Ero sivun ”Taivalkoski” versioiden välillä

| virallinen nimi = Taivalkoski

Alueen [[kallioperä]]stä suurin osa kuuluu [[Itä-Suomi|Itä-Suomen]] [[gneissi]][[graniitti]]alueeseen. [[Luode (ilmansuunta)|Luoteesta]] kunnan alueelle työntyy myös [[gabro]]-, [[Dioriitti|granodioriitti]]- ja [[kvartsiitti]]alueita. [[Pyhitysvaara]] on kokonaan vaaleaa [[kvartsiitti]]a. [[Mustavaaran kaivos|MustavaaraMustavaaralla]]lla on [[vanadiini]]esiintymä, jota [[Rautaruukki]] hyödynsi vuoteen 1985 saakka. Yleisin [[maalaji]] on [[moreeni]], jota on vaarojen ja [[laakso]]jen pohjilla. Paikoin moreeni on kasautunut [[mannerjää]]n kulkusuunnan mukaisiksi [[drumliini|drumliineiksi]].<ref name="Finlandia8" />

Kunnan alueella on useita lähes itä-länsisuuntaisesti harjujaksoja, joita monin paikoin reunustavat laajat [[hiekka]]- ja [[hieta]]kankaat. Huomattavin harjujakso tulee [[Pudasjärvi|Pudasjärven]] puolelta ja ulottuu Taivalkoskelta [[Kuusamo]]n puolelle. [[Soipeharju]], [[Pahkakuru-Porraslamminkangas]], [[Pitkänlamminkangas]] ja [[Harjukangas-Martinharju]] kuuluvat valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Suurin [[savi]]kkoalue on [[Metsäkylä (Taivalkoski)|MetsäkyläMetsäkylän]]n Saarijärvellä kunnan [[etelä]]osassa; itse Saarijärvi on meteoriitin [[törmäyskraatteri]]. Pinnanmuodot vaihtelevat. Maasto on ylävintä kunnan pohjois- ja länsiosissa, missä korkeimpia kohoumia ovat Pyhitysvaara, [[Kumpujenselkä]], [[Maaselkä (Taivalkoski)|Maaselkä]], [[Latvavaara]] ja [[Suvantovaara]]. Etenkin Pyhitysvaaran laelta avautuu hieno näköala yli metsien ja järvien. Kunnan itäosissa maasto on loivapiirteisempää.<ref name="Finlandia8" />

Ensimmäiset ihmiset saapuivat Taivalkosken seudulle jo varhain, sillä [[Iijoki]] oli [[Pohjois-Suomi|Pohjois-Suomessa]] [[Oulujoki|Oulujoen]] ohella tärkeimpiä lännen ja idän välisiä kulkureittejä. Seutua hallitsivat pitkään [[saamelaiset]] erämiehet, mutta [[keskiaika|keskiajan lopulla]] Iijokivarren erämaihin alkoi tulla erämiehiä [[Perämeri|Perämeren rannikolta]] [[Ii]]n [[pitäjä]]stä. Vakinaisesti seutu asutettiin kuitenkin vasta [[Täyssinän rauha]]n jälkeen 1595, jolloin alue siirtyi [[Ruotsi]]n hallintaan. Ensimmäiset uudisasukkaat tulivat sekä [[Savo]]sta että Iijokea pitkin rannikolta. Uudisasukkaita houkuttelivat hyvät kalavedet ja laajat riistamaat. Vanhimpia asutusseutuja olivat [[Jokijärvi (Taivalkoski)|Jokijärven]], [[Tyräjärvi|Tyräjärven]], [[Kostonjärvi|Kostonjärven]] ja [[Jurmu]]n [[kylä]]n seudut. 1500-luvun alussa Taivalkoskella asui kolme uudisasukasta, Simo Kurtti, Juho Soroinen sekä Heikki Manninen. Asukasluku pysyi pitkään pienenä, sillä vielä vuonna 1700 asukkaita oli vain noin 150. Uudisasukkaat harjoittivat [[kalastus|kalastuksen]] ja [[metsästys|metsästyksen]] ohella [[kaskiviljely]]ä [[vaara|vaarojen]] rinteillä. [[Maanviljely]] kehittyi hitaasti, sillä maat ovat yleensä karuja, [[halla]]narkoja [[moreeni]]maita. [[Karjatalous]] antoi varmemman leivän.<ref name="Finlandia8">{{kirjaviite | Tekijä=Kalevi Rikkinen, Hannes Sihvo, Matti Eskola, Allan Tiitta (toim.) |Nimeke=Finlandia, Otavan iso maammekirja 8| Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija = Otava |Vuosi= 1986 |Tunniste =ISBN 951-1-09142-5}}</ref>

Taivalkosken alue kuului vuoteen 1842 [[Pudasjärvi|Pudasjärven pitäjään]]. Tuolloin muodostettiin Pudasjärven kuuluva Jokijärven rukoushuonekunta, josta 1858 tuli Pudasjärven [[kappeli]]. Ensimmäinen [[Taivalkosken kirkko]] rakennettiin 1849 Jokijärvelle. Vuonna 1868 perustettiin Jokijärven kunta.<ref name="Historia">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.jokijarvi.com/7 |Nimeke=Jokijärvi ajan virrassa |Julkaisu=Jokijärven kyläseura |Viitattu=27.4.2013}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.kirjastovirma.fi/taivalkoski/sahakyla |Tekijä=Vahtola, Jouko |Nimike=Taivalkoski – sahakylästä kirkonkyläks |Julkaisu=Kirjastovirma.fi |Viitattu=31.3.2017}}</ref> Koska Taivalkosken kylästä oli kehittynyt sahan perustamisen jälkeen kasvava asutuskeskus, alettiin kirkon siirtämistä suunnitella entisestä kirkonkylästä Jokijärveltä Taivalkosken kylään. Pitkien riitojen jälkeen kirkko määrättiin siirrettäväksi Taivalkoskelle, jonne se pystytettiin 1879. Tuolloin muodostettiin myös itsenäinen Taivalkosken pitäjä. Jokijärven kunta lakkautettiin vuonna 1884 ja liitettiin Taivalkoskeen. Kirkko oli käytössä vuoteen 1925, jolloin se paloi salamaniskusta. Uusi kirkko valmistui 1933. Hengellisessä elämässä on [[lestadiolaisuus|lestadiolaisuudella]] ollut Taivalkoskella voimakas vaikutus.<ref name="Finlandia8" />

[[Metsä|Metsillä]] on ollut suuri merkitys Taivalkosken [[talous]]elämässä, kuten [[Vaakuna|kunnanvaakunakunnanvaakunan]]n [[justeeri]]saha osoittaa, Jo [[tervanpoltto]] toi lisäansioita [[Talonpoika|talonpojille]], mutta etenkin [[metsätalous|metsätalouden]] kehittyminen 1800-luvun puolivälin jälkeen vaikutti huomattavasti alueen kehittymiseen. Nykyisen kirkonkylän paikalle Taivalkosken partaalle perustivat [[oulu]]laiset puutavaramiehet kaksiraamisen [[vesisaha]]n, jonka omisti sittemmin [[Uleå (yritys)|Uleå-yhtiö]]. Sahatuotteet kuljetettiin Iijokea pitkin Iijokisuulle.<ref name="Finlandia8" />

|title = Taivalkosken väestönkehitys 1980–2020

|titlebar= #DDD

|width = 600px

|barwidth= 500px

|left1 = Vuosi

|right1 = Asukkaita

|bars =

|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =29.3.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =5.1.2018 | Kieli = }}</ref>

Vuoden 2017 lopussa Taivalkoskella oli 4 &nbsp;058 asukasta, joista 1 &nbsp;886 asui [[TaajamaTaajamat Suomessa|taajamissataajamassa]], 2 &nbsp;150 haja-asutusalueilla ja 22:n asukkaan asuinpaikan koordinaatitasuinpaikat eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Taivalkosken taajama-aste on 46,7 &nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | Nimeke = Taajama-aste alueittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =8.12.2018 | Kieli = }}</ref> TaivalkoskenKunnassa taajamaväestö kuuluuon vain yhteenyksi taajamaan eli kunnan [[keskustaajama]]antaajama, [[Taivalkosken kirkonkylä]]än, jossa oli vuoden 2017 lopussa 1 886 asukasta.<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke = Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =8.12.2018 | Kieli = }}</ref>

[[Taivalkosken rautatieasema|Taivalkoski]] oli pohjoinen pääteasema [[Ämmänsaaren rata|Taivalkosken–Ämmänsaaren radalla]]. Rataosuus [[Suomussalmi|Suomussalmen]] [[Pesiökylä]]stä Taivalkoskelle suljettiin liikenteeltä 1. heinäkuuta 2004. Rataosuus alkoi [[Paltamo]]n [[Kontiomäki|Kontiomäeltä]] ja haarautui Suomussalmen Pesiökylässä Taivalkoskelle ja [[Suomussalmi (taajama)|Ämmänsaareen]]. Rata Kontiomäeltä Ämmänsaareen on edelleen käytössä.

Taivalkosken [[Perinneruoka#Suomen pitäjäruoat|pitäjäruoiksi]] nimettiin 1980-luvulla ''lihalaatikko'', mustikkasopan kanssa syöty ''pottuvoi'' eli [[perunasose]] sekä [[hapanleipä]]taikinaan leivottu [[mustikkapiirakka]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Kolmonen, Jaakko (toim.) | Nimeke=Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat | Sivu = 173| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Patakolmonen | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-96047-3-1}}</ref>