Ero sivun ”He Zizhen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Pitkä marssi ja Neuvostoliitto (1930–1947): Ajankohta. |
PtG (keskustelu | muokkaukset) p kh + w |
||
Rivi 26:
He Zizhen syntyi varakkaaseen perheeseen syksyllä 1910 [[Yongxin]]in piirikunnassa. Hänen vanhempansa omistivat [[teehuone]]en ja kutsuivat tytärtään Giuyuaniksi, koska tämä oli syntynyt täysikuun loistaessa ''osmanthus''-puun yllä (''Gui'': ’osmanthus’; ''yuan'': ’pyöreä’). Lapsena He kävi kahden suomalaisnaisen pitämää lähetyskoulua, mutta ei sopeutunut konservatiivisiin sukupuolirooleihin. Vuonna 1926 hänen kotiseuduillaan oli levottomuuksia ja niiden innoittamana hän liittyi [[Kiinan kommunistinen puolue|kommunistiseen puolueeseen]]. Hän oli karismaattinen esiintyjä, ja nuoruudestaan huolimatta hänet nimitettiin pian piirikunnan uuden hallituksen naisten osaston päälliköksi. Myös Hen vanhemmat, isoveli ja pikkusisko liittyivät puolueeseen.<ref name="CH81-82">Chang & Halliday 2005, s. 81–82; Karl 2010, s. 37.</ref>
Kevääseen 1927 saakka He toimi enimmäkseen
Tammikuussa 1929 Mao joutui lähtemään Jinggangshanista. Jung Changin & Jon Hallidayn kiistanalaisen elämäkerran mukaan He olisi halunnut jäädä matkasta, vaikka tämä olisikin merkinnyt vihollisen vangiksi joutumista. Chang & Halliday esittävät tälle kaksi mahdollista syytä: avioliitto saattoi olla onneton, tai He koki joutuneensa väkivaltaisen vallankumouksen pyörteisiin liian nuorena. Maon vaatimuksesta hän kuitenkin seurasi miestään. Myöhemmin pariskunnan välit olivat kuitenkin ilmeisesti hyvät, ja heillä oli Maon työpäivän jälkeen tapana rentoutua luonnon keskellä tai kirjallisuuden parissa. Politiikkaan He ei juurikaan osallistunut. Kesäkuussa hän synnytti ensimmäisen lapsensa. Koska Mao ja He muuttivat usein ja olivat usein sotatoimialueella, tytär jätettiin imettäjän huostaan. Kun He kolme vuotta myöhemmin palasi kaupunkiin, hän kuuli lapsen kuolleen. Hän ei uskonut asiaa, vaan etsiskeli tytärtään lopun ikäänsä.<ref>Feigon 2002, s. 51; Chang & Halliday 2005, s. 82, 99, 159.</ref> Vuonna 1930 syntynyt poikalapsi kuoli ennen kuin ehti edes saada nimeä.<ref name="DayDayNews">[https://daydaynews.cc/en/history/he-zizhen-gave-birth-to-6-children%2C-one-grew-up.html He Zizhen gave birth to 6 children, one grew up healthy, two died, and three were given to fellow villagers.]. ''DayDayNews'', 5.15.2021. Viitattu 13.6.2021. {{en}}</ref>
Rivi 38:
He seurasi miestään [[Jiangxi]]in, mihin kommunistit perustivat marraskuussa 1931 [[Kiinan neuvostotasavalta|Kiinan neuvostotasavallan]]. Alkuvuodesta 1932 Maolla ja Hellä oli vain vähän virallisia velvollisuuksia, ja he asuivat jonkin aikaa vanhassa [[temppeli]]ssä. Marraskuussa 1932 He synnytti pojan. Alle kaksi vuotta myöhemmin hän joutui lähtemään [[pitkä marssi|pitkälle marssille]] ja antoi lapsen sisarensa hoitoon. Sisar oli aviossa Maon veljen Zetanin kanssa, ja Kuomintangin koston pelossa Zetan antoi edelleen pojan tuntemattomaksi jääneen perheen hoidettavaksi. Hän kuoli taistelussa ennen kuin ehti kertoa vaimolleen piilopaikkaa.<ref>Feigon 2002, s. 51, 54; Chang & Halliday 2005, s. 159–160.</ref><ref name="Long March">[https://www.britannica.com/event/Long-March Long March]. ''Encyclopædia Britannica'', 8.10.2020. Viitattu 27.11.2020. {{en}}</ref>
Pitkä marssi oli Helle erittäin raskas. Hän oli matkan alkaessa raskaana ja kulki hevosen selässä, kunnes ei enää kyennyt ratsastamaan. Tämän jälkeen hän matkusti kantotuolissa ja synnytti helmikuussa 1935 tyttären, joka oli hänen neljäs lapsensa. Seuraavana päivänä kommunistit jatkoivat matkaansa ja lapsi jätettiin paikalliselle vanhukselle, joka maksua vastaan lupasi löytää tytölle hoitoperheen. He aavisteli lapselle käyvän huonosti eikä antanut tälle nimeä. Vanhalla naisella ei ollut maitoa, ja kolme kuukautta myöhemmin lapsi sairastui ja kuoli. He hyväksyi tapahtuneen eikä myöhemmin vaivautunut etsimään neljättä lastaan. Synnytyksen jälkeen He palveli sairaanhoitoyksikössä, joka huhtikuussa joutui [[Kuomintang]]in ilmahyökkäyksen kohteeksi. He yritti suojella haavoittunutta sotilasta ruumiillaan ja sai selkäänsä ja päähänsä toistakymmentä [[Sirpalepommi|kranaatinsirpaletta]]. Hän kävi lähellä kuolemaa ja oli useiden päivien ajan tajuton. Lääkärit olisivat jättäneet Hen taakseen, mutta Mao vaati ottamaan hänet mukaan. Vammojensa vuoksi
Lokakuussa 1935 kommunistit saapuivat viimein [[Shaanxi|Shaanxiin]].<ref name="Long March" /> He oli yksi harvoista pitkästä marssista elossa selviytyneistä naisista.<ref name="Jiang Qing" /> Hän oli taas raskaana ja synnytti vuonna 1936 viidennen lapsensa, [[Li Min|Jiaojiao-nimisen tyttären]]. Toistuvat raskaudet ja huonot olosuhteet vahingoittivat Hen terveyttä, ja hän kärsi [[Masennus|masennuksesta]]. Mao ei juurikaan osallistunut perhe-elämään. Pariskunnalla oli lisäksi riitoja Maon uskottomuuden vuoksi.<ref>Feigon 2002, s. 59, 76–77; Chang & Halliday 2005, s. 238–241.</ref>
Lokakuussa He lähti [[Moskova|Moskovaan]] saamaan hoitoa pitkän marssin aikana saamiinsa vammoihin. [[Stalinin vainot]] olivat juuri meneillään, ja ilmapiiri [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] oli ahdistava. He synnytti Moskovassa kuudennen lapsensa, Ljova-nimisen pojan, joka kuitenkin kuoli puolen vuoden iässä. He oli siten menettänyt kuudesta lapsestaan viisi: hän alkoi kärsiä unettomuudesta ja hänen masennuksensa syveni entisestään. Monet Neuvostoliittoon siirtyneet kommunistit palasivat Kiinaan vuonna 1939, mikä syvensi Hen yksinäisyyttä. Nyt jo nelivuotias Jiaojiao saapui äitinsä luokse Neuvostoliittoon vuonna 1940, mikä piristi molempia. Hen psyykkinen oireilu kuitenkin paheni, eikä hän kyennyt huolehtimaan tyttärestään kunnolla. Seuraavat kaksi vuotta hän vietti [[Psykiatrinen sairaala|psykiatrisessa sairaalassa]].<ref>Feigon 2002, s. 59, 76–77.; Chang & Halliday 2005, s. 238–241, 533; Karl 2010, s. 38.</ref>
| |||