Ero sivun ”Tornio” versioiden välillä

| työttömyys = 12,0

| työttömyys-päiväys = 2008

| genetiivi = Kaupungin

| johtaja = [[Timo Nousiainen]]

| valtuusto-paikat = <br />22<br />7<br />6<br />3<br />3<br />1<br />1

}}

 

Tornion väkiluku on {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} ({{#time: j. F\t\a Y | {{Suomen kunta/väkiluku|päiväys}}}})<ref name="vakilukuviite" /> ja pinta-ala {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² ({{#time: j. F\t\a Y | {{Suomen kunta/pinta-ala|päiväys}}}}), josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² maata, {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² sisävesiä ja loput {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/meri|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² merta.<ref name="pinta-ala" />

== Maantiede ==

=== Sijainti ===

Tornio sijaitsee [[Perämeri|Perämeren]] pohjoisrannikolla [[Suomen ja Ruotsin raja]]lla. Tornion keskusta on [[Suensaari|Suensaaressa]], joka on maankohoamisen myötä ja keinotekoisen maantäytön vuoksi laajentunut Ruotsin rajalle asti. Ruotsin ja Suomen välinen rajanvedon periaate, jonka mukaan valtakunnanraja kulkee [[Muoniojoki|Muonio]]n- ja [[Tornionjoki]]en syvimmässä uomassa, tekee Tornion keskustan kohdalla poikkeuksen.

 

 

=== Alueen kaavoitus ===

Tornion kaupunki on jaoteltu kaupunkialueeseen ja muihin alueisiin. Keskusta on osa Suensaarta, joka oli ennen joen ympäröimä, mutta nykyään osin maankohoamisen ja osin keinotekoisen rakentamisen vuoksi yhdistyneenä Ruotsin rannikkoon. Suensaari on historiallinen kaupunki, jossa sijaitsevat vanha puukirkko sekä päätie Hallituskatu. Pohjoinen osa saarta kuuluu [[Juhannussaari|Juhannussaareen]]. Itäisellä Tornionjoen rannalla sijaitsevat kaupunginosat [[Särkinärä]], [[Kiviranta (Tornio)|Kiviranta]], [[Torppi]], [[Pudas (Tornio)|Pudas]], [[Miukki]], [[Palosaari (Tornio)|Palosaari]] ja [[Luotomäki]]. Joki erottaa Kirkkoputaan kohdalta saaren, jossa sijaitsevat [[Pirkkiö]], [[Kirkonmäki (Tornio)|Kirkonmäki]], [[Kokkokangas (Tornio)|Kokkokangas]], [[Näätsaari]], [[Puuluoto]] ja [[Röyttä]].

 

 

=== Taajamat ===

 

{| class="wikitable sortable"

 

=== Ilmasto ===

 

Vuosittainen keskilämpötila Torniossa on 0–2&nbsp;°C. Lämpimin kuukausi on heinäkuu keskilämpötilalla 16&nbsp;°C, kylmin on helmikuu −11&nbsp;°C:lla. Terminen [[kasvukausi]] on 135–145 päivän pituinen. Vuosittainen [[sadanta|sademäärä]] on 500–550 millimetriä.<ref name="tilastotietoja">{{Kirjaviite | Tekijä = Arja Sadinmaa | Nimeke = Tilastotietoja Tornio 2007 | Selite= Tilastotietopaketti Torniosta | Julkaisija = Tornion kaupunki | Vuosi = 2007 | Tunniste = {{ISSN|0782-548X}} | www = http://www.tornio.fi/filewrap.php?f=tilastotietoja_2007.pdf }}</ref> Pysyvä lumipeite on yleensä keskimarraskuusta toukokuun alkupäiviin asti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fmi.fi/saa/tilastot_10.html | Nimeke = Talven lumista ja lumisuudesta | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 24.6.2008}}</ref>

 

 

{{Ilmastotaulukko

| Sadantataulukon korkeus = 200

| Sijainti genetiivissä = Tornion

| Otsikko =

| kltammi = −8

 

== Historia ==

 

=== Tornionlaakson kivikausi ===

 

=== Kaupungin perustaminen ===

Ennen perustamistaan Tornio tunnettiin kauppateiden kohtaamispaikkana, josta Pohjolan tuotteet, lohi ja Lapin turkikset, lähtivät maailman markkinoille.

 

 

 

 

 

1700-luvulla Torniossa vieraili muutamia keskieurooppalaisia tutkimusmatkailijoita, jotka tulivat tutkimaan [[arktinen alue|arktisia alueita]]. Merkittävin tutkimusmatka tapahtui vuosina 1736–1737, kun [[Pierre Louis Moreau de Maupertuis]] tutkimusryhmineen [[Ranskan akatemia]]sta saapui tekemään mittauksia Tornionjoen varrelle. Muun muassa [[Aavasaksa]]n laelta tehtyjen [[kolmiomittaus|kolmiomittauksien]] avulla onnistuttiin todistamaan, että Maa on navoiltaan litistynyt pallo, [[geoidi]].

 

=== Tornio Venäjän vallan aikana ===

Lapin kaupankäynti, josta Tornio oli riippuvainen, alkoi hiipua 1800-luvun aikana. Maannousun vuoksi joki oli tullut liian kapeaksi vesiliikennöintiin ja Tornion satama jouduttiin siirtämään alajuoksua kohti. Merkittävin isku varakkaalle kaupungille tapahtui kuitenkin [[Suomen sota|Suomen sodassa]] vuonna [[1808]], jonka päätteeksi Suomi liitettiin osaksi [[Venäjän keisarikunta]]a. Raja vedettiin Muonionjoen syvintä väylää pitkin jatkuen Tornionjoen suistoon asti. Linjaus jakoi Lapin kahteen osaan, mikä oli kohtalokasta kaupankäynnille. Muusta rajalinjauksesta poiketen [[Venäjän keisari]] vaati Tornionjoen syvimmän väylän länsipuolella sijaitsevaa Suensaarta ja sen mukana Tornion keskustaa liitettäväksi Venäjään. Ruotsalaiset perustivat Haaparannan kylän (nykyään kaupunki) rajan länsipuolelle tasapainottamaan Tornion menetystä.

 

 

{{pääartikkeli|[[Tornio ja ensimmäinen maailmansota|Tornio ensimmäisen maailmansodan aikana.]]}}

 

=== Tornio Suomen itsenäisyyden ajalla ===

[[Suomen itsenäistyminen|Suomen itsenäistyttyä]] vuonna 1917 käytiin helmikuussa [[Tornion taistelu|sisällissodan ensimmäisiä taisteluja]] Tornion rautatieaseman alueella. Taistelujen tuloksena Torniossa olleet venäläissotilaat vangittiin.

{{pääartikkeli|[[Tornion taistelu]]}}

 

 

[[Lapin sota|Lapin sodassa]], toisen maailmansodan loppupuolella, Suomen piti rauhansopimuksen ehtona poistaa [[Kansallissosialistinen Saksa|Saksan]] sotilaat maasta. Tornion kaupungin keskustan tuntumassa käytiin Lapin sodan merkittävin taistelu, kun Oulusta meriteitse saapuneet suomalaissotilaat tekivät [[Röytän maihinnousu|maihinnousun]] saksalaisten valtaamaan kaupunkiin. Nopeasti onnistunut takaisinvaltaus ilmeisesti pelasti kaupungin polttamiselta.

Nykyisen alueensa Tornio saavutti vuonna 1973, jolloin naapurikunnat [[Alatornio]] ja [[Karunki (Suomi)|Karunki]] liitettiin Tornion kaupunkiin.

 

 

Torniossa siirryttiin kaupunginjohtajajärjestelmään vuonna 1929. Sitä ennen kaupunkia johtivat [[pormestari]]t, jotka valittiin lakitieteen tutkinnon ja perehtyneisyyden perusteella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tornio.fi/Pormestarit | Nimeke = Tornion kaupunginkirjasto –

! Vuosi

|-

|1929

|-

| 1963–1973

|-

|1973–2010

|-

| 1995 sij. 2010–2015

|-

|2015–

|}

== Väestö ==

=== Väestönkehitys ===

Myöhään 1800-luvulle asti Torniossa oli alle 700 asukasta. 1800-luvun lopulla Tornio kasvoi merkittävästi: vuonna 1880 asukasmäärä ylitti tuhannen asukkaan rajan. 1920-luvulla asukasmäärä kaksinkertaistui 2&nbsp;000:een asukkaaseen.<ref>[http://www.tornio.fi/museo/torn_05.htm Jouko Vahtola: ''Tornio – vuosisatojen portti Lappiin ja länteen. Uuteen nousuun.'']</ref> 1970-luvun alussa Torniossa oli 8&nbsp;000 asukasta. Vuonna 1973 [[Alatornio]]n (8&nbsp;900 asukasta) ja [[Karunki (Suomi)|Karungin]] kunta (2&nbsp;200 asukasta) liitettiin Tornioon, jolloin asukasmäärä kasvoi liki 19&nbsp;000:een.<ref>[http://www.tornio.fi/museo/torn_11.htm Jouko Vahtola: ''Tornio – vuosisatojen portti Lappiin ja länteen. 1900-luvun rajakaupunki.'']</ref> 1970- ja 1980-luvulla Tornio koki positiivista väestönkasvua. Vuonna 1993 oli Tornion väestöhuippu 23&nbsp;300 asukkaalla. Muuttoliike Etelä-Suomeen 1990-luvun alun laman jälkeen teki muuttotappiota Torniolle, mutta silti vähemmän kuin muille Lapin kunnille. Vuodesta 2002 lähtien Tornion väkimäärä on hiukan lisääntynyt.

 

{| class="prettytable"

! Vuosi

| 1980 || 1985 || 1990 || 1995 || 1996 || 1997 || 1998 || 1999 || 2000 || 2001 || 2002 || 2003 || 2004 || 2005 || 2006 || 2007 || 2008

 

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

{{Pylväsdiagrammi

{{bar pixel|1980|#0099FF|437||21 076}}

{{bar pixel|1985|#0099FF|463||22 328}}

== Politiikka ==

{{Korjattava/päivitys}}

=== Päätöksenteko ===

 

{| class="prettytable"

|+ Nykyinen kaupunginvaltuusto (2013–2016)

|-

| [[Suomen Keskusta|Keskusta]] || align="center" | 42,0 % || align="center" | 19

 

=== Yhteistyö Haaparannan kanssa ===

Tornio ylläpitää tiivistä yhteistyötä Ruotsissa sijaitsevan kaksoiskaupunki Haaparannan kanssa. Haaparanta sai kaupungin oikeudet vuonna 1842, kun Tornio menetettiin Venäjälle korvauksena. Kun Suomi ja Ruotsi liittyivät vuonna 1955 [[Pohjoismaiden neuvosto]]on ja vuonna 1995 [[Euroopan unioni]]in, tuli rajasta paikallisten mukaan ”maailman rauhallisin raja”.

 

Tornion ja Haaparannan suurin yhteinen hanke, ''Rajalla – På Gränsen'', on aloitettu vuonna 2003. Rajalla-hanke sisältää yhdistetyn keskustan Tornion ja Haaparannan keskustojen välille. Vuonna 2006 rajan läheisyyteen rakennettiin [[Ikea]]n tavaratalo. Vuonna 2008 rajalle rakennettiin muun muassa [[Kauppakeskus Rajalla – På Gränsen|kauppakeskus]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pagransen.fi/singlenewsinfo.asp?id=11&menu_id=102&selected=102&companyId=1&show= | Nimeke = TIEDOTE: Rajalla – På Gränsen – matkailu | Ajankohta = 28.10.2008 | Julkaisija = Aberdeen Property Investors Finland Oy | Viitattu = 29.10.2008}}</ref>

 

 

== Talous ja infrastruktuuri ==

Tornio on teollisuuskaupunki. Tornion merkittävin työnantaja on [[Outokumpu Oy|Outokumpu]], jonka [[ruostumaton teräs|ruostumatonta terästä]] valmistava [[Tornion terästehdas]] työllistää yli 2&nbsp;000 henkeä<ref name="tilastot2012">{{Verkkoviite | osoite = https://www.tornio.fi/filewrap.php?c=&f=tilastotietoja2012.pdf‎ | nimeke = Tilastotietoja Tornio 2012 | tekijä = Sadinmaa, Arja | selite= s. 13 | tiedostomuoto = pdf | ajankohta = 2/2013 | julkaisija = Tornion kaupunki | viitattu = 4.5.2014 }}</ref>. Outokummun ansiosta Torpin teollisuusalueelle on noussut vahva metalli- ja konepajakeskittymä. Outokumpu on viime aikoina suunnitellut laajentavansa ferrokromitehdasta Torniossa jolloin syntyisi 100 uutta työpaikkaa.

 

Tornion Suensaarella toimi elokuuhun 2010 asti Hartwallin (aiemmin Lapin Kulta) kansainvälisestikin tunnettua Lapin Kulta -olutta valmistanut yli 130-vuotias [[Lapin Kulta (panimo)|olut- ja virvoitusjuomatehdas]]. Panimossa työskenteli parhaimmillaan 200-300 työntekijää ja viime vaiheessa noin 100.

 

=== Liikenne ===

Tornio on kahden [[Valtatiet Suomessa|valtatien]] alkupää. Vain 16 kilometrin pituinen [[valtatie 29]] Keminmaahan tarjoaa nopeat kulkuyhteydet Kemiin. Valtatie on pohjoisin [[moottoritie]] maailmassa ja suurin osa siitä on nimellä ''Perämerentie''. [[Valtatie 21]] myötäilee Ruotsin rajaa [[Kilpisjärvi|Kilpisjärvelle]] asti. [[E8|Eurooppatie 8]] myötäilee valtateitä 21 ja 29. [[E4|Eurooppatie 4]] alkaa Torniosta; tie on vain muutamia satoja metrejä Suomen puolella ja se jatkuu koko Ruotsin läpi [[Helsingborg]]iin etelässä. Tornion ja Haaparannan rajan yli kulkee 18&nbsp;000 ajoneuvoa päivittäin, mikä tekee rajasta [[pohjoismaat|pohjoismaiden]] vilkkaimman.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tiehallinto.fi/pls/wwwedit/docs/16240.PDF | Nimeke = Vägverket| Ajankohta = 2006 | Julkaisija = Vägverket | Viitattu = 25.1.2009}}{{404}}</ref><ref>[http://www.mtv3.fi/matkailu2006/kotimaa/matkakohteet.shtml/330216?lappi MTV3: ''Provincia Bothniensis – tulevaisuuden kaupunki ilman rajoja.'' 18. joulukuuta 2004]</ref> Tornio saa keväällä 2019 ensimmäinen kadun naisen mukaan, kun syntyy [[Irma Stormbom]]in nimikkokatu.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-10696541 Torniolaisnaiset myivät aikoinaan 88 000 lehmäarpaa keuhkoparantolan saamiseksi – nyt kaupunkiin nimetään ensimmäinen katu naisen mukaan] Yle.fi, uutiset 24.3.2019, viitattu 24.3.2019</ref>

 

 

== Kulttuuri ==

=== Nähtävyydet ===

* [[Tornionlaakson maakuntamuseo|Tornionlaakson museo]]

* Lapin Kulta -panimo - Panimo perustettiin 1873 ja se oli Pohjois-Suomen vanhin teollisuuslaitos. Panimon toiminta lopetettiin 2010.

* Tornion kirkko - Kirkko vihittiin käyttöön 1686.

* [[Alatornion kirkko]]

 

=== Urheilu ===

Tornion urheiluelämä on viimeisen sadan vuoden aikana ollut vilkasta. Tornionseudun ensimmäiset urheilukilpailut olivat hiihtokilpailut Tornionjoen jäällä 1894.

 

Vuosisadan alussa urheilutoiminta käynnistettiin [[Tornion Pyry]]n puitteissa, joka perustettiin marraskuussa 1905 [[Vuoden 1905 suurlakko|suurlakon]] jälkitunnelmissa jatkamaan kansalliskaartin toimintaa. Palloilulajeille perustettiin vuonna 1935 oma seura, [[Tornion Palloveikot]] (ToPV), jonka lajeina olivat kesäisin jalkapallo ja talvisin jääpallo ja [[futsal]]. Itsenäisyyden kahtena ensimmäisenä vuosikymmenenä [[Suojeluskunta|suojelukuntajärjestö]] oli keskeinen urheilutoiminnan järjestäjä. Erityisesti ammunta ja pesäpallo kesäisin sekä hiihto ja ampumahiihto talvisin olivat suojeluskuntaurheilun päälajeja. Ammunnan, hiihdon ja ampumahiihdon kilpailupaikoiksi muodostui Kokkokankaan maasto. Torikenttä toimi jalka- ja pesäpalloilun pelipaikkana ja Tornionjoen jäällä jääpalloiltiin.

 

 

1970-luvulta lähtien urheilupuolella erikoistuminen tiettyyn lajiin on ollut tyypillistä myös Torniossa. Tornion Palloveikot on erityisesti jääpalloseura ja Tornion Pallo –47 jalkapalloseura. Muita palloilupuolen erikoisseuroja ovat jääkiekossa [[TIHC|Tornion IHC]], lentopallossa Tornion Lentis-88 ja kaukalopallossa Tornion Palloketut. Tornion Palloveikot on myös kaupungin salibandyn ykkösseura. Hiihdon ja yleisurheilun ykkösseura on [[Alatornion Pirkat]].