Ero sivun ”Tohmajärvi” versioiden välillä

| vuosi = [[1869]] <ref name="vrk">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tohmajarvi.fi/Resource.phx/sivut/sivut-tohmajarvi/kunta/tietoatohmajarvesta.htx | Nimeke = Rajattomien mahdollisuuksien Tohmajärvi | Selite = Historiaa |Ajankohta = 23.4.2007 Julkaisija = Tohmajärven kunta | Viitattu = 5.11.2007}}</ref>

'''Tohmajärvi''' on [[Suomi|Suomen]] [[kunta]], joka sijaitsee [[Keski-Karjalan seutukunta|Keski-Karjalan seutukunnassa]] [[Pohjois-Karjalan maakunta|Pohjois-Karjalan maakunnan]] eteläosassa, [[valtatie 6|valtatie 6:n]] varrella, ja [[valtatie 9]] itäisessä päätepisteessä. Vt 9 on kunnan alueella myös osa [[Sininen tie|Sinisen tien]] matkailureittiä ja kunnan kautta kulkee myös [[Runon ja Rajan tie|Runon ja rajan tie]]. Kunnassa [[väkiluku|asuu]] {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} ihmistä<ref name="vakilukuviite" /> ja sen pinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km², josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² on vesistöjä<ref name="pinta-ala" />. [[Väestötiheys]] on {{formatnum: {{#expr: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}} }}/{{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} round 2}} }} asukasta/km².

Tohmajärven [[Natura]]-kohteita ovat Värtsilän laakson luontokokonaisuus, Tohmajärven lehdot, Särkijärvi, Peijonniemenlahti ja sen vesialue, valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan kuuluvat Multasärkkä-Likolamminkangas ja Kannusvaara, soiden ympäröimät Kangasvaaran-Kenraalinkylän lammet ja Hirvisuo.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet?f=PohjoisKarjalan_ELYkeskus | Nimeke = Natura 2000 -alueet Pohjois-Karjalassa| Selite = myös linkitetyt aluekohtaiset sivut | Julkaisu = Ympäristö.fi | Viitattu = 21.1.2018 }}</ref>

Vuoden 2017 lopussa Tohmajärvellä oli 4&nbsp;571 asukasta, joista 1&nbsp;521 asui [[TaajamaTaajamat Suomessa|taajamissataajamassa]], 2&nbsp;994 haja-asutusalueilla ja 56:n asukkaan asuinpaikan koordinaatitasuinpaikat eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Tohmajärven taajama-aste on 33,7 &nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | Nimeke = Taajama-aste alueittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =8.12.2018 | Kieli = }}</ref> TohmajärvenKunnassa taajamaväestö kuuluuon vain yhteenyksi taajamaan eli kunnan [[keskustaajama]]antaajama, [[Kemie]]en, jossa oli vuoden 2017 lopussa 1 521 asukasta.<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke = Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =8.12.2018 | Kieli = }}</ref>

[[Talvisota|Talvisodan]] päättäneessä [[Moskovan rauha]]ssa 1940 valtaosa siihenastisen Tohmajärven alueesta pysyi Suomessa, mutta pieni alue Kiteen ja [[Pälkjärvi|Pälkjärven]] rajalla sekä Pälkjärven ja [[Värtsilä (kunta)|VärtsiläVärtsilän]]n rajalla sisältyivät Neuvostoliitolle [[luovutetut alueet|luovutettuihin alueisiin]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/palkjarvi/palkjarvikart.htm | Nimeke = Pälkjärven kartta | Tekijä = Rapo Seppo | Julkaisu = luovutettukarjala.fi | Ajankohta = 6.12.2001 | Julkaisija = | Viitattu = 24.1.2010 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.karjalankartat.fi/ | Nimeke = Karjalan kartat | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Maanmittauslaitos.fi | Ajankohta = 13.6.2009 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Maanmittauslaitos | Viitattu = 24.1.2010 }}</ref> Toisaalta Tohmajärveen liitettiin Pälkjärven alueen Suomessa pysynyt osa, joten Tohmajärvi on [[Ruokolahti|Ruokolahden]] ja [[Ylämaa]]n ohella ainoa alueitaan menettäneistä [[luettelo Suomen kunnista|Suomen kunnista]], jotka itse asiassa ''laajenivat'' sodan aiheuttamien aluemenetysten johdosta.

[[Tiedosto:Tohmajärvi.vaakuna.1953.svg|pienoiskuva|161x161px|Tohmajärven kunnan vaakuna vuosina 1953-20041953–2004]]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Kutsu-Oskolan yhteismetsä, K-marketia pitävä Taru Tiilikainen Oy ja Metsä-Karvinen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/YgjyMy8e | Nimeke = Katso tästä kuntasi suurimmat yhteisöveronmaksajat | Ajankohta = 1.11.2017| Julkaisu = Kauppalehti | Viitattu = 13.1.2018 }}</ref> Tiilikaisen suku on pitänyt kauppaa Kemiessä kolmen sukupolven ajan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kesko.fi/media/uutiset-ja-tiedotteet/uutiset/arkisto/ita-suomi1/2013/Tiilikaisten-taru-jatkuu-Tohmajarvella/ | Nimeke = Tiilikaisten taru jatkuu Tohmajärvellä | Tekijä = | Ajankohta = 2013 | Julkaisu = Kesko | Viitattu = 13.1.2018 }}</ref>

|title = Tohmajärven väestönkehitys 1980–2020

|titlebar= #DDD

|width = 600px

|barwidth= 500px

|left1 = Vuosi

|right1 = Asukkaita

|bars =

|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =13.7.2018 | Kieli = }}</ref>

* [[Gabriel Wallenius]] kruununvouti, "Karjalan”Karjalan kuningas"kuningas”