Wikipedia

Ero sivun ”Tampere” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 86.115.167.195 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Sjmantyl tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
AtraieBOT (keskustelu | muokkaukset)
botit
11 857 muokkausta
p kapulakielisyyksiä ja itsestäänselvyyksiä poistettu (pyyntö); ehkä myös oheismuokkauksia (AWB)
Rivi 28:
}}
 
'''Tampere''' ({{k-sv|Tammerfors}}) on [[Suomi|Suomen]] [[Kaupunki (kuntamuoto)|kaupunki]] ja [[Pirkanmaan maakunta|Pirkanmaan]] maakuntakeskus, joka sijaitsee [[Näsijärvi|Näsijärven]] ja [[Pyhäjärvi (Tampere)|Pyhäjärven]] rannoilla. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin [[kunta]] ja lähikuntineen Suomen toiseksi suurin [[Kaupunkialue#Luettelo Suomen kaupunkialueista|kaupunkialue]]. Tampere on myös asukasmäärältään [[Pohjoismaat|Pohjoismaiden]] suurin sisämaakaupunki. Tampereen kaupungin väkiluku on {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|Tampere}} }}<ref name="vakilukuviite" /> ja [[Tampereen keskustaajama]]n 341&nbsp;696 asukasta.<ref name="taajamat 2019">{{Verkkoviite | Osoite=https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11s8.px/ | Nimeke=Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan, 2019 | Julkaisija=Tilastokeskus | Ajankohta=2019-12-31 | Viitattu=2021-04-18}}</ref> [[Tampereen kaupunkiseutu|Tampereen kaupunkiseudun]], johon kuuluu Tampereen lisäksi seitsemän ympäryskuntaa, väkiluku on 393 &nbsp;941 asukasta (31.12.2019).
 
[[Tiedosto:Tampereen keskusta aamuyöllä.jpg|pienoiskuva|Tampereen keskustaa Torni-hotellista katsottuna.]]
Rivi 36:
Tampere on myös kulttuuri- ja urheilukaupunki. Siellä toimivat Suomen vanhimpiin teattereihin kuuluvat [[Tampereen Teatteri]] ja [[Tampereen Työväen Teatteri]]. [[Museokeskus Vapriikki|Museokeskus Vapriikissa]] on monia museoita ja näyttelyitä, mutta matkailullisesti merkittävin kohde on kuitenkin huvipuisto [[Särkänniemi]]. Populaarikulttuurissa Tampere tunnetaan erityisesti [[Manserock]]-nimen saaneesta musiikkityylistä. Paikallisruokana pidetään [[Mustamakkara|mustaamakkaraa]]. Tampereella pelaa useita urheilun pääsarjajoukkueita, ja kaupunkia pidetään usein suomalaisen jääkiekkoilun ”kehtona”. Kaupungin omat joukkueet ovat [[Tampereen Ilves (jääkiekko)|Ilves]] ja [[Tappara]].
 
Tampere ja sen lähiseutu kuuluvat [[Satakunnan historiallinen maakunta|Satakunnan historialliseen maakuntaan]]. Alue kuului 1831–1997 [[Hämeen lääni|Hämeen lääniin]]in, ja se on aikojen saatossa useasti katsottu kuuluvaksi myös maakunnallisesti Hämeeseen. Esimerkiksi 1960-luvulla julkaistussa ''[[Uusi tietosanakirja (1960)|Uudessa Tietosanakirjassa]]'' Tampereen seutu on esitetty osaksi silloista Hämeen maakuntaa. Suunnilleen 1950-luvulta alkaen Tampere ja sen ympäristö alkoivat vakiintua omaksi Pirkanmaan maakunnakseen. Tampereesta muodostui itseoikeutetusti Pirkanmaan keskus, ja maakunnan rinnakkaisnimityksenä käytettiinkin sen alkuaikoina useasti – esim. 1968 julkaistussa ''Suomi-käsikirjassa'' – myös ''Tammermaata''.
 
== Maantiede ==
Rivi 70:
=== Ilmasto ===
 
Suomi kuuluu boreaaliseen [[väli-ilmasto]]on. Tampereella ilmasto on pääosin [[Mannerilmasto|mantereinen]], mutta isot järvet tuovat siihen myös [[Meri-ilmasto|merellisiä]] vaikutteita. Tuuli puhaltaa vallitsevasti etelästä ja lounaasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tampere.fi/liitteet/y/lOSJT41Sm/Ymparisto_ja_maisemaselvitys_tarkistettu_15_9_2014.pdf | Nimeke=Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven ympäristö- ja maisemaselvitys | Tiedostomuoto=pdf | Ajankohta=2014-09-15 | Julkaisija=Tampereen kaupunki | Viitattu=2017-01-06}}</ref> [[Golfvirta|Golfvirran]] vaikutuksesta myös Tampereen ilmasto on hieman lämpimämpi kuin muualla maailmassa vastaavilla leveyspiireillä. Heinäkuu on Tampereen lämpimin kuukausi, keskilämpötila on noin 16,0 celsiusastetta. Helmikuun keskilämpötila puolestaan on -&minus;7,3 celsiusastetta.<ref>Niemelä, s. 59.</ref>
 
Tampereella sataa keväällä keskimäärin 7–8 päivänä kuukaudessa, muulloin 10–11 päivänä kuukaudessa. Kuukauden sademäärä on helmikuussa 25&nbsp;mm, heinä- ja elokuussa yli 70&nbsp;mm.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://worldweather.wmo.int/en/city.html?cityId=170 | Nimeke=Tampere – Climatological Information | Julkaisu=World Meteorological Organization | Viitattu=2016-03-24}}</ref> Auringonpaistetunteja kertyy vuodessa keskimäärin 1&nbsp;661, ja kasvukauden pituus on 137 päivää.<ref>Niemelä, s. 60.</ref>
Rivi 259:
 
[[Tiedosto:Tampere keskustori.jpg|pienoiskuva|[[Keskustori]] on Tampereen kantakaupungissa]]
[[Tiedosto:Hämeenkatu01.jpg|pienoiskuva|Tampereen [[Hämeenkatu_Hämeenkatu (Tampere)|Hämeenkatu]], oikealla [[Stockmannin Tampereen-tavaratalo|Stockmannin]] tavaratalo.]]
 
Tampereen keskusta-alue sekä myös [[Pyynikki|Pyynikin]], [[Ylä-Pispala]]n ja [[Ala-Pispala]]n kaupunginosat sijaitsevat Pyhäjärven ja Näsijärven välisellä kannaksella. Näsijärveä ja Pyhäjärveä yhdistää Näsijärvestä lähtevä ja Tampereen keskustan halki virtaava valjastettu Tammerkoski, jonka putouskorkeus on 18 metriä. Kaupungin sijainti vesivoimaa tuottavan kosken partaalla kahden pitkän vesistöreitin välissä oli eräs tärkeimmistä virikkeistä sen perustamiseen 1770-luvulla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hautamäki R (toim.) | Nimeke=Tampereen tarina | Vuosi=2015 | Isbn=978-951-609-783-4 | www-osoite=http://www.tampere.fi/liitteet/t/bV6J59ALc/Tampereen_tarina.pdf | Viitattu=2016-03-24}}</ref>
Rivi 311:
Tampereesta alettiin 1960-luvulla rakentaa modernia teollisuuskaupunkia. Autoliikenteen lisääntyessä rakennettiin moottoritie etelään ja keskustan ohikulkuteitä. Väkiluvussa Tampere ohitti [[Turku|Turun]] Suomen toiseksi suurimpana kaupunkina. Asuinrakentamisen painopiste siirtyi länteen ja etelään. Vuosina 1965–1975 Tampereelle piti rakentaa asunnot noin 30&nbsp;000 uudelle asukkaalle. [[Lähiöt Suomessa|Lähiöitä]] rakennettiin eri puolelle kaupunkia, esimerkiksi [[Hervanta]]a alettiin rakentaa 1973.<ref>Lind, s. 18.</ref>
 
Tampereesta tuli korkeakoulukaupunki, kun Yhteiskunnallinen korkeakoulu siirtyi [[Helsinki|Helsingistä]] Tampereelle vuonna 1960 ja muuttui [[Tampereen yliopisto (1925–2018)|Tampereen yliopistoyliopistoksi]]ksi vuonna 1966.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www15.uta.fi/koskivoimaa/arki/1940-60/yliopisto.html | Nimeke=Korkeakoululaitos saapuu Tampereelle | Tekijä=Sampsa Kaataja | Julkaisu=Koskesta voimaa | Viitattu=2020-03-31}}</ref> Tampereen pinta-ala nelinkertaistui 1960- ja 1970-luvuilla, kun [[Aitolahti|Aitolahden]] ja [[Teisko]]n kunnat liitettiin siihen.<ref name="MAASEUTU">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tampere.fi/liitteet/t/5yp6q0Eui/maaseutuohjelma.pdf | Nimeke=Tampereen kaupungin maaseutuohjelma 2020| Julkaisumuoto = pdf | Ajankohta=2010 | Julkaisija=Tampereen kaupunki | Viitattu=2016-11-22}}</ref>
maaseutuohjelma 2020| Julkaisumuoto = pdf | Ajankohta=2010 | Julkaisija=Tampereen kaupunki | Viitattu=2016-11-22}}</ref>
 
Tampereen keskustan ”savupiipputeollisuus” alkoi autioitua 1980–1990-luvuilla, kun eurooppalainen teollisuustuotanto alkoi siirtyä halpatuotantomaihin tai kaupunkien reuna-alueille. Tampereella rakennemuutoksesta selviydyttiin suhteellisen hyvin, kun kaupunki alkoi panostaa korkean teknologian tuotteisiin. Merkittävä avaus oli vuonna 1986 [[Tampereen teknillinen yliopisto|Tampereen teknillisen korkeakoulun]] viereen rakennettu [[Hermia (tiedepuisto)|Hermian]] tiedepuisto. Siellä toimi myös [[Nokia (yritys)|Nokian]] tutkimus- ja tuotekehitysyksikkö.<ref name="lind19">Lind, s. 19.</ref>
Rivi 405 ⟶ 404:
[[Tiedosto:Särkänniemi - Trombi5.jpg|pienoiskuva|[[Särkänniemi]] on Tampereen suosituin matkailukohde.]]
 
Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosin tekemän tutkimuksen mukaan matkailun kokonaisvaikutus Tampereen seutukunnassa oli vuonna 2012 yli 909 miljoonaa euroa. Matkailu toi lisäksi alueelle 4&nbsp;805 henkilötyövuotta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tampereenkauppakamarilehti.fi/uutispoyta/matkailu-tuo-euroja-ja-tyota-luultua-enemman-74 | Nimeke=Matkailu tuo euroja ja työtä luultua enemmän | Ajankohta=2014-05-28 | Julkaisija=Tampereen kauppakamarilehti | Viitattu=2016-11-05}}</ref> Tampereen suurin yksittäinen vetonaula on [[Särkänniemi|Särkänniemen]] elämyspuisto. Sillä oli vuonna 2016 noin 630 &nbsp;000 kävijää.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.sarkanniemi.fi/sarkanniemi-yrityksena/ | Nimeke=Särkänniemi yrityksenä • Särkänniemi | Julkaisu=www.sarkanniemi.fi | Viitattu=2017-10-27}}</ref>
 
Vuonna 2015 Tampereen hotelleissa yövyttiin 1&nbsp;021&nbsp;151 kertaa. Määrä ylitti edellisen ennätysvuoden yli 20&nbsp;000 yöpymisellä. Tampere oli hotelliyöpymisten määrässä Helsingin jälkeen Suomen toiseksi suosituin kaupunki. Vapaa-ajan matkailun osuus yöpymisistä oli 55,4 prosenttia ja ammattiin liittyvän matkailun 43,2 prosenttia. Kaikkien yli 20 huonetta käsittävien majoitusliikkeiden käyttöaste oli 57,0 prosenttia, kun koko maan majoitusliikkeiden käyttöaste oli 48,3 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://tampereenseudunvetovoima.fi/uutiset/uusi-ennatys-on-1-021-200 | Nimeke=Uusi ennätys on 1 021 151! | Ajankohta=2016-02-19 | Julkaisu=Tampereenseudunvetovoima.fi | Viitattu=2016-11-05}}</ref>
Rivi 425 ⟶ 424:
[[Tampereen kaupunkiseutu|Tampereen seudulla]] eli Tampereen, [[Kangasala]]n, [[Lempäälä]]n, [[Nokia (kaupunki)|Nokian]], [[Orivesi|Oriveden]], [[Pirkkala]]n, [[Vesilahti|Vesilahden]] ja [[Ylöjärvi|Ylöjärven]] alueella joukkoliikenteen viranomaisena toimii [[Tampereen seudun joukkoliikenne]]. Vuonna 2013 sisäisestä joukkoliikenteestä vastasi 71-prosenttisesti liikennelaitos [[Tampereen Kaupunkiliikenne]].<ref name="tila40">''Ympäristön tila Tampereella 2014'', s.&nbsp;40–41.</ref> Kaupungissa toimi myös [[Tampereen johdinautoliikenne|johdinautoliikenne]] vuosina 1948–1976.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.raitio.org/trolley/tampere/tpelinja.htm | Nimeke=Johdinautokaupunki Tampere 1948–1976 | Julkaisu=www.raitio.org | Viitattu=2016-09-04}}</ref>
 
Bussiliikenteen lisäksi Tampereelle on rakenteilla [[Tampereen raitioliikenne | raitiotie]], jonka liikennöinti aloitetaan arviolta vuoden 2021 elokuussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tampere.fi/liikenne-ja-kadut/liikenne-ja-katusuunnittelu/raitiotie/hankkeen-aikataulu.html | Nimeke=Kehitysvaihe | Julkaisu=www.tampere.fi | Viitattu=2016-03-27}}</ref> Tampereen kaupunginvaltuusto päätti rakentamisesta marraskuussa 2016 ja ensimmäisen vaiheen rakennustyöt alkoivat vuonna 2017.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iltalehti.fi/uutiset/201611070224928_uu.shtml | Nimeke=Nyt se on päätetty: Raitiovaunut tulevat Tampereelle – kaupunkiin rakennetaan raitiotie | Viitattu=2016-11-07 }}</ref> [[Tampereen seudun lähijunaliikenne]] kattaa [[Nokia (kaupunki) | Nokian]] ja [[Toijala]]n välisen osuuden, ja sitä yritetään kehittää liikennejärjestelmän toimivuutta ja palvelutasoa lisäämällä, sekä panostamalla lippujärjestelmään ja liikennöintiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tampereenseutu.fi/site/assets/files/4232/lahijunaliikenteen_kehittamisselvitys_2012.pdf | Nimeke=Lähijunaliikenteen kehittämisselvitys | Julkaisumuoto=pdf | Viitattu=2016-12-25}}</ref>
 
Tampereen seudun joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat nousseet vuosittain. Kun vuonna 2014 matkustajien kokonaismäärä oli 32 miljoonaa, määrät kohosivat vuonna 2019 jo 41,3 miljoonaan. Päivittäisiksi käyttäjämääriksi muunnettuna vuonna 2019 seudun joukkoliikenteellä tehtiin keskimäärin 113 300 matkaa päivässä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://www.tampere.fi/tiedostot/l/dJ2z8T0j5/liikenteen_kehitys_liikennemaararaportti2019_liitteineen.saavutettava.pdf | Nimeke=Liikenteen kehitys Tampereella vuonna 2019 (pdf), s. 22 | Ajankohta=2020-08-13 | Julkaisija=Tampereen kaupunki | Viitattu=2021-01-25}}</ref>
Rivi 443 ⟶ 442:
=== Lentoliikenne ===
 
Tampereen lentoliikennettä palvelee kansainvälinen [[Tampere-Pirkkalan lentoasema]]. Finavian matkustajamäärätilastossa se oli 357&nbsp;082 matkustajalla vuonna 2015 Suomen neljänneksi vilkkain lentoasema.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://dxww91gv4d0rs.cloudfront.net/file/dl/i/g2DkIw/oaQCEIvHBsfZylj6F_g_og/Matkustajatlentoasemittainsuo-fi1215.pdf | Nimeke=Matkustajat 2015 | Julkaisu=Finavia | Viitattu=2016-08-20}}</ref> Lentoasemalta lennetään kesäkaudella yhdeksää, talvella neljää ulkomaan reittiä. Matkustajamäärät ovat pudonneet merkittävästi 2010-luvun aikana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tampere.fi/tiedostot/n/CB8W9rZ48/Nakoaloja_2016_Tampereen_kaupunkistrategian_toteutumisen_vuosiraportti.pdf | Nimeke=Tampereen kaupunkistrategian toteutumisen vuosiraportti | Julkaisija=Tampereen kaupunki | Selite=s. 13 | Viitattu=2016-08-20}}</ref> Vuonna 2017 matkustajamäärät kääntyivät taas kasvuun [[Air Baltic|Air Balticin]]in avattua uuden reitin [[Riian kansainvälinen lentoasema|Riikaan]].{{Lähde}}
 
=== Vesiliikenne ===
Rivi 472 ⟶ 471:
== Väestö ==
 
[[Tiedosto:Näsinneula view 18.jpg|thumbpienoiskuva|Tampereen väestömäärä kasvaa nopeasti, kuvassa Näsijärven rannalle rakennettavaa uutta Ranta-Tampellan kaupunginosaa.]]
 
=== Väestöjakauma ===
Rivi 486 ⟶ 485:
=== Taajamat ===
 
Vuoden 2019 lopussa Tampereen 238&nbsp;140 asukkaasta 231&nbsp;648 asui [[TaajamaTaajamat Suomessa|taajamissa]], 3&nbsp;132 haja-asutusalueilla, ja 3&nbsp;360:n asukkaan asuinpaikan koordinaatitasuinpaikat eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa, joten kaupunginKaupungin taajama-aste on 98,7 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11s6.px/ | Nimeke=Taajama-aste alueittain, 2019 | Ajankohta=2019-12-31 | Julkaisija=Tilastokeskus | Viitattu=2021-04-17}}</ref> Kaupungin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken.<ref name="taajamat kunnittain 2019">{{Verkkoviite | Osoite=https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11s7.px/ | Nimeke=Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain, 2019 | Ajankohta=2019-12-31 | Julkaisija=Tilastokeskus | Viitattu=2021-04-17}}</ref> Kaupungin [[keskustaajama]] on lihavoitu, ja asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat kaupunkiin vain osittain. Vuoreksen taajama sijaitsee pääosin Tampereella, mutta pieniltä osin myös Lempäälässä.<ref name="taajamat kunnittain 2019"/>
 
{| class="wikitable sortable" style=text-align:right
Rivi 505 ⟶ 504:
|}
 
Yhteensä Tampereen keskustaajamassa on 341&nbsp;696 asukasta ja sen pinta-ala on 279,37 neliökilometriä.<ref name="taajamat 2019"/> Se ulottuu [[Tampereen kaupunkiseutu|Tampereen kaupunkiseudun]] kaikkiin muihin kuntiin paitsi Orivedelle ja Vesilahdelle. Tampereen kaupunkiseudun lasketaan käsittävän Tampereen lisäksi [[Kangasala|Kangasalan]]n, [[Lempäälä]]n, [[Nokia (kaupunki)|Nokian]], [[Orivesi|Oriveden]], [[Pirkkala]]n, [[Vesilahti|Vesilahden]], ja [[Ylöjärvi|Ylöjärven]]. Se on 393&nbsp;850 asukkaallaan<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11ra.px/table/tableViewLayout1/ | Nimeke=Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi | Julkaisija=Tilastokeskus | Ajankohta=2019-12-31 | Viitattu=2021-04-18}}</ref> Suomen toiseksi suurin kaupunkiseutu [[Pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudun]] jälkeen.
 
=== Väestönkehitys ===
Rivi 569 ⟶ 568:
=== Asuminen ===
 
Vuoden 2018 lopussa Tampereella oli yhteensä 140&nbsp;039 asuntoa, joista 127&nbsp;639 vakinaisesti asuttuja ja 12&nbsp;400 ei vakinaisesti asuttuja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://www.tampere.fi/tiedostot/t/wGqW9yEuh/Julkinen_Tampereen_asuntokanta_ja_asuntorakentamisen_nakymat.pdf | Nimeke=Tampereen asuntokanta ja asuntorakentamisen näkymät (pdf), s.5. | Ajankohta=2019-11-15 | Julkaisija=Tampereen kaupunki | Viitattu=2021-01-27}}</ref> Niistä kerrostaloja oli 74, omakotitaloja 14, rivitaloja 10 ja muita asuinrakennuksia 2 prosenttia. Vuosien 2002-20202002–2020 välillä Tampereella on valmistunut yli 40&nbsp;000 uutta asuntoa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/tietoa-tampereesta/tietonakoala/kaupunkiymparisto.html | Nimeke=Kaupunkiympäristö | Julkaisija=Tampereen kaupunki | Viitattu=2021-01-27}}</ref>
 
Asumisväljyys on kasvanut pitkän aikaa, vaikka kasvu käytännössä pysähtyi vuoden 2008 jälkeen. Keskimääräinen asumistila oli vuoden 2012 lopussa noin 36,8 neliömetriä asukasta kohden, kun se vuonna 1970 oli noin 19,2 neliömetriä ja vuonna 1990 noin 31,8 neliömetriä. Keskimäärin asunnon asukasluku oli vuonna 2012 noin 1,8 asukasta.<ref name="tila13">''Ympäristön tila Tampereella 2014'', s.&nbsp;13.</ref>
 
Kuntaliitto teetti 2000-luvun alussa Suomen kaupungit kattavan ilmapiiritutkimuksen, jossa Tampereella todettiin ilmenevän kokoonsa nähden vähän sosiaalista pahoinvointia.<ref> ”Kaupunki”, ''Kuntalehti''. 2004, nro 15</ref> Taloustutkimuksen tekemässä muuttohalukkuuskyselyssä Tampere sijoittui vuonna 2014 ensimmäiseksi, kun 30 prosenttia suomalaisista voisi ajatella muuttavansa Tampereelle,<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taloustutkimus.fi/ajankohtaista/uutiskirje/uutiskirje-3-2014/tampere-kaupungeista-edelleen-ve/ | Nimeke=Tampere kaupungeista edelleen vetovoimaisin – 30 % suomalaisista voisi ajatella muuttavansa Tampereelle | Julkaisija=Taloustutkimus oy | Viitattu=2015-10-25 | Ajankohta=maaliskuu 2014}}</ref> samoin vuonna 2016<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taloustutkimus.fi/ajankohtaista/?x1541726=4200648 | Nimeke=Tampere kaupungeista edelleen vetovoimaisin}}</ref>. Saman yrityksen imagotutkimuksessa vuonna 2014 Tampere sijoittui neljänneksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taloustutkimus.fi/ajankohtaista/uutiskirje/uutiskirje-9-2014/kaarinan-kaupunki-yha-imagotutki/ | Nimeke=Kaarinan kaupunki yhä imagotutkimuksen ykkönen | Julkaisija=Taloustutkimus oy | Viitattu=2015-10-25 | Ajankohta=syyskuu 2014}}</ref> Vuonna 2014 tehdyssä Kuntabarometrissa Tampere sijoittui toiseksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-2000000831327.html | Nimeke=Asukkaat vastasivat: Tämä on paras paikka asua Suomessa | Julkaisu=Iltasanomat.fi | Viitattu=2016-03-08 | Ajankohta=2014-11-5}}</ref>
 
== Koulutus ==
Rivi 594 ⟶ 593:
Tampere on yliopistokaupunki, ja kaupungissa toimii [[Tampereen yliopisto]] (TAU) ja avointa koulutusta tarjoava [[Tampereen kesäyliopisto]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tampere.fi/paivahoito-ja-koulutus/korkeakoulutus.html | Nimeke=Korkeakoulutus | Julkaisija=Tampereen kaupunki | Viitattu=2016-09-27}}</ref> Alkuperäinen [[Tampereen yliopisto (1925–2018)|Tampereen yliopisto]] (TaY/UTA) perustettiin 1960, kun Yhteiskunnallinen korkeakoulu siirtyi Helsingistä Tampereelle.<ref>Niemelä, s. 207.</ref> Tampereen teknillinen korkeakoulu sai alkunsa 1965, kun sinne syntyi [[Teknillinen korkeakoulu|Teknillisen korkeakoulun]] sivukorkeakoulu. Tampereen teknillinen korkeakoulu (TTKK) itsenäistyi 1972 ja muutti myöhemmin nimensä [[Tampereen teknillinen yliopisto|Tampereen teknilliseksi yliopistoksi]] (TTY).<ref name="Niemelä, s. 205">Niemelä, s. 205.</ref> Vuoden 2019 alusta nämä kaksi fuusioitiin uudeksi Tampereen yliopistoksi. Opiskelijoita oli vuonna 2019 runsaat 20&nbsp;000, ja yliopisto on siten Suomen toiseksi suurin<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Virkkula, Simopekka | Otsikko =Tampereen yhdistynyt yliopisto täyttää kymmenen kuukautta | Julkaisu=Aamulehti | Ajankohta=2019-10-26 | www-osoite=https://www.aamulehti.fi/kulttuuri/art-2000007578410.html | Selite=vain tilaajille}}</ref>.
 
[[Tampereen ammattikorkeakoulu]]ssa (TAMK) on vuosittain noin 10&nbsp;000 tutkinto-opiskelijaa seitsemällä alalla, joista suurimmat ovat tekniikan ala ja terveyden ja hyvinvoinnin ala. Koulu aloitti toimintansa 1996.<ref name="Niemelä, s. 197"/> Perustettaessa TAMKin pohjana olivat Tampereen kauppaopisto (per. 1908), Suomen ensimmäinen Teknillinen opisto (per. 1912), Kurun metsäoppilaitos (per. 1937) ja Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitos (per. 1991). Vuonna 2010 TAMK ja [[Pirkanmaan ammattikorkeakoulu|PIRAMK]] fuusioituvat, ja uudesta TAMKista tuli Suomen toiseksi suurin monialainen ammattikorkeakoulu. Sen pääomistajuus (87 &nbsp;%) siirtyi 2018 Tampereen kaupungilta [[Tampereen korkeakoulusäätiö]]lle. TAMK ja uusi Tampereen yliopisto muodostivat 2019 ''Tampereen korkeakouluyhteisön'' (TUNI), jonka tarkoitus on lisätä monialaista yhteistyötä ja tuoda uutta mallia suomalaiseen korkeakoulutukseen ja tieteen tekemiseen. <ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://www.tuni.fi/fi/tutustu-meihin/tamk/avaintietoa | Nimeke=Avaintietoa | Julkaisija=Tampereen korkeakouluyhteisö | Viitattu=2021-01-20}}</ref>
 
Lisäksi kaupungissa on [[Sisäministeriön poliisiosasto|sisäministeriön]] alainen [[Poliisiammattikorkeakoulu]] (Polamk), jossa voi ainoana Suomessa suorittaa poliisin tutkinnon. Tampereella on ollut poliisin peruskoulutusta vuodesta 1974.<ref>Niemelä, s. 152.</ref>
Rivi 634 ⟶ 633:
== Nimen ''Tampere'' etymologia ==
 
Paikannimeä "Tampere"”Tampere” on yleensä pidetty lainana skandinaavisista kielistä ([[ruotsin kieli|muinaisruotsin]] ''damber'' ’pato’). Viimeaikaisessa [[kielitiede|kielentutkimuksessa]] tätä [[etymologia]]a on kuitenkin alettu pitää epätyydyttävänä, koska kosken nimi on hyvin vanha ja alueella on asunut aikaisemmin [[saamen kieli|kantasaamea]] puhuvia eikä [[ruotsalaiset|ruotsalaisia]]. Saamelaisen kielen alkuperää on esitetty jo 1900-luvun alussa, kun [[A. V. Koskimies]] ehdotti, että sana ''Tammerkoski'' olisi voinut lainautua [[Saamelaiskielet|saamen kielen]] ([[pohjoissaame]]n) sanasta ''dabbal'' ’koskessa sijaitseva suvantokohta’.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Lähteenmäki, Eino | Otsikko = ”''Tampere''-nimen alkuperästä” | Julkaisu=Tammerkoski: Tampere-Seuran aikakausjulkaisu | Ajankohta=1942-03-01 | Vuosikerta = 4 | Numero = 1 | Sivut = 3–6 | Julkaisija=Tampere-Seura | Selite=Myöhemmin myös alanimekkeillä: Tampereen seudun kotiseutulehti ja Kotiseutulehti | Issn = 0357-1947}}</ref> 2010-luvulla tätä etymologiaa ovat kannattaneet Pauli Rahkonen ja Mikko Heikkilä. Heidän mukaansa sana ''Tampere'' juontuisi myöhäiskantasaamen rekonstruoidusta esimuodosta ''tḙmpḙl''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/tampere | Nimeke=Mistä tulee nimi Tampere? | Julkaisija=Kotimaisten kielten keskus | Viitattu=2020-10-31 | Kieli =}}</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Rahkonen, Pauli | Otsikko = ”''Tampere'' – saamelainen koskiappellatiivi” | Julkaisu=Virittäjä | Ajankohta=2011-07-04 | Vuosikerta = 115 | Numero = 2 | Sivut = 252–256 | Julkaisija=Kotikielen Seura | Issn = 0042-6806 | www-osoite=https://journal.fi/virittaja/article/view/4280}}, {{Lehtiviite | Tekijä=Heikkilä, Mikko | Otsikko = ”''Tampere'' – saamelaisen ''Tammerkosken'' kaupunki” | Julkaisu=Virittäjä | Ajankohta=2012-04-06 | Vuosikerta = 116 | Numero = 1 | Sivut = 117–124 | Julkaisija=KKS | Issn = 0042-6806 | www-osoite=https://journal.fi/virittaja/article/view/4280}}</ref>
 
Kansan suussa Tampere tunnetaan yleisesti lempinimellä Manse. Nimen etymologia on Tampereen vahvassa teollisuusperinteessä, assosiaatiossa [[Manchester]]in teollisuuskaupunkiin [[Englanti|Englannissa]]. Leikillinen nimitys ''Suomen Manchester'' tunnettiin jo 1900-luvun alussa.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke=Pieni Tietosanakirja. 4, San Remo – Öölanti | Vuosi=1928 | Sivu = | Selite=Palsta 674. (oik.), hakusana: ''Tampere'' | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | www-osoite=http://runeberg.org/pieni/4/0371.html | Viitattu=2010-10-15}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Nimeke=Tietosanakirja. 9, Stambulov–Työaika | Vuosi=1917 | alsta = 1195. (vas.) | Selite=hakusana ''Tampere'' | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tietosanakirja-osakeyhtiö | www-osoite=http://runeberg.org/tieto/9/0634.html | Viitattu=2010-10-15}}</ref>
Rivi 663 ⟶ 662:
=== Tapahtumia ===
 
[[Tiedosto:Polka finnish championship Pispalan Sottiisia.jpg|pienoiskuva| Polkan SM-kisat Pispalan Sottiisissa Tampereella 2006.]]
 
Tampereella järjestetään vuosittain useita kulttuuritapahtumia. Kesäkuukausien aikana Tampereella järjestetään [[Tampere Guitar Festival]], [[Tampereen sävel]], [[Tammerkosken sillalla]], [[Tammerfest]], [[Tampereen flamencoviikot]], [[Kukkaisviikot]], [[Tampereen teatterikesä]], [[Blockfest]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://visittampere.fi/article/top-10-kesaetapahtumat | Nimeke=Top 10 Kesätapahtumat | Julkaisu=Visit Tampere | Julkaisija=Visit Tampere Matkailuneuvonta | Viitattu=2016-09-11}}</ref> [[Tampereen musiikkijuhlat]] järjestää yhtye- ja kuorolauluun keskittyvän Tampereen sävelen lisäksi nykyjazzin [[Tampere Jazz Happening]]ia ja kahden vuoden välein järjestettävää [[Tampere Biennale]]a, joka keskittyy uuteen suomalaiseen konserttimusiikkiin.<ref>Niemelä, s. 201.</ref> Vuodesta 1995 järjestetty Tammerfest on monipäiväinen kaupunkifestivaali, jonka aikana on ulkoilmakonsertteja ja klubikeikkoja.<ref>Niemelä, s. 173.</ref> Blockfest on puolestaan Pohjoismaiden suurin hip hop -tapahtuma.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://visittampere.fi/article/blockfest | Nimeke=Blockfest 2016 | Julkaisu=Visit Tampere | Julkaisija=Visit Tampere Matkailuneuvonta | Viitattu=2016-09-11}}</ref>
Rivi 730 ⟶ 729:
Tamperetta on kutsuttu suomalaisen [[jääkiekko]]ilun mekaksi ja kehdoksi. Kaupungissa sai alkunsa 1926 Suomen jääkiekkotoiminta ja sinne rakennettiin 1956 Suomen ensimmäinen tekojäärata ([[Koulukadun kenttä]]) ja 1965 ensimmäinen jäähalli ([[Tampereen jäähalli]]). Tamperelaiset joukkueet ovat menestyneet. [[Tampereen Ilves (jääkiekko)|Ilves]] on voittanut 16 mestaruutta ja on mestaruustilastossa toisena edellään vain paikalliskilpailija [[Tappara]], jolla on mestaruuksia 17, kun sen edeltäjän [[TBK|TBK:n]] mestaruudet lasketaan mukaan. Lisäksi [[Koovee (jääkiekko)|Koovee]] ja [[Tampereen Palloilijat]] ovat voittaneet yhden mestaruuden. Jääkiekon pääsarjassa on ollut mukana vähintään kaksi tamperelaisjoukkuetta joka kerta vuodesta 1943.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Mennander, Ari & Mennander, Pasi | Nimeke=Leijonien tarina | Sivu=156–157 | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2003 | Isbn=951-20-6455-3}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://liiga.fi/liiga/palkinnot | Nimeke=Palkinnot | Julkaisija=Liiga | Viitattu=2016-09-03}}</ref>
 
Jääkiekon lisäksi Tampereen tunnetuimpia urheilulajeja ovat [[jalkapallo]], [[yleisurheilu]], [[lentopallo]], [[paini]] ja [[nyrkkeily]].<ref name="niemela223">Niemelä, s. 223.</ref> Jalkapallossa tamperelaisia suomenmestareita ovat [[Tampere United]], [[Tampereen Ilves-Kissat|Ilves-Kissat]], [[Tampereen Ilves (jalkapallo)|Ilves]] ja [[Tampereen Pallo-Veikot]].<ref>Niemelä, s. 63.</ref> [[Futsal|Futsalin]]in puolella [[Ilves FS]] on kahdeksalla [[Futsal-Liiga|Futsal-Liigan]]n mestaruudellaan Suomen menestyin seura. Tampereen toinen pääsarjatason seura on [[Tampereen Peli-Pojat-70|PP-70]]. Lentopallossa mestaruuksia ovat voittaneet [[Tampereen Isku-Volley|Isku-Volley]] ja [[Järvensivun Kisa]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.lentopalloliitto.fi/media/faktapankin-alasivut/miesten-runkosarjan-maratontaulukko.pdf | Nimeke=Miesten SM-sarjan/ SM-liigan runkosarjan maratontaulukko 1957-2016 | Tiedostomuoto=pdf | Julkaisija=Suomen Lentopalloliitto | Viitattu=2016-11-09}}</ref> Koripallossa [[Tampereen Pyrintö (koripallo)|Tampereen Pyrinnöllä]] on kolme suomenmestaruutta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://korisliiga.fi/historia/#mbt:2-550$t&0=4 | Nimeke=Historia – Mitalistit | Julkaisija=Suomen Koripalloliitto | Viitattu=2016-11-09}}</ref>
 
=== Urheilutapahtumia ===
Rivi 771 ⟶ 770:
 
== Katso myös ==
 
* [[Tampereen kaupunginkirjasto]]
* [[Tampereen keskustaajama]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Tampere”