Ero sivun ”Ibykos” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään malline:commonscat Aiheesta muualla -osioon |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
| nimi = Ibykos
| alkuperäinen nimi = {{polytoninen|Ἴβυκος}}
| kuva = Reggio calabria monumento ibico.jpg
| kuvankoko = 190px
| kuvateksti = Ibykoksen muistomerkki [[Reggio di Calabria]]ssa eli antiikin [[Rhegion]]issa.
| syntymäaika = [[500-luku eaa.]]
| syntymäpaikka = [[Rhegion]]
| kuolinaika = [[500-luku eaa.]]
| kuolinpaikka = [[Korintti|Korintin]] lähellä
| ammatit = [[runoilija]]
| aikakausi = [[antiikki]]
| tyylilajit = [[lyyrinen runous]]
| suuntaus = [[kuorolyriikka]], [[soololyriikka]]
| tuotannon kieli = [[muinaiskreikka]]
| pääteokset =
}}
'''Ibykos''' ({{k-grc|Ἴβυκος}}, {{k-la|Ibycus}}; [[500-luku eaa.]]) oli [[antiikin Kreikka|antiikin kreikkalainen]] [[lyyrinen runous|lyyrinen]] [[runoilija]], joka oli kotoisin [[Rhegion]]ista [[Magna Graecia|Suur-Kreikasta]]. [[Hellenistinen kausi|Hellenistisellä kaudella]] hänet luettiin yhdeksi [[yhdeksän lyyristä runoilijaa|yhdeksästä lyyrisestä runoilijasta]].<ref name="Castrén">{{Kirjaviite | Tekijä=Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena | Luku=Ibykos | Sivu=227 | Nimeke=Antiikin käsikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-1-12387-4}}</ref><ref name="Oksala">{{Kirjaviite | Tekijä=Oksala, Päivö & Oksala, Teivas | Nimeke=Kreikkalaisia kirjailijakuvia | Selite=Runojen ja runokatkelmien suomennoksia | Sivu=77–79 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1965}}</ref><ref name="Smith">{{SmithDGRBM | Id=ibycus-bio-1 | Nimeke=Ibycus}}</ref>
== Elämä ==
Ibykos oli kotoisin [[Rhegion]]ista eli nykyisestä [[Italia]]n [[Reggio di Calabria]]sta. Eräs antiikin aikainen kirjailija kutsuu häntä kuitenkin [[messenia]]laiseksi, epäilemättä koska Rhegionin asukkaista iso osa oli [[messenialaissodat|messenialaissotien]] vuoksi sinne siirtyneitä. Ibykoksen isäksi mainitaan eri lähteissä joko Fytios, Polyzelos, Kerdas tai Eelidas. Näistä Fytiosta arvellaan oikeaksi nimeksi.<ref name="Smith"/>
Kerrotaan, että Ibykoksella olisi ollut mahdollisuus nousta kotikaupunkinsa [[tyrannia antiikin Kreikassa|tyranniksi]], mutta hän ei halunnu tätä.<ref name="Oksala"/> Tästä oli peräisin sanonta ”Ibykostakin tyhmempi".<ref name="Castrén"/> Sen sijaan Ibykos vietti parhaan osan elämäänsä [[Samos (antiikin kaupunki)|Samoksella]] tyranni [[Polykrates|Polykrateen]] hovissa, jossa hän toimi ainakin 60. [[olympiadi]]n aikoihin eli vuonna 540 eaa. ''[[Suda]]'' sijoittaa hänet virheellisesti 20 vuotta varhaisempaan aikaan eli jo [[Kroisos|Kroisoksen]] ja Polykrateen isän aikaan.<ref name="Smith"/>
Muutoin Ibykoksen elämästä ei tiedetä paljoakaan, lukuun ottamatta tunnettua tarinaa koskien hänen kuolemaansa. Sen mukaan rosvot hyökkäsivät hänen kimppuunsa autiolla seudulla [[Korintti|Korintin]] lähellä, ja hän haavoittui kuolettavasti. Ennen kuolemaansa hän kutsui rikoksen todistajaksi sattumalta ylilentäneen [[kurki]]parven. Kun korinttilaiset olivat myöhemmin kokoontuneet teatteriin, nähtiin jälleen kurkia, jolloin eräs paikalla olleista murhaajista huusi ajattelemattaan: ”Kas tuossa Ibykoksen kurjet!”. Näin rikoksen tekijät paljastuivat. Lausahduksesta ”Ibykoksen kurjet” ({{polytoninen|Ἰβύκου γέρανοι|Ibykū geranoi}}) tuli sanonta, jolla kuvattiin rikoksen paljastumista jumalallisen väliintulon seurauksena.<ref name="Smith"/><ref>''Suda''; Antipatros Sidonlainen: ''Epig.'' 78, apud Brunck, ''Anal.'' vol. II s. 27; Plutarkhos: ''Puheliaisuudesta'' (''De garrulitate'') 610a.</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://www.constellationsofwords.com/grus/ | Tekijä=Wright, Anne | Nimeke=Grus | Julkaisu=Constellations of Words | Viitattu=10.5.2021}}</ref>
Kertomusta on joskus epäilty, esimerkiksi sillä perusteella, että toisten tietojen mukaan Ibykos olisi haudattu Rhegioniin.<ref name="Smith"/> Tätä edellyttää muun muassa ''[[Anthologia Palatina]]ssa'' oleva hautaepigrammi.<ref name="Oksala"/><ref>''Anthologia Palatina'' 7, 714.</ref> Tässä ei kuitenkaan välttämättä ole ristiriitaa, sillä tuohon aikaan oli tapana pystyttää merkkimiehille [[kenotafi|kenotafeja]] eli tyhjiä muistohautoja erityisesti heidän kotikaupunkeihinsa.<ref name="Smith"/> Epäilystä herättää myös se, että ajatus kurjista ({{polytoninen|ἴβυξ|ibyks}}) on voitu johtaa pelkästään runoilijan nimestäkin.<ref name="Castrén"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://www.britannica.com/biography/Ibycus | Nimeke=Ibycus | Julkaisu=Encyclopaedia Britannica | Viitattu=10.5.2021}}</ref> Ainakin tarina kertoo Ibykoksen nauttimasta arvostuksesta ja kunnioituksesta, jonka vuoksi hänet haluttiin esittää jumalten suosiota nauttineena.<ref name="Smith"/>
Hellenistisellä kaudella [[antiikin Aleksandria|aleksandrialaiset]] tekstikriitikot lukivat Ibykoksen yhdeksän tärkeimmän lyyrisen runoilijan kaanoniin viidentenä.<ref name="Smith"/> Kertomus Ibykoksen kuolemasta on aiheena [[Friedrich Schiller]]in runossa ''Die Kraniche des Ibykus''.<ref name="Oksala"/>
== Runous ==
[[Tiedosto:P.Oxy. XV 1790 fr. 2+3 detail.jpg|pienoiskuva|upright=1.06|Papyruskatkelma Ibykoksen runoista. [[Oksyrhynkhoksen papyrukset]] (P.Oxy.) XV 1790 fr. 2 ja 3, 100-luku tai 1. vuosisata eaa.]]
Ibykos kirjoitti sekä [[kuorolyriikka]]a (''khoros'') että persoonallista eli [[soololyriikka]]a (''melos''), joka oli pääosin rakkausrunoutta. Kielessään hän yhdisteli vastaavasti [[doorilainen murre|doorilaista]] ja [[aiolialainen murre|aiolialaista murretta]].<ref name="Smith"/> Tyylin vaihdoksen on arveltu johtuneen siirtymisestä Italiasta Samokselle. Hellenistisellä kaudella Ibykoksen runot koottiin seitsemäksi kirjaksi, ja vielä ''Suda'' mainitsee saman määrän hänen lyyrisiä runojaan. Nykyaikaan niistä on säilynyt vain katkelmia.<ref name="Oksala"/><ref name="Smith"/>
Ibykoksen kuorolyriikka oli herooista ja raskastyylistä ja käsitteli mytologisia aiheita. Se muistutti [[Stesikhoros|Stesikhoroksen]] runoutta niin, että tätä voidaan pitää hänen oppi-isänään. Hän käytti ainakin joissakin kuorolauluissaan triaadiperiaatetta, jossa [[säkeistö]]ä seurasi aina [[vastasäkeistö]] ja [[epodi]] eli jälkisäkeistö.<ref name="Oksala"/>
Soololyriikkaansa Ibykos sai vaikutteita oletettavasti [[Anakreon]]ilta, joka toimi samaan aikaan Polykrateen hovissa.<ref name="Oksala"/> Lemmenaiheidensa vuoksi Ibykos sai maineen hehkuvan tulisena rakastajana, ja häntä syytettiin useita muita runoilijoita enemmän [[pederastia]]sta.<ref name="Oksala"/><ref name="Smith"/><ref>Cicero: ''Keskusteluja Tusculumissa'' 4.33.</ref> Hänen rakkausrunonsa vaikuttavat kiinnittäneen enemmän huomiota rakkausasioiden negatiivisiin kuin positiisiviin seurauksiin.<ref name="Castrén"/> Ibykoksen runoissa on paljon huumoria ja myös itseironiaa.<ref name="Oksala"/>
Seuravaa esimerkkikatkelma rakkausrunosta on [[Päivö Oksala|Päivö]] ja [[Teivas Oksala]]n suomentama:<ref name="Oksala"/>
{{Sitaatti 3-sarakkeinen|{{polytoninen|Ἔρος αὖτέ με κυανέοισιν ὑπὸ<br />βλεφάροις τακέρ᾽ ὄμμασι δερκόμενος<br />κηλήμασι παντοδαποῖς ἐς ἄπει-<br />ρα δίκτυα Κύπριδος ἐσβάλλει·<br />ἦ μὰν τρομέω νιν ἐπερχόμενον,<br />ὥστε φερέζυγος ἵππος ἀεθλοφόρος ποτὶ γήραι<br />ἀέκων σὺν ὄχεσφι θοοῖς ἐς ἅμιλλαν ἔβα.}}<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://www.greek-language.gr/digitalResources/ancient_greek/anthology/poetry/browse.html?text_id=355 | Nimeke=Ίβυκος – απ. 287 Page | Julkaisu=Ανθολογία Αρχαϊκής Λυρικής Ποίησης | Viitattu=10.5.2021}}</ref>|''Eros aute me kuaneoisin hypo<br />blefarois taker' ommasi derkomenos<br />kēlēmasi pantodapois es apei-<br />ra diktya Kypridos esballei.<br />ē man tromeō nin eperkhomenon,<br />hōste ferezygos hippos aethloforos poti gērai<br />aekōn syn okhesfi thoois es amillan eba.''|Eros veikeä silmäilee minua<br />sysimustien ripsien alta ja taas<br />heittää minut Afroditeen kalaverkkoon<br />käyttäen taikajuoniaan.<br />Voi, voi, tärisen hänen saapuessaan:<br />niin vapisee ikäloppuna juoksijaratsukin, kun on<br />hevon käytävä vastoin tahtoa kilpa-ajoon.<ref name="Oksala"/>}}
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
== Kirjallisuutta ==
=== Suomennoksia ===
* Ibykos. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Oksala, Päivö & Oksala, Teivas | Nimeke=Kreikkalaisia kirjailijakuvia | Selite=Runojen ja runokatkelmien suomennoksia | Sivu=
===
* {{Kirjaviite | Tekijä=Stesichorus, Ibycus, Simonides | Nimeke=Greek Lyric | Selite=Volume III: Stesichorus, Ibycus, Simonides, and Others. Edited and translated by David A. Campbell. [[Loeb Classical Library]] 476 | Julkaisupaikka=Cambridge, MA | Julkaisija=Harvard University Press | Vuosi=1991}}
=== Muuta kirjallisuutta ===
* {{Kirjaviite | Tekijä=Gerber, Douglas E. | Nimeke=A Companion to the Greek Lyric Poets | Selite=Mnemosyne, Supplements | Julkaisija=Brill | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 9789004217614}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hutchinson, G. O. | Nimeke=Greek Lyric Poetry | Selite=A Commentary on Selected Larger Pieces (Alcman, Stesichorus, Sappho, Alcaeus, Ibycus, Anacreon, Simonides, Bacchylides, Pindar, Sophocles, Euripides). Uusintapainos | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 9780199265824}}
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi}}
* {{POxy | Tekijä=Ibycus | Nimeke=Ibykos-fragmentteja}}
{{Yhdeksän lyyristä runoilijaa}}
▲{{Tynkä/Kirjailija}}
[[Luokka:Antiikin kreikkalaiset lyyriset runoilijat]]
| |||