloa-uskontojen-rauhankavelylle |nimeke =Tervetuloa uskontojen rauhankävelylle| ajankohta= |julkaisija=Turun kaupunki |viitattu=15.5.2018 }}</ref>

[[Tiedosto:Paavo Nurmi Marathon, 2007, Aurakatu.jpg|pienoiskuva|[[Paavo Nurmi Marathon]] juostiin vuonna 2007 16. kerran.]]

Joukkuelajeista Turussa merkittävimmät ovat jalkapallo ja jääkiekko. Menestynein turkulainen palloiluseura on vuonna 1922 perustettu [[Turun Palloseura]] (TPS). [[Turun yliopisto|Turun yliopiston]]n [[Sosiologia|sosiologiansosiologia]]n professori Hannu Ruonavaara on tutkinut turkulaista jääkiekkoyleisöä ja todennut, että TPS kytkeytyy vahvasti turkulaisuuteen. Ruonavaaran mukaan seura liitetään turkulaisuuteen niin Turussa kuin muuallakin Suomessa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=A. Anttila & H. Ruonavaara (toim.) |Nimeke =Jääkiekkoilta Turussa. Tutkielmia kiekkoyleisöstä |Vuosi=2001 |Sivu= |Julkaisija=Turun yliopisto. Sosiologian laitos }}</ref> Jalkapallossa TPS on voittanut Suomen mestaruuden kahdeksan kertaa ja [[Jalkapallon Suomen Cup|Suomen Cupin]] kolmesti. Toinen jalkapallon liigatasolla pelaava turkulaisseura on vuonna 1990 perustettu [[FC Inter Turku]], joka voitti jalkapallon Suomen mestaruuden 2008 ja Suomen Cupin vuonna 2009<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://fcinter.fi/sivut/fc-inter |nimeke = http://fcinter.fi/sivut/fc-inter| ajankohta= |julkaisija= |viitattu= }}</ref>.

Jääkiekossa TPS on voittanut Suomen mestaruuden yksitoista kertaa. TPS on voittanut [[Jääkiekon SM-liiga|SM-liigan]] mestaruuden kahdesti kolmena perättäisenä vuonna: 1989–1991 ja 1999–2001. Muita jääkiekon korkeimmalla tasolla pelanneita turkulaisseuroja ovat olleet [[TuTo Hockey|TuTo]], [[Turun Pallokerho|TuPK]], [[Åbo IFK|ÅIFK]], [[Turun Riento]], [[Kiekko-67]] ja [[Turun Pyrkivä]]. TuTo on pelannut jääkiekon SM-sarjassa kymmenen ja -liigassa kahden kauden ajan.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://liiga.fi/uutiset/historia/ |nimeke = http://liiga.fi/uutiset/historia/| ajankohta= |julkaisija= |viitattu= }}</ref>

Yleisurheilussa kaupunkia edustaa näkyvimmin [[Turun Urheiluliitto]], joka on 12 kertaa ollut [[Kalevan kisat|Kalevan kisojen]] paras seura, viimeksi 2005<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.kalevankisatturku.fi/page22.php |nimeke =Turun Urheiluliitto| julkaisu=Kalevan Kisat Turku |ajankohta= |julkaisija= |viitattu=26.2.2018 }}</ref>. Seuran menestynein urheilija on kestävyysjuoksija [[Paavo Nurmi]], jonka mukaan on nimetty [[Turun Urheilupuisto|Urheilupuistossa]] sijaitseva yleisurheilustadion<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.kalevankisatturku.fi/page14.php |nimeke =Paavo Nurmen stadion| julkaisu=Kalevan Kisat Turku |ajankohta= |julkaisija= |viitattu=26.2.2018 }}</ref>. Stadionilla on järjestetty useaan kertaan Kalevan kisat ja vuodesta 1957 lähes katkeamattomasti vuosittain [[Paavo Nurmi Games]]. Erityinen tuki kaupungin urheiluelämälle on ollut Aurajoen urheilulukio, jonka tunnetuimpia opiskelijoita ovat olleet muun muassa jääkiekkoilija [[Saku Koivu]] ja tennispelaaja [[Jarkko Nieminen]]. Turun Urheilutoimittajien Kerho listasi tunnetuimmat turkulaiset urheilijat. Edellä mainittujen lisäksi listalle pääsivät ratamoottoripyöräilijä [[Jarno Saarinen]], yleisurheilijat [[Harri Larva]], [[Veikko Karvonen]] ja [[Voitto Hellsten]], painija [[Kaarlo Mäkinen (painija)|Kaarlo Mäkinen]], Jääkiekkoilija [[Timo Nummelin]] ja jalkapalloilija [[Kalevi Lehtovirta]]<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.turkulainen.fi/artikkeli/256759-ovatko-he-turun-kaikkien-aikojen-parhaat-urheilijat |nimeke =Ovatko he Turun kaikkien aikojen parhaat urheilijat?| ajankohta=28.12.2014 |julkaisija=Turkulainen |viitattu=26.2.2018 }}</ref>.

Turussa on runsaasti tiloja ja alueita eri urheilulajien harrastamiseen. [[Kupittaa|Kupittaan]]n alue, keskustan tuntumassa sijaitseva Turun Urheilupuisto ja Impivaara ovat kaupungin monipuolisimmat liikunta- ja urheilualueet. Kupittaalla on useiden jalka- ja pesäpallokenttien lisäksi muun muassa liikunta- ja keilailuhalli, [[Veritas Stadion]] -jalkapallostadion, [[velodromi]], rullalautailualue ja [[BMX-pyöräily|BMX]]-rata. Vuonna 2006 Kupittaalle valmistui uusi [[Kupittaan jäähalli]] ja vuonna 2017 Kupittaan palloiluhalli. Urheilupuistossa sijaitsee Paavo Nurmen stadion, jossa käydään pääosin yleisurheilukilpailuja. Lisäksi puistossa on kentät pesäpalloa, jalkapalloa, koripalloa, lentopalloa ja useita muita lajeja varten. Urheilupuiston kupeessa sijaitsee [[Samppalinnan maauimala]]. Urheilupuistossa on rikottu useita Suomen- ja maailmanennätyksiä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Virmavirta, Jarmo |Nimeke =Suomen Turku |Vuosi=2004 |Sivu=106-113106–113 |Julkaisupaikka=Helsinki |Julkaisija=Otava |Isbn=951-1-18464-4 }}</ref>

Kolmas tärkeä urheiluareena on kaupungin jäähalleista suurin, vuonna 1990 valmistunut 11 820-paikkainen [[Gatorade Center]] eli Turkuhalli, jonka aiempia markkinointinimiä ovat olleet Typhoon, Elysée Arena ja HK Areena.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hkareena.fi/fi/areena/historia | Nimeke = Historia | Julkaisija = HK Areena | Viitattu = 26.2.2018 }}</ref> Areenalla järjestetään urheilun lisäksi muitakin tapahtumia. Kupittaan ja Turkuhallin lisäksi Turussa on useita pienempiä jäähalleja mm. Varissuolla ja Impivaarassa, jossa sijaitsee myös jalkapallo-, uima- ja tennishalli. Yhteensä Turun kaupunki ylläpitää reilua 200 erilaista liikuntapaikkaa (2016 tilanne)<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite= https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//tilastollinen_vuosikirja_2017_netti.pdf |nimeke =Tilastollinen vuosikirja 2017| ajankohta= |julkaisija=Turun kaupunki |selite=s. 26 |viitattu=27.3.2018 }}</ref>.

Turkulainen [[perinneruoka]] on samalla varsinaissuomalaista perinneruokaa. [[Rusinamakkara]], kala eri muodoissaan (erityisesti [[silakka]]), hapanleipä ja saaristolaisleipä ovat alueelle tyypillisiä perinneruokia.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/hyva-tavaton-ruoka-ja-tapakulttuuri/mista-ruokakulttuuri-koostuu/maakuntien-ruokaperinteita |nimeke =Maakuntien ruokaperinteitä| ajankohta= |julkaisija=Ruokatieto Yhdistys |viitattu=27.3.2018 }}</ref>

Turkua on jo välillä tituleerattu Suomen ruokapääkaupungiksi. Ruokamatkailu on ollut hyvässä nosteessa ja Turkuun on noussut tasokkaita ravintoloita. [[Michelin-tähdet|Michelin-oppaaseen]] maininnan on saanut [[Kaskis]], jolle myös [[Suomen Gastronomien Seura|Suomen Gastronominen Seura]] antoi Vuoden ravintola 2018 -tunnustuksen. Pikaruokaketju [[Hesburger]] on alkujaan turkulainen perheyritys, kuten myös [[Dennis Rafkin|Dennis Rafkinin]]in perustama Pizzeria Dennis. [[Turun kauppahalli|Turun kauppahallissa]]ssa on muutaman ravintolan keskittymä ja se onkin lounasaikaan suosittu ruokapaikka. Kauppahallissa on yhä myös useita ruokaan liittyviä erikoiskauppoja.

[[Lähiruoka]] on muun maan tavoin ollut hyvin esillä 2010-luvulla. Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 ruokakulttuurihankkeilla haluttiin tuoda esille lähiruokaa ja paikallisen ruuan ja ravintolakulttuurin erityispiirteitä.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.ruokatieto.fi/uutiset/kulttuuripaakaupunki-tarjoaa-makuja-lahelta |nimeke =Kulttuuripääkaupunki tarjoaa makuja läheltä| ajankohta= |julkaisija=Ruokatieto Yhdistys |viitattu=27.3.2018 }}</ref>

Turussa järjestetään vuoden aikana useita ruokatapahtumia. Turku Craft Beer -festivaali järjestetään maaliskuussa. Maalis-huhtikuussa pidetään Saaristolaismarkkinat jokivarressa ja kesäkuussa vietetään Neitsytperunafestivaaleja. Elokuussa on aika maistella [[Vegaani|vegaaniruokiavegaani]]ruokia, suuren suosion saanut Vegånia järjestetään vuonna 2018 toistamiseen [[Vanha Suurtori|Vanhalla Suurtorilla]]. Samassa yhteydessä pidetään Turun Panimofestivaali. Syksyllä ajankohtaisia ovat Ruokamessut ja Food and Fun -festivaali. Perinteiset [[Turun silakkamarkkinat]] pidetään jokivarressa lokakuun lopulla.